Käyttäjän Kahlschlag kirjoittamat vastaukset
-
Tässä ketjussa havaitsee oikein konkreettisesti sen, että kateus on edelleenkin Suomen ylivoimaisesti suurin ja ehtymätön luonnonvara.
Mutta eipä tuokaan puolijauhoisten touhu ole minulta pois, ajelen vaan Hiluxilla metsäpalstoilleni raivaushommiin.
Tarkoitan, että saksalaisilla merkeillä – ainakin sillä, jolla ajan, ei mikään pappa-Mese, vaan kilpailija – huoltoväli on 2 v. tai huoltovälinäytön mukaan. Huoltoväli olisi n. 30.000 km minun ajoillani, joten 2 v. täyttyy ensin. Jarrunesteen vaihto on 2 v. välein, mutta se voidaan tehdä huollon yhteydessä.
Toyotalla huolto on joka ikinen vuosi, joten sen huoltaminen tulee kalliimmaksi kuin saksalaisen ”siviiliautoni”, vaikka vannoutuneet Corolla-miehet sen tietenkin kiistävät. Vaihdan itse Hiluxiin AdBluen, kun siitäkin ryöstäisivät mielellään merkkihuollossa.
Yhdellä kaverillani on äskettäin hankittu Tiguanin hybridi, ymmärtääkseni O.K. peli. Taitaa VW:nkin joutua huoltamaan alle 2 v. huoltovälillä, vaikka ajaisi 2 v. alle 30.000 km?
Lainaus: ”Luulisi että sinne ei tulisi ihan hirveää lehtivesakkoa ellei olla turvemaalla”.
Kyllä lehtivesakkoa tulee kivennäismaallakin johtuen ehkä siitä, että käytän laikkumätästystä, jossa taimi on maanpintaa korkeammalla ja kasvaa paremmin kuin kääntömätästyksessä (Metla tutkinut).
Silti Metsäliitto tyrkyttää kääntömätästystä tutkimustuloksesta piittaamatta. No en ole 6 vuoteen Metsäliitolle myynyt kalikkaakaan, vastikäänkin tarjosivat helvetin huonoa hintaa päätehakkuutukille. Varjopuolena laikkumätästyksessä on lisääntynyt raivaustarve, mutta otan mieluummin sen ja paremman taimen kasvun.
Ei (K)öyhien (I)hmisten (A)utolla tee mitään metsässä eikä minun mielestäni muuallakaan, kinuski-Volvoilla ja muilla kiinantina-autoilla sitäkin vähemmän, mutta jokainen tietenkin ostaa mieleisensä kulkineen
Hiluxissa ja muissa Toyotoissa on se huono puoli, että niitä joutuu huollattamaan joka vuosi, kun saksalaisissa huoltoväli on 2 vuotta. Toyotan huollot ovat kalliita, joten kyllä luotettavuudesta osataan ottaa rasvainen hintakin. Huollatan silti Hiluxin huolto-ohjelman mukaisesti, niin ei tarvitse miettiä, toimiiko se vai ei.
Joudun käymään landella metsissäni töissä, joten kilometrejä tulee väkisinkin n. 12.000/vuosi + henkilöauton kilometrit, melkein toinen puoli lisää, päälle. Mutta kun on hyvät ja käyttötarkoituksiinsa sopivat autot, niin mikäs on ajellessa.
Lainaus ”Autorintamalta hyviä uutisia: lupaillaan että Daciaa aiotaan alkaa valmistaa (Duster ja uusi malli Bigster) nelivetoisena automaattina.”
Saahan sitä halutessaan Daciankin (maavara 22 cm) hankkia metsäautoksi. Se tuntuu järkevän hintaiseltakin, että sen pystyy hyvin hankkimaan yhden pystykaupan fyrkalla.
Toyota Hilux lyhyellä ohjaamolla (pitkä lava) 30 cm maavarallaan (eivät osu metsätien kivet moottoriin) on minusta kuitenkin ehdottomasti paras peli metsähommiin, ja toimii aina. Muissa avolavoissa maavara vain 22-23 cm, niihin joutuu hankkimaan korotussarjan.
