Käyttäjän jupesa kirjoittamat vastaukset
-
Harrastan lainelautailua. Miksi valtio ei järjestä harrastuspaikkoja ? Aaltokoneita järville jne.
Ne raivatut eh-puut kannattaa nyt tehdä klapeiksi. Metsän tukkikasvu paranee samalla , kun metsä harvennetaan.
Ei ole samat kantohinnat Itämeren ympäristössä. Saksassa kut 130-140 €/motti.
Myöhästynyt harvennusreaktio vähentää jk-metsän kasvua joka kerta harsinnan jälkeen. Mm. siitä johtuu tutkimuksissakin ilmi tullut 20-30% tasaikäistä metsää heikompi keskikasvu.
Ruoka riittäisi koko maailman väestölle mutta koska osa haalii ja käyttää ylenmäärin, köyhimmät jää ilman.
Paska puhetta että kymppitonni tulisi harsimalla jatkuvasti 8 vuoden välein niin kuin satusetä esittää . Keskikasvun pitäisi olla n. 20 m3/v/ha jatkuvasti. Ei sillä tyylillä ole jatkuvuutta koko kiertoajaksi. Pari kertaa ehkä onnistuu mutta sitten tulee raja vastaan .
Perko luulee että jokin hyvin kasvava kasvupaikka ei tuottaisi hyvin muuten kuin jk:n tyylillä. Ei mene niin.
Talouden kasvua estää pankkien nihkeys myöntää lainoja yrittäjille ja muille rahan tarvitsijoillekin. Nykyään jätetään lainoittamatta monesti terveetkin investoinnit. Pankit tekee huipputuloksia eikä luottotappioita ole ollenkaan. Ne on osasyyllisiä lamaan, kun ovat tulleet ylivarovaisiksi.
Onhan se ymmärrettävää jos on ollut surkea jossain lajissa, että ei myöhemminkään kiinnosta.
Minä seuraan huippupesäpalloa. Se on ihan mielenkiintoista. Säännöt ym. pelin tärkeät asiat pitää tuntea; muuten voi peli vaikuttaa olevan pelkkää kopittelua.
Sehän se on potkupallopelin suurin puute ; maaleja ei tule tai niitä tulee liian vähän. Yleensä pitkäveteistä seurattavaksi .
Jokojoko-pallo on paljon mielenkiintoisempaa, yleensä.
Yleensä tasaikäinen metsänhoitotapa tuottaa jk:a paremmin normaalilla 3-4% korkokannalla laskien . Jopa ilman vaihtoehtoistuottojen huomioon ottamista. Olen tehnyt vuosia sitten noita vertailuja olemassa olevien kohteiden tiedoilla. Kun laskelmissa käytetään todellisia kuluja ja – harvennustapoja, tilanne muuttuu esim. Pukkalan tekemiin vertailuihin verrattuna.
Harvassa on vuosikymmeniä jk:lla hoidettuja metsiä. Yhden tiedän varmuudella . 60-luvulta lähtien hoidettu siten. Siitä tehty kannattavuusvertailu AMK – lopputyönä . Tasaikäinen tapa olisi sen mukaan tuottanut paremmin.
Nykyiset jk-metsät on kokeiluja joista monet on päättyneet avohakkuisiin tai tuulituhoihin.