Käyttäjän konstapylkkerö2 kirjoittamat vastaukset
-
Tunnetusti puuta kasvatetaan yleensä sitä tiheämmässä mitä rehevämpi kasvupaikka on. Mutta tukkipuusaannon nopeuttamiseksi voisi olla perusteltua kasvattaa harvemmassa . Kunhan oksan paksuus pysyy raakkirajan alapuolella.
Täydellinen puusilmä ei nää ,että päätehakkuun runsaampi tulo saadaan heti käyttöön. Se on reaalimetsätaloutta.
Jk tuottaa keskimäärin huonommin kuin tasaikäinen metsänkasvatus. Sitä totuutta ei pysty propagandalla kumoamaan . Kuten sanottua ; tutkitusti 15-30% heikompi kasvu ei tuo mahdollisuutta ylittää tuotossakaan tasaikäiskasvatusta. Asian on huomanneet useimmat metsänkasvatuksen parissa olleet henkilöt.
Mainostettu 30 motin vuosikasvu ei ole Suomen oloissa mahdollista . Jo harvennusreaktion myöhästyminen harsintojen jälkeen estää sen.SE osti e-puuleimikon josta saisi kyllä kuitupuutakin ja jostain pikkutukkiakin. Ei mikään risukko . Ei tosin saanut aikaiseksi korjuuta tänä talvena, kun muka huonot kelit. Epäilen oikeaksi syyksi e-puun vähäistä tarvetta.
Kyllä kilpailutetaan. Monesti voittaa ko.yhtiö, kun kaikki tulot lasketaan yhteen. Panulla huono tuuri, kun ei ole edes tarjousta tullut. Ei se tarkoita että kaikilla olisi samanlaista .
Laske vaikka siihen 5%:iin lisäksi 15 % lisää sijoitukseen ja 30 snt motilta 4 vuoden ajalta myydyistä puista firman puolelta. Aika lähelle tulee 6% .
MG:n puun hinnat on olleet viime aikoina ihan kilpailukykyiset takuuhinnan takia.
Osuuskorko on vaihdellut 5-6,5 % välillä.
Muistakin sijoituskohteista on ollut mahdollista saada n.6% tuottoa.
Riski on olemassa myös metsän kasvatuksessa. Luonnontuhot, puun hinnan vaihtelut esim.
Vaikka on käytössä %:t ei ole kyse vain niistä vaan euromääräisistä tuotoista ja niiden eroista.
Yhden mulqvistin kanssa oon vääntänyt lyhyestä tienpohjasta peltoheiton läpi. Palstalle on vanha 3 m leveä tieoikeus. Kustantaa 1000 € maanmittaustoimitus. Puun ostaja on luvannut hoitaa sen tien sinne jotta saa puut pois leimikolta.
Ihan hyvä lisäkasvu tuo 20 % mutta kantohinnat oli ennen nykyistä korotusta n. 2,5 x alle normaalin hintatason. Jos hinta laskee entiselle tasolleen syystä tai toisesta, 20 % kasvun lisä ei riitä kompensoimaan.
Vielä tuosta vertailusta : vertailu vaihtoehtoistuottojen avulla kuuluu esim. metsänkasvatustapojen tuottojen arviointiin, kun halutaan tietää kannattaisiko jonkin tietyn kohteen jatkuva kasvatus vai ei.
Ei se mitään haihattelua ole , kun käytetään realistisia arvoja ja käyviä sijoituskohteita.
inflaatiosuojaa ei ole metsän myynnissäkään. Vai miten oli, kun esim.kuitupuun hinnat oli yli 30 v. samat. Sama hinnan lasku voi olla nytkin edessä.