Käyttäjän konstapylkkerö2 kirjoittamat vastaukset
-
Elä höpötä keskimääräisestä kantorahatulosta, kun et ymmärrä koko asiaa. Esim. Kainuussa hakataan vuosittaisesta kasvusta vain alle 60% ja kantorahatulo lasketaan myyntien mukaan.
2010 oli 5 viikkoa yli -20 -asteen pakkaset, yllättäen.
On siitä varmaan ne tulokset jossain tallessa, kun käytössäkin on menetelmä joskus ollut.
Koko palstan puumäärä saadaan ynnäämällä kasojen tilavuudet yhteen.Ei siinä sen kummenpaa. Muistaakseni kiintotilavuuden sai suoraan taulukosta. Kehätilavuus muutetaan kiinnoiksi. Oltiin juuri niitä kertoimia määrittämässä siinä tutkimuksessa. Mitattiin metsurien tekemiä kourakasoja kehämitalla ja sen jälkeen nappuloitiin pölkyt kiintojen selvittämiseksi.
Olen ollut aikoinaan tekemässä kehämittaustutkimusta Metlalla.
Kehämitta otetaan kourakasoista laittamalla teräskeppi alapuolelle ja mittaamalla kehämitta metsurimitalla päältä. Tulos kerrotaan kasan keskipituudella. Kiintokuutioiksi muutetaan tulos kertoimien avulla.
Hieskoivua sai olla kangasmailla max 20 % runkoluvusta, turvemailla vaikka kaikki.
Mikä ihme tuo 26 l vuosikasvu muka on? Minulla on paljon pohjoisempana pieni metsikkö jossa puut on kasvaneet taimista 30 vuodessa liki kiinnon puiksi.
Jk:ssa 20-50% heikompi keskikasvu/v kiertoajalla. Jo se tekee mahdottomaksi yli 10 motin kasvun vuodessa.
Kun päätehakkuissa saadaan esim.4000€/ha parempi kantorahatulo , niin. 15 vuoden päästä jk:lla pitäisi vuosikasvu olla 13 m3/ha/v jotta pärjäisi tasaikäiselle kasvatukselle. Ei ole mahdollista harvennusreaktion myöhästymisen takia.
Jk ei ole oikea ratkaisu vaihtoehdoksi kuin poikkeustapauksissa. Siihen on olemassa monia hyviä syitä joita on lueteltu mm. ketjun aloituksessa.
Kun päätehakkuutilanteessa mukaan lasketaan saatava parempi kantohinta ja sen sijoitustuotot, on tasaikäiskasvatus edelleen paras vaihtoehto taloudelliselta kannalta katsottuna mo:lle.