Käyttäjän Kahlschlag kirjoittamat vastaukset
-
Annetaan nyt vaan jokaisen ajaa sellaisella autolla kuin haluaa. Tosin Fordilla ajavilla on se kiistaton etu, että pääsevät varmasti taivaaseen, kun ovat saaneet maan päällä kärsiä niin mahdottomasti. Tästäkin huolimatta en aja Fordilla, edelleenkään.
Suomalaispankkien analyytikot ovat nyt keväällä Pelle-Hermannin (Trump) tullihölmöilyjen ja pörssiturbukenssin jälkeen kilpaa asettaneet Euroopan osakkeet ylipainoon, kun aiemmin siinä olivat USA:n osakkeet. Minulla tuo on ollut jo pitempään kunnossa, joten seurailen vain tapahtumia, kun en ole päivätreidaaja enkä analyytikonretku.
Asiasta toiseen. Katselin, että 2 viimeaikaista kommenttiani on näköjään jonkun moderaattorinatsin toimesta poistettu. En tiennytkään, että tämä Metsälehden keskustelupalsta on jäänyt sinne brezhnevin aikaan ja perustuu sensuurille, kuten Suomen ja Neuvostoliiton suhde aikoinaan. Silloinhan USA:n ydinaseet olivat imperialismin aseita ja Neuvostoliiton ydinaseet olivat rauhanaseita. En ymmärtänyt tuollaista huijausta lainkaan, sillä ydinaseet tappavat kaiken, olivat ne kenen ydinaseita tahansa.
EDIT
Otan kuitenkin tämän kommenttini talteen siltä varalta, että se sensuroidaan.
A.Jalkaselle: Havaintojeni mukaan Helsingin (toiset sanovat Hamasin) Sanomien metsäuutisointi on täysin vääristynyttä, tosiasioista piittaamatonta ja vihervassareita suosivaa.
Ei tarvitse kuin lukea Hesarin toimittelijoiden Elosen, Saavalaisen ja Pellin yksipuolisia juttuja esim. Aalistunturin talousmetsähakkuiden estämisyrityksistä, joissa ko. metsiä väitettiin ”aarniometsiksi”, ”luonnonmetsiksi” ja vastaaviksi.
Eli kaikenlaisten epämääräisten käsitteiden käyttäminen on olennainen osa metsänhoidosta tietämättömien Hesarin toimittelijoiden strategiaa jutuissaan. Se pitäisi kertoa erityisesti pääkaupunkiseudun ihmisille, jotka eivät ymmärrä keskimäärin metsänhoidosta enempää kuin sika hopealusikan päälle.
Minusta on vaarallista, että Suomen suurimman median annetaan levittää jatkuvasti disinformaatiota metsistä, joiden merkitys Suomen kansantaloudelle on edelleenkin merkittävä, n. 20 % vientituloista. Metsäteollisuuden vientituloista jää n. 80 % tuotantopanoksina Suomeen, kun esim. sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa (Nokia) vientituloista n. 55 % jää tuotantopanoksina Suomeen.
Minulla on yhteistyösopimukset Metsäliiton ja UPM:n kanssa. Ei ole ollut ongelmia, teen suuren osan hoitotöistä itse.
UPM:llä on paremmat edut kuin Metsäliitolle ja Stora-Ensolla. Kun tein äskettäin pystykaupan UPM:n kanssa, sain kertyvän bonuksen lisäksi 1.000 euroa käytettäväksi UPM:n metsänhoitotöihin + hintatakuun.
Metsäliitto ei ole viimeisen 6 vuoden aikana pärjännyt tarjouskilpailuissani. En tiedä, kuka niin huonoilla hinnoilla Metsäliitolle puuta myy, viimeisimmässäkin kaupassa ero mäntytukissa oli 5 euroa motti Metsäliiton tappioksi. Kuidussa hinnat olivat samat, eivät kovin hyvät, mutta sillä ei päätehakkuussa ole merkitystä, jos tukkiprosentti on hyvä.
