Käyttäjän konstapylkkerö2 kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 1,008)
  • konstapylkkerö2

    On perusteltu autoiluun liittyviä veroja myös tienhoidon kulujen lisääntymisellä . Sonni puhuu omiaan kun väittää muuta. Ja jokainen tietää että niitä kerättäviä veroja menee paljon myös muualle.

    konstapylkkerö2

    Autoiluun kohdistuvat veronkorotukset on yleensä perusteltu tienhoidon kulujen lisääntymisellä .

    Nastarenkaille voisi ihan hyvin laittaa pienen lisämaksun tien kuluttamisen takia. Ei nastarenkaille ole tarvetta kuin muutaman kerran talvessa Oulun eteläpuolella.

    konstapylkkerö2

    Katkeruus varmaan voi vääristää ajattelun, niin että mikään tosiasia ei mene enää läpi. Suorittava osuu siis ihan oikeaan.

    konstapylkkerö2

    Vaihtoehtoissijoitusten kannattavuutta suhteessa toisiinsa voidaan arvioida määrittämällä sharpen-lukuja. Sijoituksen vuosituottojen ( tot.) keskiarvosta (%)vähennetään riskitön korko%. Erotus jaetaan riskillä ( = sijoitusten keskihajonta). Saatu sharpenluku jota verrataan toisten sijoitusten vastaaviin. Suurin sharpenluku kertoo tod. näk. parhaan sijoituksen.

    Tuolla tyylillä voidaan siis verrata eri riskitasojen sijoituskohteita keskenään.kun muistetaan että mennyt ei ole tae tulevasta .

    Kun yleensä useimmissa tapauksissa päätehakkuun tekeminen ( vs. harsinta) on tuottavin mh-tapa, sen saadun pääoman jatkotuloa voi tod.näk. parantaa valitsemalla parhaan sharpenluvun mukainen vaihtoehtoinen sijoituskohde.

    konstapylkkerö2

    Kulkuväyliä pidetään yllä autoilusta kerättävillä veroilla . Niistä vain 1/8 menee teiden ylläpitoon. Eipä ihme jos ei ole ollut porua autottomilla osallistumisesta maksuihin, kun eivät osallistu.

    konstapylkkerö2

    Vanhentuneita totuuksia tasaikäisestä kasvatuksesta : Tehdään aina harvennukset alaharvennuksina ( kuten mm. Pukkalan vertailuissa). Maanmuokkaus vanhaan malliin ; ei tehty laikku-/ naveromätästystä. Jalostettuja taimia ei juuri ollut. Hitaat avojuuritaimet ; pottitaimet kasvaa ilman juromista.  Pahin virhepäätelmä harsintaukoilla: uudistuskulut kertautuu koko kiertoajan aikana laskettujen korkojen takia. Ei pidä paikkaansa, eikä niitä lasketa niin jos halutaan pysyä totuudessa.

    Omt-kuusikon tuottovertailussa istutuskuusikko pärjäsi paljon paremmin kuin harsintatyylillä kasvatettu.  Puun kasvut sain Laasasenahon taulukoista ja Pukkalan esittämistä harsintametsän kasvutuloksista.  Harsintametsän kasvu/kiertoaika oli 22% heikompi kuin istutuskuusikon. Normi koroilla istutusmetsä voitti tuotoissa harsintametsän tuoton.  Jopa ilman vaihtoehtoistuottojen laskemista mukaan. Ne lisää Tasaikäisen metsän etumatkaa tuottovertailuissa.

     

    konstapylkkerö2

    Samoin minun metsissä on liikaa isoja Haapoja . Yhdellä aukolla n. 40 kpl ja pari pientä kuviota on täynnä Haapoja . Ehkä sahuutan niistä rakennushirsiä. Muutama iso haapa säästöpuina riittää.

    konstapylkkerö2

    Ei ole ollut haittaa hirvistä kuin yhdellä palstalla männyn taimikossa. Koivuja ja mäntyjä olen myös istuttanut ihan normaalisti. Talvilaidun alueella voi vain kylvämällä saada kunnollisen mä-taimikon. 2 Th-kertaa . Jo syötyjä mäntyjä kasvatin siihen asti kun paremmat pääsi ohi hirvivaaran.

    konstapylkkerö2

    Ihan hyvin ovat maksaneet tähän mennessä sijoitukset takasin. Mutta onhan niitä sijoituskohteita tietysti muitakin suunnilleen samalla riskillä kuin metsänomistaminen. Ja puun menekki & hinta voi sekin yhtäkkiä heiketä. Samoin voi tulla vaikka ötökkä- tai tuulituhoja. Enemmän Riskiä sietäville löytyy myös monenlaista mukavaa sijoituskohdetta. Jos haluaa jännitystä, niin voi sijoittaa esim. kryptoihin.

    konstapylkkerö2

    Riittää heikentämään kokonaiskasvua, kun se taimettumisvaihe tulee , harsintaoppien mukaan, jokaisen harsintakerran jälkeen. Jos pidetään yllä suurta puustopääomaa, pääomakulut nousee liian suuriksi tuoton kannalta ja ”bonuksena” taimettumista ei tapahdu .

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 1,008)