Käyttäjän jupesa kirjoittamat vastaukset
-
Jos ja kun hiilinielut on sosialisoitu eikä niistä makseta metsän puolelta mitään, aion jatkaa aavistushakkuiden tekemistä .
Olen selvittänyt jk:n ja tasaikäisten metsien tuottoeroja jo aikoja sitten. Sekä teoriassa että käytännössä. EDIT
EDIT Asia on tosiaankin selvitetty moneen kertaan eikä ole siitä muuttunut. , eikä muutu.
Nykyään voi joutua käräjille mitä ihmeellisimpien asioiden vuoksi. Olen itsekin käynyt siellä pari kertaa- ihan turhaan.
Ja onhan se ötököiden ja puiden esiintymisen setviminen jossain kirjassa ainakin yhden käräjöinnin arvoinen asia.
Puusilmäset ei huomaa miten tuotto pitäisi laskea vertailussa. Kun otetaan kaikki tuotot ja niiden erot huomioon, on selvää että jk tuottaa huonommin kuin muutamat täällä esittää. Ei ne voi myöntää erehtyneensä vaikka on ilmeistä miten ne erot syntyy.
Ei ole antaa linkkiä. Se 48 vuoden kasvatus Ylen jutussa oli täyttä propagandaa.
Mm. Pukkilan aiemmat vertailut perustui juuri NNA-laskelmiin ja tasaikäisen kasvatuksen määrittämiseen mahdollisimman epäedullisiksi esim. tekemällä harvennukset aina alaharvennuksina ja uudistuskulujen maximoimiseen. Lähtökohtana oli Tahvosen laskelmat jatkuvien kiertoaikojen summa-arvoilla.
Jk-firmat perustaa teoriansa jk:n paremmasta tuotosta vertailuissa jatkuvien kiertoaikojen summafunktioon. Sillä saadaan näyttämään tasaikäinen kasvatus hyvin kalliiksi . Käytäntö ei kuitenkaan tue sitä.
Jos mahdollista korkotuottoa vaihtoehtoissijoituksessa ei oteta huomioon, se on itsensä pettämistä ja erään vaihtoehdon sulkemista pois ideologisesta syystä. Aina pitää ottaa huomioon kaikki vaihtoehdot todellisuudessa. Hirttäytyminen johonkin teoriaan peräkkäisten kiertoaikojen summafunktiosta ei vastaa todellisuutta.
Paras käytännön neuvo on että, jk:a ei kannata harjoittaa ellei puusto ja maapohja ole siihen juuri sopivaa . Valmiiksi erirakenteinen puusto ja sopiva kasvupaikka.
Muita kriteereitä valita tasaikäinen metsänkasvatus on parempi tuotto ( kantohinta + kertymä parempia). Korkolasku pitää hallita. Mutta se kuuluukin jo perusasioihin ja kansalaistaitoihin.
Lukekaa METLAN joskus julkaisema ”Pohjoisen laatupuu”. Siinä on tutkittu ja kerrotaan mitä laatupuu on ja missä sitä kasvaa. Ei ole Lapin mahdollisimman tiheää puuta vaan Kainuun ja Pohjois-Karjalan metsissä kasvavaa .