Käyttäjän käpysonni kirjoittamat vastaukset
-
No esim. Kouvolassa rakennetaan parhaillaankin datakeskusta ja toista aletaan rakentamaan samaan kaupunkiin kohtapuolin.
https://yle.fi/a/74-20122544?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Puuenergia oli ihmiskunnan ensimmäinen energiamuoto ja se tulee olemaan tulevaisuudessa myös viimeinen ja ainoa, kehitysoptimisti kun en ole.
Puuenergia on AINOA AITO uusiutuvan energian muoto. Puuenergia kasvaa ilmaiseksi luonnossa, sen korjaaminen talteen on yksinkertaista ja edullista, se on hyödynnettävissä yksinkertaisella ja halvalla tekniikalla. Aurinko- ja tuulienegia vaativat kalliit laitokset, joiden käyttöikä on varsin lyhyt ja siirtolinjat, ennen kuin ne voidaan täysimittaisesti hyödyntää yhdyskuntien käyttöön.
Kun maailman energiantarpeesta tyydytetään edelleen 70-80% fossiilisilla, kaikesta uusiutuva energia-höpinästä huolimatta, niin uusiutuva energia -satusediltä- ja tädeiltä pitääkin kysyä, millä te energiautopistit aiotte korvata tuon 70-80% osuuden tulevaisuudessa, siis lähimmän 40-50 vuoden sisällä, eikä joskus 500 vuoden päästä?
Terveisin energiarealisti.
Pintavalutuskentät ei Kärkkäisen mukaan ole kovin tehokkaita:
Lainaus:
<h2>Pintavalutuskentät</h2>
Kunnostusojituskirjallisuudessa kerrotaan, että pintavalutuskentät ovat ainoita vesiensuojelurakenteita, joilla pystytään poistamaan ojitusalueiden purkuvedestä sekä kiintoaineita että ravinteita. Pintavalutuskenttä on alue, jonne ojitusalueen purkuvesi johdetaan yleensä laskeutusaltaan kautta tasaisesti koko alueelle siten, että sillä oleva kasvillisuus ja mikrobit käyttävät ravinteita ja muutoin vesi suodattuessaan kasvillisuuden ja maa-aineksen kautta puhdistuu kiintoaineista.Pintavalutuskenttinä käytetään mieluusti ojittamattomia soita, mutta kenttiä tehdään myös ojitusalueelle tukkimalla ojat. Maaperän on oltava kalteva, jotta vesi valuu sen läpi purkupuolella oleviin ojiin ja sieltä edelleen vastaanottavaan vesistöön.
Pintavalutuskentillä murheena ovat oikovirtaukset, joita pyrkii syntymään alueelle vettä tuovien ojien ja alapuolisten keräys-ojien väliin. Oikovirtauksia syntyy pääasiassa tulvaveden aikaan. Liikkuva vesi on tehokas löytämään kohdat, joilla eroosio aiheuttaa uoman syntymisen.
Pintavalutuskenttiin tarvitaan paljon pinta-alaa. Sopivan kaltevuuden paikkoja saattaa olla vaikea löytää.
Teoriassa pintavalutuskentät ovat tehokkaita ratkaisuja, mutta tutkimusten mukaan ne eivät ole niin hyviä kuin toivotaan. Kesällä 2010 kerättiin suuri empiirinen aineisto, 24 suomalaista turvetuotantoalueita palvelevaa pintavalutuskenttää. Kentiltä mitattiin muun muassa purkuveden kemiallinen hapenkulutus ennen pintavalutusta ja sen jälkeen. Tutkimus on julkaistu vuonna 2012 sarjassa Suomen ympäristö numerona 33 nimellä Turvetuotannon vesistökuormituksen ennakointi ja uudet hallintamenetelmät.
Tulokset ovat masentavia. Julkaisun taulukko 5 kertoo, että pintavalutuskenttä keskimäärin lisäsi kemiallista hapenkulutusta, ei suinkaan vähentänyt sitä, kuten tavoite vesiensuojelussa on. Haitallinen vaikutus ei ollut keskimäärin suuri, prosentin luokkaa, mutta pahimmillaan pintavalutuskenttä heikensi purkuveden tilaa olennaisesti. Hietalahdenaavan pintavalutuskentällä purkuveden kemiallinen hapenkulutus lisääntyi 35 prosenttia. Suorastaan dramaattista oli, että kokonaisfosforin määrä lisääntyi pintavalutuksessa siellä peräti 272 prosenttia.
Muissa pintavalutuskenttiä koskevissa tutkimuksissa on havaittu ongelmia, jotka liittyvät siihen, että ravinteita pidättäneet kasvit kuihtuessaan talveksi voivat vapauttaa ravinteet uudelleen veteen. Tästä syystä koko vuotta koskeva ravinteiden pidättämistaso saattaa olla vähäinen pelkästään kasvukauden aikaiseen pidätyskykyyn verrattuna. Myös mikrobiologinen pidättämiskyky saattaa olla vähäinen vuositasolla verrattuna lämpimän vuodenajan tuloksiin. Tutkimuksissa on myös todettu pintavalutuskenttien kasvillisuuden muuttuvan nopeasti. Tämän vuoksi pintavalutuskentiksi eivät sovi luonnonsuot, joilla on monimuotoisuusarvoja.
