Käyttäjän käpysonni kirjoittamat vastaukset
-
Tosiaan, tällä kuluneella viikolla olen repinyt itsestäni irti 3 punkkia, ne pirulaiset on tarttuneet minuun juuri taimikoiden tarkastuskierroksilla.
Seppo Vuokolta, tuolta luonnonsuojelun toisinajattelijalta, taas erinomainen mielipidekirjoitus Maaseudun Tulevaisuudessa 8.7.
Vuokon pääpointti kirjoituksessa oli että luonto kyllä ennallistuu itsestäänkin, ilman ihmisen apuja ja eniten ennallistamisesta hyötyvät kaikenmaailman konsultit.
Jos ajatellaan vaikkapa perinnebiotooppeja, niiin nehän ovat syntyneet ihmistoiminnan seurauksena, kun on laidunnettu eläimiä. Laidunnus muuttaa kohdaltaan luontoa, lajisto monipuolistuu, mutta kun laidunnus lopetetaan, luonto siinä kohdin vain palaa hiljalleen laidunnusta edeltäneeseen tilaan, mitään ei siis varsinaisesti tuhoudu.
Luonto on jatkuvasti muuttuva prosessi, miksi pitäisi huolestua esim. lehtojen kuusettumisesta? Antaa kuusettua. Tuo kuusettumisen estäminen hakkuilla on taas sitä, että haluttaisiin ikäänkuin pysäyttää luonnon normaali muutosprosessi tiettyyn ihmisiä miellyttävään kohtaan.
Miksi ihmiset tuntevat tarvetta puuttua luonnon prosesseihin myös ennallistamisen ollessa kyseessä, kun aiemmin on ensin puututtu niihin käyttämällä luontoa hyväksi ihmisten tarpeiden tyydyttämiseen?
Ovatpahan jotkut varoitelleet että tuollaisesta kiireellä tehtävästä väkisin ennallistamisesta saattaa olla jopa enemmän haitttaa kuin hyötyä luonnolle.
A.J.: lle tiedoksi:
Artikkeli ”Pieninä palasina” on tällä viikolla ilmestyneessä MT Metsä- lehdessä, kirjoittajana MT:n toimittaja Henrik Hohteri, jutussa haastateltu asiantuntijoita, mm. Annika Kangasta ja Timo Kuuluvaista. Seppo Vuokkoa ei mainittu.
Lehden etusivulla juttua mainostetaan sanoilla ”Elonkirjo näivettyy”
Millainen on paahdeympäristö? Jos se on sellainen kuin luulen, niin mitä ”ennallistettavaa” sellaisessa on, eihän sellaisessa muutenkaan koskaan mitään toimenpiteitä tehdä, koska siinä on niukka kasvillisuus, riittää kun sen antaa olla rauhassa eikä temua siinä päällä mitään millään koneella yms.
Tolopainen:
On hyvin jäänyt mieleen, kun rakensin mökin 2020. Naapuri hakkuutti viereen 2ha aukon, ja nyt siinä on n.15m pitkä kuusimetsä, jos kasvua ei olisi siinä olisi edelleen aukko, voisi jo tehdä ensiharvennuksen.
Tulikohan Tolopaiselle nyt virhe? Tarkoitat ehkä vuotta 2010? Ei neljässä vuodessa voi Suomessa kasvaa mikään puu 15 m kuin ehkä paju korkeintaan.
Nuakka:
kun vasikoille niitattiin lappuja korviin ennenkuin oli kerennyt emästään maahan pudota, ettei vaan tule sanktioita. Tilavierailulla käyneet ranskalaisisännät nauroivat meidän touhuille, sanoivat laittavansa laput jos viitsivät.
Jos suomalaiset ja ranskalaiset maatalouden valvontaviranomaiset vaihtaisivat työskentelymaitaan keskenään, niin kyllä tulisi ranskalaisjusseillekin kiire laittaa ne laput. Tottahan on että virkainto on kova suomalaisilla viranomaisilla.
Mykkänen mainitsi ylen jutussa itä-suomen ehkä suljettavista sellutehtaista, jos hakkuita vähennetäään. No siinä alkaa konkretisoitua tämän ilmastohulluttelun seuraukset. Itä-Suomi kärsii jo venäläisturismin loppumisen seuraukset, sellutehtaiden lopettaminen olisi lopullinen kuolinisku koko itä-suomelle.
Maa-ja metsätalous siis laitetaan ilmastohullutuksen maksumieheksi, mitä uhrauksia Helsinkiläiset, Vantaalaiset ja Espoolaiset joutuvat tekemään ilmaston hyväksi, kysyn vaan. Nuo paskiaiset ei kykene muuhun kuin maalaisten haukkumiseen.
Meidän maalaisten on ryhdyttävä aseelliseen kapinaan.
Jos hiilineutraalisuus tavoite karkaa, pitää tavoitetta sitten vaan löysätä, nythän se on Suomella euroopan kunnianhimoisin. Millä perusteella?
Mitä tulee tuohon ruohon leikkaamiseen ja heinien niittoon pientareilta ja joutoalueilta, niin olen aina ihmetellyt sitä suorastaan silmitöntä raivoa leikellä heiniä joka paikasta. Ymmärrän kyllä että tienpientareet pitää niittää vesakoitumisen estämiseksi, mutta sen voi tehdä kerran vuodessa, loppukesällä tai alkusyksyllä, 2 kertaa kesässä se on ihan turhaa, en ymmärrä miksi pitää 2 ketaa niittää tienpientareet?
