Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Täälläpäin on ollut alarajana 10 kiinto-m³ yhtälajia. Siinä sitten lisänä menee 3 kiintoa kutakin muuta lajia.
Pienet kuusierät männyn kyljessä männyn hinnalla, mutta eri kasassa.Täällä tuntuu havulla olevan kaikilla sama pituus 2,7…5,5m ja koivulla (vapaa) 3m. Latvaläpimitta 6 cm.
Tälläiset asiat pitää ehdottomasti kysyä paikallisilta ostomiehiltä ennakkoon, teki sitten hankintakaupan etukäteen tai myy valmiin pinon ns käteiskauppana.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sanoppa Jees H-valta että mikä siinä Risusavottamiehen kommentissa oli möläytystä?
Missä muualla hän on mielestäsi ”möläytellyt”Minä siinä edellä esitin, että pantaisiin vieraat puulajit suosiolla energiapuuksi, kun niistä ei kuitenkaan saada kerätyksi erilliseen sellukeittoon riittävää määrää. Ja kun toisaalta tiedetään että kahden puulajin keitto huonontaa laatua sellussa.
Risusavottamies siihen totesi, että sekaklapiksi, sillä on hyvä hinta.
En minäkään sekaklapin myyntiä kovin suurena bisneksenä näe, mutta miksi se vaihtoehdon esille tuominen olisi ollut ”tympäisevä möläys”.Kyllä meidän pitää täällä kestää omista mielipiteistämme eriäviäkin kannanottoja, silloin kun ne esitetään asiallisesti. Risusavottamies ei muistaakseni ole syyllistynyt täällä asiattomiin kommentteihin.
Kuvitteleppa Jees H-valta miltä tuntuu lukea sinun haavan ylistystäsi, sellaisen, joka taistelee taimikossaan haapavesakkoa vastaan oikein kivin ja kirvein. Minulle kirjoituksesi ovat olleet lähinnä mielenkiintoisia, mutta meitä on niin moneksi.
Ei siis mollata kirjoittajaa vaan pyritään perustellusti kumoamaan hänen mielipiteensä, jos ollaan eri mieltä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Täällä on jo moneen kertaan osoitettu naurettavaksi 1,5 muovikalvo kivituhkan päällä, jos pitää todella estää aineitten valuminen pohja- ja pintavesiin. On kiinnitetty, aivan oikein, huomiota rakenteen heikkouteen mekaanista kuormitusta vastaan.
Kukaan ei kuitenkaan ole puhunut kalvon kemiallisesta kestävyydestä mitään. Kipsisakka altaitten sisältö kuuluu olevan voimakkaasti hapanta. Kestääkö tuollainen muovikalvo happoja? saattaa olla ettei koko kalvosta ole enää jäljella kuin limakerros hiekan päällä.
Kokemuksesta tiedän, että laimennetut hapot eivät tahdo pysyä juuri missään pytyissä, vaan tulevat läpi. Kummallista on että esim. täysin puhdas rikkihappo ei olekkaan ollenkaan yhtä paha syövyttäjä, kuin siitä tehdyt laimenteet.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Aika mielenkiintoista!
Metsästäjät siis haluavat maksaa edelleen hirvenkaatoluvista silkkaa rahaa. Samoin he haluavat joka vuosi täyttää anomuksia etukäteen ja jännätä myönnetäänkö niitä lupia ja kuinka paljon.
Eikös sitä sanota masokismiksi kun haluaa ehdoin tahdoin olla nöyryytettävänä ja anella, että saisinko tehdä näin vai näin. Tietysti kun on tarpeeksi kauan orjuudessa ei ymmärrä edes pyrkiä vapauteen.
Ensisijaisestihan lupakäytännöstä luopuminen helpottaisi metsästäjien elämää.
Sellainen hankaluus siitä olisi, ettei enää pystyisi tekemään toisille metsästäjille kiusaa, estämällä ryhmäpäätöksellä toisten metsästystä.
