Käyttäjän jupesa kirjoittamat vastaukset
-
No vähennä siitä tienvarsihinnasta sitte 15 €. Paljonko jäi tähteelle ?
Olihan se hinta hyvä. Ei ole enää.
”Odottamalla menetät korkokuluja”. Niinpä. Kun harsinnan jälkeen jätetään puuta pystyyn odottamaan , niin paremmassa vaihtoehdossa pääsääntöisesti korjataan enemmän puuta/ha. Myös yksikköhinta on parempi kuin jk-korjuussa. Pitää olla todellinen puusilmä , jos ei huomaa miten korkotuotto käyttäytyy tuossa tilanteessa päätehakkuun tehneen eduksi .
Hölmöläisen harsinta on juuri sitä mitä jotkut tekee , kun ovat uskoneet jk-firmojen propagandan paremmasta tuotosta ilman kuluja. Ehkä yhden sopivan kohteen olosuhteiden luullaan olevan yleistettävissä joka paikkaan. Sitten mainostetaan hyödyllisinä hölmöinä jk:n ylivertaisuutta. Joku muukin voi hairahtua uskomaan kusetuksen ja alkaa harsijaksi.
On kokemuksia j-metsistä. Naapurissa kävin juontamassa tuulituhojen jäljiltä jk-metsää. Pilalle oli mennyt; liian harvaksi harsittu, ei kestänyt kovempaa tuulta . Omassa metsässä tein jk-kohteeseen kaistalehakkuun. Sillä sai järkevämpiä aukkoja kuin pelkät pienaukot olisi olleet. Uudistuminen nopeampaa oikeissa aukoissa, samoin taimikon kasvu.
Puun energiasisältö arvo 80% hyötysuhteella 5 snt kwh-hinnalla on noin 100 € / kiintokuutio. Siitä johdettuun kuitupuun hintaan pitäisi pyrkiä. Nyt se lähentelee kahta kymppiä. Sama hinta joka on ollut tavallinen yli 30 vuoden ajan vaikka rahan arvo on muuttunut paljon samassa ajassa.
Mo:ille keskittyminen tukkipuun kasvattamiseen on entistäkin ajankohtaisempaa ainakin tämän hetkisten näkymien perusteella.
Ne hyvät jk-pyöräkkeet on tasaikäisen metsänkasvatuksen peruja . Vai onko sitä jk:a harrastettu metsässä esim. 60 vuotta ?
Ilman tasaikäistä metsänhoitoa ei hyviä jopa jk:n sopivia kohteita olisi olemassakaan.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Todellinen tilanne pitää tietenkin ottaa huomioon joka leimikolla. Siihen kuuluu useimmiten myös vaihtoehtoisen sijoituskohteen huomioon ottaminen ja korkotulot. Vain tyhmä jättäisi ne huomiotta.
Nurmijärvellä oli kuusikko jonka alkuperä oli Puolasta. Se kasvoi reippaasti yli 20 m3/ha/v. Kun tiedetään että jk-metsät kasvaa keskimäärin 20-30% heikommin kuin tasaikäiset vastaavalla kasvupaikoilla , niin tuommoset 23 motin kasvut kuuluu (ilman lannoitusta )satujen maailmaan. Tai sitten kyse on mittausvirheestä. Sekin on mahdollista koska harsinta aiheuttaa puiden kasvun keskittymistä tyville. Se johtaa helpostikin mittausvirheeseen tilavuuden mittauksessa.
Harrastan lainelautailua. Miksi valtio ei järjestä harrastuspaikkoja ? Aaltokoneita järville jne.
Ne raivatut eh-puut kannattaa nyt tehdä klapeiksi. Metsän tukkikasvu paranee samalla , kun metsä harvennetaan.
Ei ole samat kantohinnat Itämeren ympäristössä. Saksassa kut 130-140 €/motti.
Myöhästynyt harvennusreaktio vähentää jk-metsän kasvua joka kerta harsinnan jälkeen. Mm. siitä johtuu tutkimuksissakin ilmi tullut 20-30% tasaikäistä metsää heikompi keskikasvu.