Käyttäjän käpysonni kirjoittamat vastaukset

Muutama lainaus pitkästä kirjoituksesta, yritin kopioida jutun kokonaan, mutta ei mahdu yhteen viestiin.

Pohjoisella pallonpuoliskolla on tehty runsaasti entistämistyötä muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana. On myös tehty tieteellisiä tutkimuksia, miten soiden entistäminen on vaikuttanut pintavesiin.

Vakuuttava tieteellinen näyttö on, ettei entistäminen ole helppoa eikä välttämättä tuota positiivisia tuloksia ainakaan pitkään aikaan. Esimerkiksi Skotlannista on raportoitu, että poistettaessa puusto ojitetulta alueelta ja pyrittäessä entistämään suo luonnontilaan, alueelta purkautuva vesi on heikentynyt laadultaan ojitettuun suohon verrattuna. On raportoitu, että ravinteista erityisesti fosforin määrä on lisääntynyt, ja poistovedessä on aiempaa enemmän humusaineita. Vielä ei ole varmaa tietoa, kuinka kauan kestää, ennen kuin ennallistetun suon purkuvesi palaa edes samaan tilaan kuin ojitetulla puunkasvatusalueella oli. Ilmeisesti tarvitaan kymmenen vuotta tai enemmänkin.

Myös Englannissa tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että saattaa kestää hyvin kauan, ennen kuin entistämisen aiheuttama orgaanisen hiilen lisääntynyt määrä vedessä alkaa alentua. Tutkijoiden viesti on selvä: ”Turvemaiden entistämisen vaikutuksiin veden laadun parantamisessa tulee suhtautua varovaisuudella.”

Kansainvälisiä tiedelehtiä seuraavat tutkijat ovat Suomessakin päätymässä siihen, että ennallistaminen voi pitkään heikentää pintavesien tilaa. Kyseessä ei ole ojien tukkimisen aiheuttama veden samentuminen ja kiintoaineen siirtyminen veteen, vaan monimutkainen biologis-kemiallinen prosessi, joka käynnistyy entistämisen aiheuttamasta epävakauden lisääntymisestä.

Arvio on, että lähivuosina ja lähivuosikymmeniä soita entistetään runsaasti. Tämä merkitsee, että ravinnekuormitus on vesistöissä voimakkaasti lisääntymässä. Kaikissa tapauksissa ei ole mahdollista johtaa entistettyjen soiden purkuvettä ojittamattomille soille, joka olisi yksi ratkaisu ongelmaan. Toinen mahdollinen ratkaisu on, että ennallistettavien soiden pinta-alan pitäisi olla vastaanottavan vesistön valuma-alueen pinta-alasta riittävän pieni.

Tämänhetkisen tiedon perusteella soiden entistämisestä ei kannata innostua liikaa ainakaan pintavesien laadun kannalta. On parasta ensin tutkia, mitä entistettäessä tapahtuu pintavesille. Myös entistämistekniikkaa on kehitettävä ennen laajamittaisen toiminnan alkua.

Toisaalta jos ei piitata pintavesien heikkenemisestä, tuoreet kotimaiset tutkimustulokset osoittavat, että entistäminen palauttaa ojitettuja turvemaita lähemmäksi luonnontilaisia soita monimuotoisuuden kannalta. Nopeimmat tulokset on saatu korpimetsissä, kun taas ravinneköyhillä mäntysoilla muutokset ovat hitaita.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat

SEURUSTA kulutiskeskeisestä elämäntavasta, konsumermismistä.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Konsumerismi

Keskustelu hiilinieluista, sähköautoista tai energian tuotantotavoista on lillukanvarsiin takertumista, koska oleellista on ylikulutus, rajallisista resursseista ei voi saada aikaan rajatonta kasvua. Sitäpaitsi toivoa on sikäli että erään netistä löytämäni uutisjutun mukaan väestönkasvu on loppunut kaikkialla muualla paitsi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Siis myös Intiassa ja Kiinassa, jotka on maailman väkirikkaimpia valtioita.

Ihme jankkausta jostain vitun suosta.

Uusimmassa Metsälehti Magazinessa

SEPPO VUOKON HAASTATTELU.

SE ON IHAN VITUN RAUTAA.

Rr

Mänty on Suomen yleisin puulaji, miten se on mahdollista, jos se on niin hirvien suurta herkkua,  tämä on ihan viaton kysymys eikä mitään sarkastista vinoilua mihinkään suuntaan.