Eli kateus että toinen metsästäjä voisi ampua enemmän kuin minä onkin se pohjimmainen syy vapauden vastustamiseen.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllähän Talvivaarassa olisi pysäytettävää!
Jos nyt kuitenkin ensin yritettäisiin pysäyttää altaitten vuodot ja saada yhtiön päästöt lupaehtojen rajoihin.
Kyllä se pääomapakokin sitten tyrehtyy.Valtiovalta on antanut jo armeijan apua yhtiölle ja antaa varmaan pyydettäessä muutakin apua.
Valtiovallan tehtäviin kuuluu vaatia yhtiöiltä lupaehtojen tinkimätöntä noudattamista. Pitää myös vaatia toimenpiteitä ettei vastaavia vuotoja vastaisuudessa tapahtuisi.Tietysti valtio on tässä puun ja kuoren välissä, talvivaaran työllistävä vaikutus on suuri. Pitää olla kuitenkin rohkeutta tarvittaessa vaikka lopettaa koko toiminta ellei sitä voida jatkaa niin että luonto ei pilaannu.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Nykyisin kuusi ja mänty pitää panna eri kasoihin, vaikka kuusen määrä olisi niin pieni, että kaikki menee männyn hinnalla.
Samoin pieni määrä haapaa menee koivun hinnalla, mutta pitää olla eri kasassa.Sekapuun käyttö on laatuongelma tehtaille. Siksi olisi varmaan järkevää kun erikoispuut kontorta, mustakuusi, lehtikuusi yms ohjattaisiin energiaksi. niistä kun ei kuitenkaan saada riittävän suuria eriä, että erilliskeitto olisi mahdollista.
Haapaahan ostetaan erillään ja se menee nykyään kaikki mekaanisen massan valmistukseen.
Mekaanisen massan valmistushan olisi pieni henkireikä erikoispuillekkin, siellä ajoerät ovat kertaluokkaa pienempiä. Sinne kelpaavat kotimaisista kuusi koivu ja haapa. Vieraslajeista olisi mahdollisuuksia ainakin mustalla kuusella, jossa on pisin kuitu, mitä jalostuksen piirissä tunnetaan. Onko sitä sitten edes kahdenvuoden välein jauhettavia määriä saatavissa?Terveisin: Korpituvan Taneli
Meilläpäin ei 60-luvulla tunnettu sellaista puutavaralajia kuin koivukuitu. Se tuli vasta 70-luvulla, mutta tulikin sitten rytinällä. Jo -74 alettiin tehdä puukauppoja tulevan Kaskisten tehtaan tarpeisiin ja silloin koivukuitu oli jo lyönyt itsensä täysin läpi.
Siihen mitä sai olla seassa, minulla on lähinnä näkemystä tehtaalta päin. Itse en ole koskaan kuvitellut saavani esim leppää kuiduksi kaupan ja haavan määrä minulla on aina ollut vähäinen.
Tehtaalla otettiin koivun sekaan vastaan haapaa, mutta sitä sai olla vain yksi nippu kuormassa. Näin yritettiin jakaa se mahdollisimman tasaisesti koivun joukkoon. Ongelmana oli se että koivulle tarvittava kemikaalimäärä ja keittovauhti keitti haavan pilalle. Ongelmaan havahduttiin vasta 80-luvun lopulla ja ruvettiin keittämään haapa erikseen ja saatiin niin perusteellisen hyvää ja kysyttyä sellua.
Mänty ja kuusi toimitettiin kaskisiin vapaina sekakuormina toistakymmentävuotta. Sitten joku taas hoksi, että kuusihan se vasta hyvä sellupuu onkin ja siitä alettiin tekemään ns armeerausmasaa, jonka hinta oli selkeästi korkeampi. Samalla todettiin männynkin laadun paranevan kun ei ole kahta puulajia yhdessä.Leppää ja jopa järeää pajua tiedän ostetun Äänekosken tehtaille, vanhan sulfaattilinjan aikoina, mutta Metsä-Botnia sinne rakentama sulfaattilinja ei enää sitä käyttänyt.
