Käyttäjän konstapylkkerö2 kirjoittamat vastaukset
-
Hieskoivukin on omiaan turvemaille. Kasvaa nuorena kohtuullisen hyvin ja ilman istutuskuluja. Istutin kuusia muokattuun maahan 900 kpl/ha, loput saa tulla hieskoivuja . Ensiharvennuspuista ei kannata maksaa istutuksen muodossa.
Koeta miettiä tätä: kun suurin osa kohteista on päätehakkuukypsiä, niin niiden suurempi kantohinta pitää ottaa vertailussa huomioon ja laskea erotukselle korkotulo. Aukko jatkaa tulonmuodostusta vielä korjuun jälkeenkin.
LUKE:n synteesiraportin mukaan tasaikäiset harvennuskuusikot sekä sisältävät enemmän puuta että kasvavat paremmin kuin jk:n kuusikot.
Jk:n metsät ovat myös alttiimpia juurikäävälle kuin tasaikäiset metsät.
Omalla vuorollasi pääset kunhan maltat odottaa siellä potilasjonossa, malttia.
2 huru-ukkoa on saattaneet tehdä taas etupiirijaon.
Petkeles on jk-fanina tottunut saamaan tulot 20 vuotta myöhässä.
Harvennukset pitää tehdä puuston tilan mukaan eikä korjaajan ehdoilla. Esim. rakoivikoissa eh tehdään aikasin jotta latvukset säilyy hyvässä kasvussa.
Tunnetusti puuta kasvatetaan yleensä sitä tiheämmässä mitä rehevämpi kasvupaikka on. Mutta tukkipuusaannon nopeuttamiseksi voisi olla perusteltua kasvattaa harvemmassa . Kunhan oksan paksuus pysyy raakkirajan alapuolella.
Täydellinen puusilmä ei nää ,että päätehakkuun runsaampi tulo saadaan heti käyttöön. Se on reaalimetsätaloutta.
Jk tuottaa keskimäärin huonommin kuin tasaikäinen metsänkasvatus. Sitä totuutta ei pysty propagandalla kumoamaan . Kuten sanottua ; tutkitusti 15-30% heikompi kasvu ei tuo mahdollisuutta ylittää tuotossakaan tasaikäiskasvatusta. Asian on huomanneet useimmat metsänkasvatuksen parissa olleet henkilöt.
Mainostettu 30 motin vuosikasvu ei ole Suomen oloissa mahdollista . Jo harvennusreaktion myöhästyminen harsintojen jälkeen estää sen.SE osti e-puuleimikon josta saisi kyllä kuitupuutakin ja jostain pikkutukkiakin. Ei mikään risukko . Ei tosin saanut aikaiseksi korjuuta tänä talvena, kun muka huonot kelit. Epäilen oikeaksi syyksi e-puun vähäistä tarvetta.