Talvet Hiluxini viettää säilytyksessä ja pois liikenteestä, mutta kohta puoliin pitää ladata akku ja ottaa se taas ajoon, kun maasto maakunnassa on sen verran kuivanut, että nahkaiset raivauskengät eivät kastu (niiden kuivattamiseen menee se 2 vrk, testattu on sekin).
Hesarin toimituksen ovat jo ajat sitten vallanneet vihervassariuskovaistoimittelijat demareilta, ja näiden toimittelijoiden jutut ovat jatkuvasti metsänomistaja- ja metsätalousvastaisia, objektiivisesta tiedonvälityksestä ei ole tietoakaan, valitettavasti.
Tuota kajaanilaisen kateellisen julkaistua vuodatusta on sen vuoksi katsottava ottaen huomioon Hesarin vihervassariuskovaistoimittelijoiden negatiivinen metsänomistusnäkökulma.
Vastikkeellisesti hankitun metsäpalstan metsävähennys pitäisi olla 100 % palstalta myydyn puuston arvosta. Metsävähennys (joka tuloutuu, jos myy palstan) ei koske maapohjan arvoa, joka on kirjanpidollisesti tarkastellen kulumatonta käyttöomaisuutta.
100 % sen vuoksi, että saahan osakkeiden myyjäkin vähentää aina 100 % osakkeiden ostohinnasta osakkeet myydessään. Jos osakkeiden hankintahinta on niiden arvon noustua voimakkaasti vain 10 % myyntihinnasta, myyjä saa vähentää niiden hankintahinnasta 20 % tai 40 % hankintameno-olettamana, mikä on iso etu osakkeita omistavalle. Sellaista etua ei ole metsänomistajalla.
Nyt metsävähennys nousee vain 75 %:iin puuston arvosta, joten vielä puuttuu 25 % vähennyksestä.
Eli kateudelle metsäpalstoja vastikkeellisesti hankkineita henkilöitä kohtaan metsävähennyksen perusteella ei ole mitään perustetta.
Merinovillaisia alusvaatteita olen käyttänyt metsätöissä jo vuosia, ovat parhaita, märkänäkin lämmittävät. Ainoa huono puoli on, että voi tulla pieniä repeämiä, jos osuvat johonkin terävään tai jos kiskaisee nopeasti päälle.
Puuvillainen alusvaate on surkea, kun se kastuu hiestä päivän aikana, se on kylmä eikä kuivu auringossakaan. Kun aloin tekemään ostamissani metsissä metsätöitä, tein sen virheen, että niitä käytin, mutta Siperia opetti.
Teknisiä alusvaatteita käytän lämpimillä keleillä. Tekninen pitkähihainen paita kuivuu auringonpaisteessa tauollakin. Tekniset alusasut ovat kylmiä kastuttuaan.
Sanoin ostomiehelle tuoreessa pystykaupassa – talvikorjuu, toivottavasti kevät 2026 – että en ota tälle vuodelle ennakkoa sitä tavanomaista 20 prosenttia, vaan tammikuun alussa 2026, kun metsävähennys nousee 75 prosenttiin. Tänä vuonna on pieni pystykauppahakkuu, en tee metsävähennystä, että ei metsävähennyspohja turhaan pienene.
Itse olen jo vuosia käyttänyt Stihlin (viiltosuoja, vähäiset moottorisahahommat) lisäksi raivuussa Pfannerin (itävaltalainen, ei viiltosuojaa), P.SS:n (viiltosuoja, saksalainen) ja Timbermen:in (ei viiltosuojaa, saksalainen) työvaatteita, kaikki hyviä.
Raivauskenkinä käytän vain Pfanneria (mm. Tirol Fighter), erittäin hyviä, järeä pohjakuviointi.
Lisäksi pari Stihlin bluetooth-kypärää, voi kuunnella, mitä haluaa eikä mitään vihervavihervassariuskovaispropagandaa.
Kamppeet – olen ostanut ne saksalaisista alan verkkokaupoista – eivät ole ilmaisia, vaikka saa VAT-numerolla ALV:it pois. En halua missään nimessä tinkiä hyvistä työkamppeista, se on säästämistä väärässä asiassa, on myös työturvallisuuskysymys.
