Käyttäjän jupesa kirjoittamat vastaukset
-
Case closed. Perko eikä Jovain ei ole enää oppimiskykyisiä.
Mitä järkeä on kertoilla 10 vuoden välein tapahtuvasta harsintahakkuutulosta , jos ei laskuissa oteta huomioon puustopääoman kuluja ? Samalla lailla ( jopa pidempään) kuin avohakkuun jälkeen tulee pitkä kausi ilman tuloja harsintametsään , kun odotetaan sitä 100 motin tai 200 motin metsän varttumista. Tai sitten se metsä pitää ostaa kuten edellä kerroin esimerkissä. Tulkaa järkiinne tomppelit.
Teiltä kahdeltahan niitä kohtuuttomia kehuskeluja on saanut kuulla. ” Tuplat” muka . Minä kerron vain todellisia tuloksia .
Joskus ostanut Pohjois-Savosta T.Korhoselta koivun pikkupaakkutaimia. Samanlaisia paakkuja kuin kuusella. En ole merkannut niitä taimia. Erottuvat kyllä kasvultaan luonnon taimista.
Jaa niinkö luulet? Jos tietäisit paljonko minun aukkohakkuutulot on tuottaneet, tulisit kateudesta vihreäksi.
En harsi , sinähän se harsija olet. Selvät sävelet on päätehakkuukelpoisessa metsässä tehdä päätehakkuu ja sijoittaa rahat ( tai maksaa korkeakorkoinen laina pois). Tuottaa paremmin kuin harsinta. Helppo vertailla ja todeta tasaikäinen vaihtoehto paremmaksi.
Paikallisen monopolin omistaja siirtoyhtiö jakaa osinkoja sijoittajille 10x enemmän kuin lähes vastaavan kokoinen toinen siirtoyhtiö muualla. Ei ihme että siirtomaksut nousee taas ensi kuussa. Pienkäyttäjät on valjastettu kustantamaan siirtolinjojen lisärakennus tuulivoimaloille ja myös runsaat osingot sijoittajille. Toisessa paremmin toimivassa yhtiössä ei tavoitella samalla tavalla voittoja. Kyllä kohtuuhintainen siirto ja sähkö kuuluisi olla tavoitteena eikä rahan kerääminen sijoittajille.
Onko ne harsintametsät ilmasia ? Vai miten Perko laskee? Jos ostaa harsintametsän se kustantaa n. 7500 €/ha , jos on 100 m3/ha puuta pystyssä. Siitä voi olla vaikea saada 10 vuoden päästä korjattua 100 m3/ha pääosin tukkipuuta. Ja vaikka saisikin, se sijoitettu 7500€ ehtisi kasvaa korkoa muualla esim. 6% korolla n.14000€ :ksi . Kasvun olisi pitänyt olla yli 23 m3/ha/v. jotta tulisi riittävästi tuloa kattamaan sijoituksen . Ei tule mitään. Puuta pitäisi olla 200m3/ha mutta sitten ha-hintakin olisi ihan toista luokkaa. Jälleen tuottavuusongelma; arvokasvu ei riitä kattamaan sijoitusta koskaan.
Kyllä varmistuu, että Perko on pelkkä satusetä kuten on ollut vahva epäilys jo kauan.
Tietysti johtajat ei halua ärsyttää lakkoherkkää AY-porukkaa. Syy on helppo vierittää muualle; varsinkin muka kalliiseen puuhun. Todellisuudessa kuitenkin puun hinta on se joka on aina joustanut ja on nyt taas nimellisesti samalla tasolla kuin 1980-luvulla. Eli reaalisesti yli 2x jäljessä yleisestä palkkakehityksestä.
Luontainen uudistuminen viljelyn lisänä on usein apuna. Onnistuu jos maapohjat on siihen sopivia .