Käyttäjän juha.m.leppanen kirjoittamat vastaukset
-
Olisiko ketjun aloittajalla antaa tarkempaa tietoa Vaasan hallinto-oikeuden antamasta ratkaisusta? Diaarinumeroa, tai jotain muuta, tai liittää linkkiä ratkaisuun tähän keskusteluun? En nimittäin löytänyt nopealla hakemisella sellaista Vaasan hallinto-oikeun antamaan ratkaisua, jossa olisi käsitelty metsätalouden harjoittamista ja kanahaukan pesien suojelua ja siihen liittyviä suojakaistoja. Ainoa ratkaisu joka tuli vastaan ja jossa kanahaukka ylipäätään mainitaan, koski lietesäiliön rakentamista Lapualla. Tämäkin ratkaisu oli vuodelta 2022.
Laitan tähän jatkoksi 12.12.2025 toiseen ketjuun kirjoittamani tekstin liittyen juuri tähän kyseiseen aiheeseen:
”juha.m.leppanen
12.12.2025, 09:16
Kaikissa näissä keskusteluissa tuntuu (ainakin osalta kommentoijista) unohtuvan metsänkasvatukseen ja metsän tuottoon oleellisesti liittyvä pääoman tuotto ja puhutaan vain siitä miten paljon puut kasvavat ja miten paljon ja kuinka usein hakkuista saadaan rahaa, tai vastaavasti kuinka paljon rahaa pitää laittaa kustannuksiin. Kuitenkin aivan ydinasia metsien ja metsätalouden tuottoa laskettaessa on se, kuinka paljon metsien pääoma tuottaa. Kun jaksollisen metsänkasvatusmenetelmän myötä on saatu metsän pääoma korkeaksi, niin sen tuotto metsänä alkaa hiipua kasvun hidastumisen myötä, jolloin on taloudellisesti kannattavampaa hakata puut pois ja laittaa uudet tilalle kasvamaan ja laittaa rahana käteen jäänyt pääoma tuottamaan johonkin toiseen kohteeseen, jolloin sekä hakkuussa realisoitu metsän pääoma (raha) tuottaa korkoa korolle ja itse metsässä alkaa uuden kasvun myötä tuoton edellytyksiä syntymään. Tänäkään päivänä ei ole minkäänlainen temppu saada markkinoille sijoitetulle pääomalle 4 % tuottoa. Ja voihan sillä rahalla ostaa vaikka lisää metsää.
Kun sitten jaksollisen metsänkasvatustavan myötä taimikkoa raivataan kahdesti (7 v. ja 14 v. iässä), tehdään ennakkoraivaus (21 v. iässä) ennen ensiharvennusta (25 v. iässä), vähennetään kulut pois kunakin ajankohtana siitä pääomasta, jonka korkoa korolle ilmiö on tuottanut, niín tällöin 25 vuoden päästä uudistamisesta on ensimmäisestä hakkuusta uudistamiskustannusten ja verojen jälkeen käteen jäänyt rahasumma (12 600 €) kasvanutkin jo 28 854 €: n. Ensiharvennuksesta jää käteen verojen jälkeen esimerkiksi 392 €, joka kasvattaa pääoman 25 vuoden päästä uudistamisesta 29 246 €: n.
Samaan aikaan jatkuvan kasvatuksen menetelmällä on saatu kaksi hakkuukertaa (lähtövuonna ja 14 v. päästä), joista kummastakin on saatu verojen jälkeen käteen rahaa 3282 €. Kun nämä varat on sijoitettu ihan samalla tavalla 4 % korolla, on 25 vuoden päästä pääomaa kasassa 13 802 €.
Kun jaksollisen kasvatusmenetelmän keinoin jatketaan, niin seuraavan kerran tuloa metsästä saadaaan verojen jälkeen 40 vuoden päästä uudistamisesta tehtävästä II harvennuksesta arviolta 1583 € . Kun tämä hakkuutulo lisätään pääomaan, on pääoma tällöin kasvanut jo 54 063 €: n.
Jatkuvan kasvatuksen menetelmin on tehty välissä yksi hakkuu (28 v. päästä alusta), jolloin pääoma on kasvanut taas 3282 €: lla ja pääoma kokonaisuudessaan on 40 vuoden päästä tarkastelun aloittamisesta 30 111 €: n.
