Käyttäjän jupesa kirjoittamat vastaukset
-
Ei olekaan.Mutta tässä oli pääpointti verrata valintatilanteessa jatkokehitystä , kun valitaan harsinnan ja päätehakkuun väliltä. V.30 voidaan harsintatuloon lisätä yhden harsintakerran tulo. Mutta se ei muuta tilannetta juuri mitenkään, kun tasaikäisessä metsässä voidaan tehdä myös harvennushakkuu. Sen jälkeen tukin kasvu lisääntyy tasaikäisessä metsässä paljon.
Otetaan esimerkki kohteesta jossa on puuta 300 m3/ha. Tehdään harsinta vs. päätehakkuu. Harsimalla pois 100 m3/ kerta. tulo 5400 €. Päätehakkuu tulo 17800. Siitä pois 1000€ uudistuskuluja. Sijoitusaika 30 v. 3x 10 v. harsimalla . 5% korko.
Harsinta : tuloa yhteensä 46500 €/ 30 vuotta. Päätehakattu : 77000 €/30 vuotta. Eli tasaikäinen tuotti 30 vuodessa 30500€/ ha paremmin.Yli 65% parempi tulos tuli tasaikäisellä kasvatuksella.
Kaikki peritään sähkön pienkäyttäjiltä. Maksoin tammikuun siirron perusmaksua n. 100 € ja veroa 134 €. Siihen tulee vielä lisäksi kwh-pohjainen siirtomaksu ja sähkön hinta veroineen. Alkaa tulla hintoihinsa tuulimyllyjen tukeminen. Jotain muutakin saisi valtio keksiä kuin se ehdotus yli 18 snt/kwh hintaisen sähkön tuki ( jos hinta pysyy yli puoli vuotta tuon yläpuolella). Paikalliset monopolit lypsää sen kun pystyvät yksityisiä pienkäyttäjiä.
Kun unohtaa harsintametsän puustopääomakulut, niin saahan sen näyttämään hyvältä. Oikein laskettuna tasaikäinen voittaa selkeästi harsinnan .
60 vuoden tyhjäkäynti väitös on harsintaan hurahtaneen epätoivoinen yritys saada tasaikäinen kasvatus näyttämään huonommalta kuin se on todellisuudessa. Laskelmissasi ei ole järkeä, kun luulet vain kulujen kasvavan . Pitää vertailla tuoton erotusta päätehakkuusta alkaen.
Vaihtoehtoissijoitus on unohtunut Perkolta. Kustannusten ohella pitää laskea korkoakorolle vaihtoehtoisessa sijoituksessa. Aukon metsänraha jatkaa tuottoa tai lyhentää korkea korkoista lainaa, jos sitä sattuu olemaan. 15 vuodessa vähintään kaksinkertaistuu kantorahatulot . Jos kyseessä on tuottojen vertailu , tasaikäinen metsänhoito voittaa harsinnan 6-2. Maisemametsissä voi olla tasaväkisempää. Riippuu mitä arvostaa.
Nuo varjonyrkkeilijät ei saa aikaiseksi yhtä ainoaa kunnollista kommenttia. Ei toinna välittää niistä mitään.
Minun talossa on yli 2x enemmän neliöitä kuin sinun kopissa . Silloin sähkön hinnalla on jo merkitystä.
Luulisi tyhmemmänkin tajuavan, miten paraneva puun kasvu vaikuttaa hiilitaseeseen. Sinähän halveksit muistaakseni koulutusta. Miten nyt olet tiukkaamassa tutkimustuloksia ? Sehän vaatii koulutusta niiltä tutkijoilta tutkimusten tekeminen.
Jos asuu pienessä kopissa, on ihan sama mitä sähkö kustantaa.
Suomi kuuluu onneksi samaan puolustusliittoon kuin Norja . Siksi on ihan eri asia ostaako suomalaisten omaisuutta norjalaiset vai joku muu epämääräisin tavoittein liikkeellä oleva taho.