Käyttäjän jupesa kirjoittamat vastaukset
-
Se on huono asia jos ja kun ekofasistit saa propagandansa mediaan liian hyvin. Yleinen mielipide jää helposti ilman faktan tarkistuksia ja metsäteollisuus menee siihen mukaan asiakkuuksien menetyksen pelosta.
On vaarana että asiallinen tieto jää uupumaan ja harhoista muodostuu uusi ”todellisuus”.
Esim. 12 vuodessa ne n. 3700 € /ha (4500-800) harsintaa paremmat kantorahat päätehakkuusta ehtii kasvaa kaksinkertaiseksi 6% korolla jonka sijoituksista saa helposti. Se vastaa n. 135 m3/ha harsintametsän kasvua 55 € runkohinnalla laskettuna. Eli keskikasvun pitäisi olla yli 11 m3/v/ha jotta tulisi edes tasapeli . Ja siitä vertailusta puuttuu vielä uuden taimikon arvo.
Tuottoerot korostuu vielä , kun päätehakkuut tehdään hintahuipun aikaan. Laskutaitoiset pystyy helposti päättelemään mikä kannattaa taloudellisesti parhaiten; harsinta jää auttamatta toiseksi.
Kokonaan eri asia on sitten muut asiat esim. maiseman suhteen. Joku tykkää enemmän avata maisemia kuin pitää metsä peitteellisenä. Taloudelliselta kannalta katsottuna on selvää mikä tapa on paras.
Perkolla ei ole näemmä ymmärrystä siitä,että Suomessa on paljon erilaisia kasvupaikkoja eikä kasvu voi olla yhtä hyvä joka paikassa . Se on suurin syy alle 5 motin keskikasvuihin. Puusilmä ei näe metsää puilta.
Kokonaiskasvu vähenisi paljon, jos jk olisi yleisempi menetelmä kuin nyt. Jalostushyöty ja parhaat maanmuokkausmenetelmät jäisi pois lisäämästä kasvua.
Perkolle kaikki muiden laskelmat on muka kuvitteellisia. Niin syvälle itsepetokseen on poloinen vajonnut.
Juurihan edellä kerroit miten ennen työn kustannukset oli matalalla. Silloin uudistuskulututkin oli pienet. Nykyään uudistamiset kannattaa suunnitella tarkkaan . Viljelyn ja luontaisen uudistamisen yhdistäminen alentaa kustannuksia . Jk-firmat koettaa luoda harhaa jk;n kuluttomuudesta. Se teoria ei pidä paikkaansa. Myös pystypuusto aiheuttaa kuluja suhteessa tasaikäiseen kasvatukseen jossa puun myynti saadaan tuottamaan aiemmin.
Kantorahat näyttää olleen alle puolet (3,8%) työntekijöiden palkoista (8,1%). Selluköpit on perinteisesti osanneet olla vaatimassa palkan korotuksia. Kantohinnan joustaessa alaspäin. Ja ne joustaa taas jälleen kerran.
Jokainen harsintakerta aiheuttaa harvennusreaktion myöhästymisen kasvuun. Kun harsintaan metsä taimettumisen lisäämiseksi 9-11 m2 /ha ppa:aan, se vähentää kokonaiskasvua reippaasti. Siksi jk-metsän kiertoajan keskikasvu jää jälkeen tasaikäisen keskikasvusta. Lisäksi jalostetun siemenen käyttö lisää tasaikäisen viljelymetsän etumatkaa.
Jos taas vältetään vähentämistä ppa:aa, estyy hyvä taimettuminen ja tulos heikkenee muutenkin vertailussa päätehakkuutyyliin, kun puustopääoma kasvaa ja tuottaa kuluja vertailussa parempaan tapaan.
Käytännössä uudistuskulut kuittaantuu paremmalla kantorahatulolla/ha, ja jää yleensä vielä yli sijoitettavaksi. ( kun verrataan tuottoja jk:n tekemiseen)
Kun yksikköhinta on harsintapuulla heikompi ja päätehakkuusta tulee yleensä n. 3-4000 €/ha edestä enemmän myyntipuuta, on ero selkeä tasaikäisen hyväksi.Jatkossa korkoa korolle ero johtuu aikaisemmasta ja isommasta tulosta. Voihan sen kieltää ja pettää itseään; sillä lailla saa jk;n vaikuttamaan paremmalta kuin se onkaan.
Vertailuissa jk vs. tasaikäisen kannattavuus mm. halvat uudistamiskulut vie pohjan pois Pukkilan esittämistä laskelmista. Muita samaan suuntaan vaikuttavia tekijöitä on alaharvennusten vaihtaminen yläharvennukseen (1.kerran/kiertoaika). Ja lisäksi vielä ; jk:n kuluttomuus on myytti sekin. Raivauksia pitää usein tehdä.
Luontaisen uudistamisen osittainen tai kokonaiskäyttö samoin aiheuttaa yleensä NNA-laskelman muuttumisen tasaikäisen hyväksi.
Kaikenkaikkiaan jk:lle jää eduksi vain maiseman varjelu joka sekin voi olla joskus tarpeen. Poikkeuksena turvemaiden luontaisesti erirakenteiset metsät joissa se on valmiina.
Lisäksi jk:n harjoittaminen edellyttää tyvilahovapaata metsää ja -sen käsittelyssä. Ja varovaista 1. harsintaa tuulituhojen estämiseksi.
Kyllä ne kaikki haitat ja hyödyt on ehditty luetella tässä ketjussa moneen kertaan . Vai onko Perkolla muistissa vikaa ?
Patteriautolla ajaminen on aika paljon erilaista polttomoottoriautoon verrattuna. Erilainen tuntuma. Voi olla tehojakin liikaa talvikeleillä. Lisääntynyt paino ja moottorin äänettömyys & erilainen käyttäytyminenaiheuttaa erilaisen ajotuntuman. Kävin koeajamassa; kaikesta en pitänyt.