Käyttäjän käpysonni kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä pitäisi miksuliinin kiinnittää huomiota tekstinsä oikeinkirjoitukseen ja luettavuuteen, ennen kuin painaa lähetä-painiketta. Ja kyllä , ärsyttipä se miten paljon tahansa, toisten kirjoitusvirheistä pitää ”nipottaa” jotta muut lukijat edes jotain ymmärtäisivät lukemastaan.
Aion jatkossakin nipottaa, jos joku noin huolimattomasti kirjoittaa tänne.
Lainaus A.J.:n linkkaamasta Hesarin jutusta:
Maanomistajille voitaisiin tarjota kannustimia metsänsuojeluun. Toinen mahdollisuus olisi ostaa laidunmaata lihantuottajilta.
Nuo tutkijat ei mielestäni ole ajatelleet asiaa aivan loppuun asti.
Millä lihantuottajat sitten eläisivät, jos myisivät laitumensa metsitettäväksi?
Mitkä olisi ne kannustimet maanomistajille?
Jos lihansyöntiä vähennetään 13%, täytyisi tuo ravintomäärä korvata kasvisruualla, jonka tuottaminen luonnollisesti vaatii myös peltoalaa, joten kuitenkaan ei voitaisi metsittää peltoja niin paljon kuin tutkimuksessa vaaditaan, tai sitten pitää jäljelle jäävällä peltoalalla tuottaa entistä tehokkaammin, geenilajikkeiden, keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden avulla, eli tehotuotetulla kasvisruualla pitää korvata vähenyt lihansyönti, koska toistaiseksi ei näytä siltä että maapallon väkiluku alenisi.
Tuossa yksi vaihtoehto turvepeltojen käsittelyyn:
Turvemaiden fiksusti tehty raivaus pelloksi eliminoi suorat hiilidioksidipäästöt – saveamalla turvemaasta saadaan enemmän irti
https://www.koneviesti.fi/maatalous/d5305ad5-cdae-4dbf-992f-ae87e062afb1
Puhdistmatta ne laskeutusaltaat jää!
Kun aukon maanmuokkauksen yhteydessä perataan ojat ja kaivetaan ne altaat, ja kun taimikko kasvaa, niin milloin menet kaivurin kanssa altaat puhdistamaan? Aikaisintaan ensiharvennuksen yhteydessä, kun tehdään ajourat, ei ole järkeä sitä ennen lähteä tekemään ajouraa taimikkoon kaivinkonetta varten.
Eikä se ole halpaakaan tuo puhdistus, kaivonkonemies veloittaa 80-100 €/ tunti, alv. 0
Vaikeaa nähdä että saavutetaan samalla kertaa monimuotoisuushyöty ja ilmastohyöty soiden ennallistamisella. Väkisinhän suosta tulee vetinen kun ojat tukitaan.
Onnittelut Kärkkäiselle! Ojitushankkeelle (14 km) onnellinen loppu. Syyte luonnon turmelemisesta kaatui syytyäjän saatua riittävästi tarkentavaa tietoa ja luovuttua syytteestä.
Media useinkin yksityiskohdista tietämättömänä toimii monissa, varsinkin metsä- ja luontoasioissa sekä syyttäjänä että tuomarina, niin kuin tässäkin tapauksessa.
Kiitos A.J. vinkeistä.
Nyt on pakastimessa 6 kg hirvenlihaa, vaikka en metsästystä harrasta, ne on metsästysseuralle vuokraamiltani mailta ammutuista hirvistä saatua ”vuokratuloa”
Nyt vaan pitäis keksiä mitä noista lihoista voisi valmistaa, ollaan vaimon kanssa sen verran huonoja ruuanlaittajia, ettei osata tehdä niistä muuta kuin hirvikeittoa.
A.J.:
Mut eikös jossain tutkimuksessa päädytty siihen että harventaminen vähentää hiilensidontaa, sillä harvemman puuston nopeampi kasvu ei riitä kompensoimaan suuremman biomassan hiilensidontaa, oliko se Metsälehdessä kerrottu kerrottu tästä tutkimuksesta?
Metsänhoitomuodit vaihtelee sen mukaan mitä tutkijat ja markkina sanoo, joka vuosikymmenellä tuntuu olevan oma muotinsa. Tieteeltäkään ei koskaan saada lopullista vastausta mihinkään, koska relevantti tiede on itseään korjaava. 1970-luvulla vallitsi koivuviha, isänikin sovelsi metsänhoitoon tunnettua raamatunlausetta: joka koivua vihaa, se metsäänsä rakastaa. Oli myös muotia istuttaa mäntyä sille soveltumattomille, liian reheville kasvupaikoille, koska mänty oli SILLOIN arvokkaampi puu kuin kuusi, eikä hirvetkään vielä kiusanneet männyntaimikoita. Oliko ne sen ajan ihmiset sitten tyhmempiä kuin nykyihmiset? Mene ja tiedä. Ehkä 50 vuoden päästä silloin elävä sukupolvi pitää meidän aikamme sukupolvea ihan tyhmänä?