Käyttäjän konstapylkkerö2 kirjoittamat vastaukset
-
Mm. Tampereen AMK:ssa on tehty päättötyö jossa verrattu 60-luvulta asti tehdyn harsintametsän ja Tasaikäisen metsän tuottoja. Tasaikäinen voitti senkin vertailun. Vielä selvempi ero tulee, kun käytetään vaihtoehtoissijoituksia tuottoa buustaamassa. On selvästi osoitettu miten aukkohakkuutyyli on tuotoltaan ylivoimainen harsintaan verrattuna.
Esim. V. 2004 istutettiin kuusta harvaa pajukkoa kasvavalle entiselle rantaniitylle. Sekin kuusikko on hakattu pari vuotta sitten ja saadut kantorahatulot kasvaneet korkoa hyvin sijoitettuna. Ei mennyt 40 vuotta tuottamattomana .
Alunperin sillä rantaniityllä kasvoi harvassa isoja koivuja. 20 vuoteen alle ei tullut luontaisesti kuin pajuja. Vasta kuusen istutus tuotti hyvän taloudellisen tuloksen ilman raivauskuluja.Mitään muitakaan kuluja kuin oman työn arvo ei hommasta silloin tullut.
konstapylkkerö2 7.11.2026, 10:20Edelleen- hyvä tapa teoriassa mutta useimmiten ei toimi käytännössä . Raivauksia pitää tehdä ja täydennysistutusta. Harsijat ei vain voi myöntää sitä, kun hataralle pohjalle rakennettu tuottovertailu ei anna sitä myöten paljastumatta feikiksi.
konstapylkkerö2 7.11.2026, 05:04Teoriassa noin mutta käytännössä tasaikäinen mh on parempi menetelmä monessa suhteessa. Käytännön metsänhoitoa pidempään harjoittaneet osaa erottaa menetelmien hyödyt ja haitat paremmin. Polkupyöräilijät on erikseen.
konstapylkkerö2 4.11.2026, 21:18Joidenkin epävarmojen MO:n eduksi. Sinun pakkomielle ei parane enää faktojen toistamisellakaan mutta propagandasi voi aiheuttaa haittaa joillekin uusille MO:lle jotka miettivät mh:n suuntia.
Laita linkki jos sulla on oikeita tutkimustietoja. Harsintafirmojen ns. tutkimustieto ei kelpaa.
konstapylkkerö2 4.11.2026, 11:25Pitää osata laskea ennen kuin voi alkaa kertomaan mikä kannattaa milloinkin ja mikä ei. Harsijoilla on se huono tapa että mittään eivät osaa perustella muulla kuin mutulla.
konstapylkkerö2 4.11.2026, 05:58Talous jatkuu alavireisenä tod.näk. myös lähivuosina. Maailman tilanne ei näytä kohenevan . Esim.asuntojen hinnat ei kohoa kuin korkeintaan jollain harvoilla alueilla kasvukeskuksissa. Muualla niiden hinnat laskee entisestään. Tukkipuun hinnat säilyy mutta muiden puutavaralajien hinnat voi laskea. Tai nehän on jo laskeneet ”perinteiselle” tasolle. Sääntely lisääntyy myös ja aiheuttaa lisäkuluja muutenkin heikolle taloudelle. Veikkaisin että jonkinlaisen konkurssin jälkeen vasta alkaa hidas kehitys parempaan. Back to basics- uusien pykälien väsääminen ja byrokratia estää kehitystä ja vasta myöhemmin hoksataan palata asialinjalle takaisin.
Kreikkakin pääsi talouden kasvu-uralle vasta nälkäkuurin jälkeen, taitaa Suomessa käydä samoin.
konstapylkkerö2 4.11.2026, 05:42Ennallistan jatkossakin mm. turvemaita puita istuttamalla. Vanhoilla turvemaapelloilla on aikoinaan kasvanut tukkipuumetsää. Ne pitää ennallistaa . Samoin avohakkuun jälkeen tehdään ennallistaminen puulle. Lisää kaiken lisäksi hiilen sitoutumista ilmasta. Miksi järki pitäisi jättää narikkaan metsän- ja luonnonhoidossa?
konstapylkkerö2 4.11.2026, 05:36Ajan myös joko reunemmalla tai keskemmällä tietä ( väistän kun vastaan tulee autoja). Matalaprofiiliset renkaat ääntää ja kuluu vähemmän tasaisemmalla asfaltilla.
konstapylkkerö2 4.11.2026, 05:30Jalostetut mä ja ra-koivut kasvaa 60 vuodessa puuta 70-120 m3/ha enemmän kuin jalostamattomat. Se lisäkasvu/ kiertoaika riittää erinomaisesti peittoamaan kaikki mahdolliset kulut laskipa niitä miten tahansa normikoroilla . Oikeasti kulut tulee vähennettyä heti esim. hakkuutähteiden myynnillä tms. Mutta kaikki ei osaa laskea niin. Korkolaskijoille sopii verrata tuloksia jalostetuilla taimilla. Aukot tuottaa hyvin laskipa miten tahansa. Harsinta on tarkoitettu maisemakohteisiin ja rantavyöhykkeille. Ei pärjää tuotossa tasaikäiselle viljelymetsätaloudelle.
konstapylkkerö2 30.10.2026, 06:58Aina joskus kuulee väitettävän, että puu on Suomessa kallista. Esimerkiksi v.1987 kuk kantohinta oli harvennuksella 105 mk. Se vastaisi nykyrahassa n. 39,5 €:a. Inflaatio on ollut 122,35 % tuona ko aikana. Jotain 2 v. sitten kantohinnat käväisi lähellä normaalia markkinahintaa eli päätehakkuulla kuk oli n. 38 €. Sitten palattiin ” tavan tasolle”. Puu on siis teollisuudelle edelleen ”halpaa kuin saippua” kantohinnaltaan.
Tukin kantohintoja en muista yhtä hyvin kuin kuitupuun mutta saattoi olla n. 270 mk /m3 . Silloin nykyhinta pitäisi olla samalla tasolla vähän yli 100 €/m3.