Tarkoitan, että saksalaisilla merkeillä – ainakin sillä, jolla ajan, ei mikään pappa-Mese, vaan kilpailija – huoltoväli on 2 v. tai huoltovälinäytön mukaan. Huoltoväli olisi n. 30.000 km minun ajoillani, joten 2 v. täyttyy ensin. Jarrunesteen vaihto on 2 v. välein, mutta se voidaan tehdä huollon yhteydessä.
Toyotalla huolto on joka ikinen vuosi, joten sen huoltaminen tulee kalliimmaksi kuin saksalaisen ”siviiliautoni”, vaikka vannoutuneet Corolla-miehet sen tietenkin kiistävät. Vaihdan itse Hiluxiin AdBluen, kun siitäkin ryöstäisivät mielellään merkkihuollossa.
Yhdellä kaverillani on äskettäin hankittu Tiguanin hybridi, ymmärtääkseni O.K. peli. Taitaa VW:nkin joutua huoltamaan alle 2 v. huoltovälillä, vaikka ajaisi 2 v. alle 30.000 km?
Lainaus: ”Luulisi että sinne ei tulisi ihan hirveää lehtivesakkoa ellei olla turvemaalla”.
Kyllä lehtivesakkoa tulee kivennäismaallakin johtuen ehkä siitä, että käytän laikkumätästystä, jossa taimi on maanpintaa korkeammalla ja kasvaa paremmin kuin kääntömätästyksessä (Metla tutkinut).
Silti Metsäliitto tyrkyttää kääntömätästystä tutkimustuloksesta piittaamatta. No en ole 6 vuoteen Metsäliitolle myynyt kalikkaakaan, vastikäänkin tarjosivat helvetin huonoa hintaa päätehakkuutukille. Varjopuolena laikkumätästyksessä on lisääntynyt raivaustarve, mutta otan mieluummin sen ja paremman taimen kasvun.
Ei (K)öyhien (I)hmisten (A)utolla tee mitään metsässä eikä minun mielestäni muuallakaan, kinuski-Volvoilla ja muilla kiinantina-autoilla sitäkin vähemmän, mutta jokainen tietenkin ostaa mieleisensä kulkineen
Hiluxissa ja muissa Toyotoissa on se huono puoli, että niitä joutuu huollattamaan joka vuosi, kun saksalaisissa huoltoväli on 2 vuotta. Toyotan huollot ovat kalliita, joten kyllä luotettavuudesta osataan ottaa rasvainen hintakin. Huollatan silti Hiluxin huolto-ohjelman mukaisesti, niin ei tarvitse miettiä, toimiiko se vai ei.
Joudun käymään landella metsissäni töissä, joten kilometrejä tulee väkisinkin n. 12.000/vuosi + henkilöauton kilometrit, melkein toinen puoli lisää, päälle. Mutta kun on hyvät ja käyttötarkoituksiinsa sopivat autot, niin mikäs on ajellessa.
Lainaus ”Autorintamalta hyviä uutisia: lupaillaan että Daciaa aiotaan alkaa valmistaa (Duster ja uusi malli Bigster) nelivetoisena automaattina.”
Saahan sitä halutessaan Daciankin (maavara 22 cm) hankkia metsäautoksi. Se tuntuu järkevän hintaiseltakin, että sen pystyy hyvin hankkimaan yhden pystykaupan fyrkalla.
Toyota Hilux lyhyellä ohjaamolla (pitkä lava) 30 cm maavarallaan (eivät osu metsätien kivet moottoriin) on minusta kuitenkin ehdottomasti paras peli metsähommiin, ja toimii aina. Muissa avolavoissa maavara vain 22-23 cm, niihin joutuu hankkimaan korotussarjan.
Talvet Hiluxini viettää säilytyksessä ja pois liikenteestä, mutta kohta puoliin pitää ladata akku ja ottaa se taas ajoon, kun maasto maakunnassa on sen verran kuivanut, että nahkaiset raivauskengät eivät kastu (niiden kuivattamiseen menee se 2 vrk, testattu on sekin).