Miten nämä puut sitten sillä vanhalla linjalla käytettiin, en tiedä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuten Metsä-Eemeli ja harrastelija, siirryin myyntiverotukseen heti.
Olin ostanut 80-luvulla 40 ha taimikkoa ja rääseikköä. Kotitilallakin olin joutunut harsintajätemetsiä aukottamaan ihan riittävästi. Valinta oli siis selvä.
Senverran itsekäs olen etten sentään valitse verojärjestelmääni kansantalouden kannalta.Edellä on vedottu sini-puna akseliin ja demari presidenttiin muutoksen toimeenpanijoina. Kaikki tuo on totta, mutta pitää muisti riittää myös vähän kauemmas.
Metsäverotus oli ollut kaupunkilaisten hampaissa jo vuosikymmeniä, eli maatalouden veromuutoksesta asti. Kyllähän se aika erikoinen jäänne olikin, verojärjestelmä, jolla ei ollut kunnon kosketuspintaa todellisiin rahavirtoihin.
Myös minä pidin tätä muutosta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden voittona.
Jo 80-luvun alkupuolella perustelin reippaahkoja metsänuudistamisiani sillä että myyntivero tulee kuitenkin jossain vaiheessa. Kun keskustelin tästä verotoimistossa työskentelevän tuttavani kanssa, joka myös on metsänomistaja, hän aidosti hämmästyi ja muisti kyllä, kun muutos oli tosiasia, sanani.
Ihmettelin vain sitä, miksi muutos venyi niin pitkään.Ainoa haittapuoli muutoksessa oli kuntien jääminen nopen osille. Verotulot muodostuvat muutenkin vuoden tulojen mukaan yhteiskunnalle. Miksi metsänomistajien pitäisi toimia siinä yhteiskunnan rahamassin turvaajina ja puskuroijina?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pinta-alaverohan on niin alkeellinen verotuskäytäntö kuin olla ja voi. Varmaan nuoriso jo naureskelee sille, samoin kun me olemme aikanaan kouluaikoina naureskelleet sille että aikanaan taloista maksettiin veroa ikkunaruutujen koon ja lukumäärän mukaan.
Pinta-alaveron pohjana oleva luokitussysteemi oli raskassoutuinen ja kallis ylläpitää. Se asetti myös metsänomistajat eriarvoiseen asemaan keskenään. Joissakin kunnissa luokitus oli peräisin 40-luvulta, joissakin se oli tarkistettu 80-luvulla. Täälläpäin ojitettujen soiden suuri määrä sekoitti pakkaa. Naapurikunnassa jo 80-luvun alun ojitusalueet olivat verolla ja toisessa (esim Tanelin kotikunta) kaikki sodanjälkeiset ojitukset olivat loppuun asti joutomaan nimikkeellä.
Täällä yritetään väittää, että pinta-alavero kannustaisi tehokkaampaan metsänkäyttöön ja niinhän se tosiaan teoriassa pitäisi tehdäkkin, mutta käytännössä asia on, kumma kyllä, toisin.
Kun maataloudessa siirryttiin pinta-alaverosta tulojenmukaiseen verotukseen, alkoi oikein maatalouden tehostumisen aika. Satotasot (per ha) nousivat huikeasti, nimenomaan tuotantopanosten noustessa kohisten.
Sama tilanne oli metsäverotuksen muutosten suhteen, metsänhoito tehostui.Ihminen on niin kumma elukka että haluaa välttää veronmaksua viimeiseen saakka. Niinpä kun tulojen mukainen verotus mahdollisti hoitokulujen vähentämisen, niin eihän se metsän hoidattaminen enää niin kalliilta kuulostanutkaan.
Tuo, ettei kunta saa mitään metsäverosta on toki puute, mutta sitä voidaan korjailla kyllä, vaikka ei muuten veron määräytymisperusteisiin puututtaisikaan.
Terveisin Korpituvan Taneli
