Käyttäjän Köppäkynsi kirjoittamat vastaukset
-
Täytyy myöntää, että olen sortunut hakemaan pari kertaa Kemera-tukea suometsien lannoitukseen apulannalla ja tuhkalla. Jos ei olisi mahdollista hakea tukea, niin ei olisi kiusausta sitä tehdä. Pitäisiköhän polkaista pystyyn kansalaisaloite Kemera-tuen poistamiseksi? Omillaan tulisi pärjätä, kyllä jämpti on näin.
Jos Metsäliiton maksama osuuskorko on kova, niin miten kova on 20 % osuuskorko. Sellaistakin tällä hetkellä on saatavissa.
Puukaupan peruskäsitteisiin kuuluu termi savujako, jolla yhtiöt ovat jakaneet ostettavia leimikoita talo talolta eli savulta. Minulla on samoja kokemuksia samalta alueelta.
Ei ole puutavara-autolla liikennöitävää metsätietä. Se voi olla syy ostohaluttomuuteen. ”Lähikuljetusmatka” on 1-2 km traktoriuraa. Metsänkäyttöilmoituksia on tehty useita lähialueilla syksyn aikana. Siksi itsekin innostuin kokeilemaan, josko nyt tärppäisi reilusti yli sadan kuution myynti. Palsta on myynnissä Etuovessa ja Torissa.
Olen kohta yli vuoden yrittänyt päästä tilasta eroon tuloksetta. Palsta on Pohjois-Pohjanmaalla, 20 km vientisahasta. Siis aivan väärässä paikassa metsätaloudellisesti.
Riippuu jonkin verran, missä päin Suomea leimikko sattuu sijaitsemaan. Itselläni reilun hehtaarin kesäkorjuukelpoinen kuusivaltainen päätehakkuu ei kiinnostanut ostajia. Täytyy ostaa naapurilta lisää uudistuskypsää metsää, että saa aikaiseksi kunnon leimikon myyntiin.
Minullakin puukauppoja tulossa vähemmän. Tekisin enemmän, mutta kysyntää ei tunnu olevan. Ei auttanut edes Kuplan digiloikka. Yhtään tarjousta en saanut pienelle päätehakkuulle kuusta ja mäntyä. Vuosi sitten tuli sentään yksi tarjous samasta leimikosta. Ehkä päällä olevat yt-neuvottelut hyydyttivät ostajan.
Muistin väärin, puun myyntitulot eivät vaikuta hoitomaksun suuruuteen. Sen sijaan metsätulo eli vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla otetaan huomioon tulona. Tästä seuraa se, ettei kannata omistaa metsää, jossa ei ole hakkuumahdollisuuksia, jos on pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Käänteisesti taas kannattaa olla paljon hakkuumahdollisuuksia. Puun myyntejä voi siten käyttää henkilökohtaiseen kulutukseen. Kunnissa metsätulon vaikutusta hoitomaksuun on sovellettu vaihtelevasti. Asiasta on hallinto-oikeudessa annettu ratkaisu, jossa metsätulo ei olisi vaikuttanut täysimääräisesti asiakasmaksuun. Tämän päätöksen puolestaan korkein hallinto-oikeus on kumonnut äänin 4-3:
http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1401963790205.html
No ei todellakaan vaikuta varallisuus julkisen puolen hoitomaksuihin. Varallisuudesta tosin saattaa aiheutua pääomatuloja (korko, osinko, vuokra,puunmyynti), jotka vaikuttavat maksuihin.