Jaksollisen kasvatustavan myötä tehdäänkin seuraavaksi sitten uudistushakkuu 60 v. päästä tarkastusjakson alusta, jolloin verojen ja uudistamiskulujen jälkeen käteen jäävä 12 600 € lisätään pääomaan, jolloin lopputuloksena on 131 000 €.
Jatkuvan kasvatustavan myötä tässä välissä tapahtuu kaksi hakkuukertaa (42 v. ja 56 v.), joista molemmista taas kertyy 3 282 lisää rahaa pääomaan ja 60 vuoden kuluttua tarkastusjakson alusta on tuottavaa pääomaa kertynyt yhteensä 76 500 €.
Tämä ylle laitamani yksinkertainen korkolaskuharjoitus kertoo mielestäni aika selkeästi sen, että mikäli metsän omistusta ja kasvatusta tarkastellaan taloudellisen tuottavuuden mittareiden mukaan, ei ole mitään mieltä alkaa väittelemään siitä, kumpi kasvatustapa on kannattavampi. Minä en suinkaan tarkoita, että toinen tapa on toistaan parempi ja jokainen metsänomistaja tekee valintansa ihan omista lähtökohdistaan ja omien tarpeidensa mukaisesti. Mutta jos koetetaan kirkkain silmin väittää, että jatkuva kasvatus on tuottavuudeltaan ylivoimainen verrattuna jaksolliseen kasvatukseen, niin silloin ihan vain puhtaasti valehdellaan, tai puhutaan ilman, että ymmärretään taloudellisesta tuotosta riittävästi. Pitää ymmärtää se, että tuottoa tulee nimenomaan sen päätehakkuun pääomalle saatavasta tuotosta oikeassa kohteessa, sekä metsien kasvusta siinä samalla kertaa 60 vuodessa uudestaan päätehakkuukypsäksi. Harvennuksista kertyvät tulot eivät jaksollisen kasvatuksen varsinaisessa tuotossa näyttele oikein edes sivuroolia.
Laskuharjoituksessani en ole koettanut maksimoida toisen tavan tuloja ja minimoida toisen, vaan ainoastaan koettaa saada esiin realistisen tilanteen. Mikäli pääoman tuotto ei olekaan 4 %, vaan 2 %, niin edelleen luvut ovat jaksollisen kasvatustavan eduksi numeroin 49 300 € vs. 33 360 €. Ja senkin tiedän ja ymmärrän, että metsänkasvatus ei ole vain numeroita, mutta taloudellista tuottovertailua ei ole mahdollista muuten suorittaa, kuin numeroin ja tiettyyn muottiin pakotetuin esimerkein. Esimerkissä kuvattujen toimenpiteiden myötä jaksollisen menetelmän myötä metsähehtaarilta korjataan 60 vuoden tarkastelujaksolla neljällä hakkuukerralla puuta yhteensä 705 m3 ja jatkuvan kasvatuksen myötä viidellä hakkuukerralla 375 m3. Tarkastelujakson lopussa jaksollisen metsän puustopääoma on 0 m3 / ha ja jatkuvan kasvatuksen metsän ehkä 200 m2/ ha???.
Hakkuukertyminä olen tässä laskuesimerkissäni käyttänyt: avohakkuu 300 m3/ ha, EH 40 m3/ ha, II harvennus 65 m3/ ha, jatkuvan kasvatuksen hakkuu 75 m3/ ha.
Puun hintoina: avohakkuu 75 €/ m3 + 25 €/ m3, EH 14 €/ m3, II harvennus 60 €/ m3 + 18 €/ m3, jatkuvan kasvatuksen hakkuu 70 €/ m3 + 20 €/ m3.”
Tässä ylen jutussa, jonka A.Jalkanen tähän keskusteluun liitti, käy hyvin ilmi se harha, johon jatkuvan kasvatuksen erinomainen tuotto jaksollisen verrattuna perustuu. Tuossa jutussakin lähdetään siitä ajatuksesta, että hakkuusta saadut tulot vain jäävät odottelemaan piirongin päälle tulevia kustannuksia. Todellinen tilanne olisi kuitenkin se, että hakkuutulojen kasvama lisätuotto jossain toisessa sijoituskohteesta (rahastot, osakkeet, uusi metsätila) pitää ottaa huomioon myös. Ja tällöin ei jää kahta sanaa siitä, kummanko metsäskasvatustavan harjoittajalla on vaikka 60 vuoden, tai 30 vuoden, tai 100 vuoden päästä enemmän rahaa. Se on jokaisessa tapauksessa jaksollisen kasvatustavan mukaan metsiään kasvattavalla metsänomistajalla.
