Käyttäjän jupesa kirjoittamat vastaukset
-
Itse olet nolannut itsesi. Kysy takuuhinnasta vaikka tekoälyltä.
Syöttötariffi on ollut voimassa vuoteen 2016 asti. Vanhoilla myllyille ollut nykyistä suurempi. Yhteensä maksettu tukea 300 milj.€. Tuki jatkuu vuoteen 2029 asti.
Tuulimyllysähkön puolustajat juuri perusteli aikoinaan niiden myllyjen rakentamista mm. talvien tuulisuudella. Talvella kuulemma piti tuulla jopa enemmän kuin kesällä. On niitä väittämiä kuultu tälläkin palstalla . Kertoo harhauttamisesta . Ei tarvitse olla paperilla mitään että se on toteutunut. Kertoo myös myllyporukoiden asiantuntemattomuudesta.
Lisäksi yksityiset pienkäyttäjät joutuu nyt kustantamaan tuulimyllyjen pitkien siirtolinjojen rakentamista . Se näkyy sähkön siurtolaskuissa jatkuvina hintojen kallistumisina.
Kerroin juuri miksi . Miljoona-avustukset on maksettu ja maksetaan osin edelleen tuulimyllyjen omistajille verovaroista . Lupaukset jatkuvasta sähkön tuotosta ei ole toteutuneet. Siksi joutuu moni kustantamaan sikakallista sähköä pakkasilla . Tuulimyllyjen omistajat maksaisi vain takaisin saamiaan kohtuuttomia avustuksia .
Tuulisähkön tuottajat voisi ihan hyvin maksaa takaisin verovaroista kustannettuja syöttötariffisaamisiaan alkuperäisille maksajille. Tuulimyllyjen puolustajat kertoili taannoin satuja tuulisista talvi-ilmoista. Eipä ole toteutunut . Kompensaatiomaksut kuuluisi asiaan.
Tarkemmin tarkasteltuna harsintatuloa voi joutua vertaamaan lähinnä virtaavaan keltaiseen puroon lumihankeen. Tulovirtaa hiipuu pitkityksessä eikä vaihtoehtoissijoituksen korkotulo vastaa Tasaikäisen metsän tuloja. Se on todellisuutta.
Pyöreän puun hintahan on jo laskenut entiselle ns. vakaalle tasolle . Eli samalla tasolla on kuin on ollut viimeiset 40 vuotta keskimäärin. Miten alas se pitäisi saada että tehtaat kannattaisi ? Säästökohteet pitää niiden etsiä nyt muualta kuin puun hinnasta. Siitä on jo ulosmitattu kaikki mitä on mahdollista.
Olet ymmärtänyt väärin ja/tai et osaa laskea korkolaskuja, jos saat tuommosia tuloksia . Tasaikäinen on selvästä tuottoisampi tapa hoitaa metsiä. Harsinnassa tulot tulee myöhässä ja liian pienissä erissä jotta ne voisi koskaan ottaa kiinni aikasemmin saatuja ja suurempia päätehakkuutuloista saatavia korkotuottoja .
Jk-”matematiikka” on puutaheinää.
Kaikille laskutaitoisille on selvää, että päätehakkuun tehneet voittaa ylivoimaisesti harsintaan haksahtaneet. Kun uudistuskulut on vähennetty kantorahoista, loput rahat voi vaikka sijoittaa. 10 vuoden etu harsijoihin nähden. Suurempi kantorahatulo/ha takaa paremman tuloksen.
Puustopääoman saamattomat korkotulot on kuluja suhteessa viisaampaan tapaan hoitaa metsiä.
En todellakaan raada metsissä. Nautin sijoitustuotoista.
Perko ja Jovain on täysin harhassa, kun eivät osaa verrata kunnolla kahden mh-tavan tuottoeroja . Mistä johtuu että muut osaa mutta 2 änkyrää ei ollenkaan ?