Käyttäjän jupesa kirjoittamat vastaukset
-
Et sitten vielä vanhempia kirjoituksia löytänyt katkeruuttasi buustaamaan ?
Myynnit- menot ei ole sama asia kuin kokonaiskasvu. Siksi verottajan tiedoista ei voi päätellä paljon.
Lisäksi otat jk:n ansioksi semmosta mikä ei sitä ole. Yläharvennusten myynti ei ole jk:a. Ei niitä puistoisia metsiä ole saatu aikaan jatkuvalla kasvatuksella.
Lasket itse väärin. Todellisen tilanteennmukaan pitää laskea.
On kerrottu aikaisemminkin, että mikään keskimääräinen tuotto ei kerro totuutta oikeasta kannattavuudesta. Siihen ”40-150€/ha” kuuluu kaikki metsät ja mh-tavat. Myynnit ja menot.
Oikea kuva tuotosta saadaan eri lailla .Jk:n tappio suhteessa tasaikäiseen kasvatukseen syntyy päätehakkuun jälkeen Kantorahatulojen erotuksen korkotuotossa. Se on laskennallinen tappio ja syntyy myös käytännössä.
Jokainen tapaus pitää käsitellä erikseen omana kohteenaan.
Numeroita ymmärtämättömiä löytyy erityisesti juuri jk:n fanaattisista kannattajista .
Joskus laskin niitä uudistus ym. kuluja ja milloin tulevat takasin . Lopputulos oli että 2. harvennuksessa tulee 0-tilanne ja sen jälkeen mennään reilusti plussalle. Mutta valintatilanteessa päätehakkuuvaiheessa tilanne pitää arvioida saatavien kantorahojen suhteen. Silloin verrataan tuloja /ha eri menetelmillä. Yleensä päätehakkuu vs. harsinta. Tulon erotuksesta vähennetään uudistuskulut ja lopulle lasketaan vaihtoehtoinen tulo seuraavaan tapahtumaan mennessä. Menot voidaan laskea samalla tyylillä . Lopputulosta verrataan esim. harsintatuloon ja sen kertymään jatkossa. Jne. laskien voidaan laskea koko kiertoajan tulos.
Ehkä pätevin vertailu saadaan tehtyä kassavirtaperiaatteella. Verrataan ericmenetelmien kustannuksia ja tuloja todellisen tilanteen mukaan. Jos tuloja/ha on enemmän, osa niistä käytetään uudistamiseen ja taimikon hoitoon.
NN-arvot saadaan diskonttaamalla tulevaisuuden menot ja tulot nykyhetkeen. Siinä korostuu korkotekijän merkitys.
Jos menoilla ja tuloille (erotukselle) lasketaan arvot tulevaisuudessa, käytetään korkolaskuja .
Todellisessa elämässä uudistaminen kustantaa nettona 400-600 €/ha, kun tehdään järkevästi. 2000 € kulut kuuluu jk-firmojen ja hyödyllisten idioottien kertomuksiin.
Noinhan se on että päätehakkuut tehdään nykyisin paljon aikasemmin kuin ennen tai kuin jotkut yrittää väittää. On tehty muka ”tutkimuksia” joiden mukaan eh:lle päästään kuusikossa 60 v;n ikäiseen metsään . Ei ihme että joku voi olla ihmeissään miten on mahdollista ja tekee vääriä johtopäätöksiä metsän tasaukäisestä kasvatuksesta .
Mulla innostus jk:een väheni, kun selvisi että vertailut jk:n ja tasaikäisen välillä oli tarkoitushakuisia eivätkä vastanneet todellisuutta.