Ensinnäkin, mikään metsäpalvelu ei pysty määrittelemään että voiko kulun vähentää verotuksessa, vai ei, vaan sen määrittelyn tekee verohallinto. Metsäverotuksessa saa vähentää metsätalouden harjoittamiseen liittyvät kustannukset. Metsätilan lahjoittaminen ei ole metsätalouden harjoittamista, joten tällä perusteella verohallinto katsoo, että lahjoituksesta aiheutuvat kustannukset eivät ole metsätalouden harjoittamiseen liittyviä kustannuksia, eikä niitä voi metsäverotuksessa metsätalouden vuosimenoina vähentää.
Kun sitten puhutaan tila-arviosta, niin on eri asia onko tila-arvio laadittu lahjaveron määrittämistä varten, vai onko metsät inventoitu ja niiden perusteella tila-arviolla arvotettu metsätalouden harjoittamista varten. Mikäli verohallinto pyytää metsäverotusta varten selvitystä kuluista ja tila-arvion kohdalla perusteeksi annetaan lahjaveron määrittäminen, ei kustannus ole metsätalouden harjoittamisen meno. Mikäli taas selvitykseksi verohallinnon kysyessä annetaan tieto, että kustannus on syntynyt metsien inventoinnista ja sen myötä metsän arvon määrittämisestä metsätalouden harjoittamisen tueksi, niin estettä kustannuksen vähentämiseksi metsätalouden menona ei pitäisi olla. Sanon siksi, että ”ei pitäisi olla”, kun viimeisen sanan näissä asioissa joka tapauksessa aina sanoo verohallinto, eikä tästä asiasta ole linjaavia oikeustapauksia olemassa.
Metsäalan monen toimijan yleisenä käytäntönä on pidetty, että tila-arvion laatiminen rinnastetaan metsäsuunnitelman laatimiseen, joten asiakkaille on uskallettu sanoa, että kustannuksen voi vähentää metsätalouden vuosimenoina. Mutta jos tosiaan verohallinto sattuu kysymään asiakkaalta sitten tarkennuksena, että mikä on tämän tila-arvion tarkoitus ja asiakas siihen ilmoittaa tarkoituksena olevan lahjaveron määrittäminen, voi olla että verohallinto ei kustannusta metsätalouden menoksi sitten hyväksykään. Kaupassa ostaja saa lisätä kustannuksen metsävähennyspohjaa määritettäessä, mutta myyjä voi vähentää koko kulun joko luovutusvoittoverotuksessa, tai metsätalouden vuosimenoina (aiemmin kerrotuin perustein), mikäli kauppa on myyjälle vapaa luovutusvoittoverosta.
Vastauksena nimimerkin Mikkeli kysymykseen…
”Jos metsätilat.fi sivustolla tekee tarjouksen, niin onko tarjous sitova vai voinko kieltäytyä kaupasta ilman seurauksia vaikka tarjoukseni olisi korkein ja myyjä haluaisi myydä minulle.”
Mikäli vetäydyt tarjouksestasi, se ei automaattisesti tarkoita, että sinulle siitä seuraa joitain rahallisia seuraamuksia, eritoten jos kauppapäivää ei ole lyöty lukkoon. Mutta voisin kuvitella, että jos sitovaksi tarkoitetun tarjouksen jätät lunastamatta ilman todellista ”force major” -tyyppistä tilannetta, ei jatkossa mahdollisesti jättämiisi tarjouksiin suhtauduta enää kovin vakavasti. Siinä tahtoo tarjoajan luotettavuus hieman kärsiä.
Avioparilla voi olla kaksi y-tunnusta, kummallakin omansa. Toinen voi harjoittaa metsätaloutta yksin omistamillaan metsätiloilla omalla y-tunnuksellaan ja toinen voi harjoittaa metsätaloutta yksin omistamillaan metsätiloilla omalla y-tunnuksellaan. Yhdessä omistettujen tilojen osalta metsätaloutta harjoitetaan jommankumman y-tunnuksella. Avioparista poiketen avoparilla vastaavasti voi olla vaikka kuinka monta y-tunnusta tahansa. Kummallakin omansa ja kaikilla eri omistuspohjavariaatioilla omansa.
