Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
<p>Runko näyttäisi vuorijalavalta.</p><p>Lehti paljastaisi lisää.</p>
Kun tuota tyvikuvaa katsoin, niin tuli mieleen pähkinäpensas, Corylus. En kyllä tunne sen talviasua.
Edelleen runko ja kasvutapa kyllä muistuttavat Sorbusta eli kotipihlaja tai ruotsinpihlaja.
Jos kotipihlaja ei riitä, vastaan ruotsinpihlaja.
Kalle!
Saksa ja Neuvostoliitto aloittivat toisen maailmansodan hyökkäämällä Puolaan syyskuussa 1939.
Vääristynyt media puhuu vain toisesta valtiosta hyökkääjänä.
Jean S puhui kalisuolasta ja erä kalisuolaa olisi tarjolla. Käsitin hinnaksi 0,55 eur/kg + alv. Voisi kokeilla parille pahammille kalipuutosalueille, jahka muilta kevättöiltä ehtii.
Terve Metsä -lehti taisi kirjoittaa muutama vuosi sitten, että Kokkola-Kajaani-Ylitornio -kolmiossa 90% koivusta on hieskoivua. Myöhemmin tutkijoilta tuli viesti, että sittenkin yllättävän iso osa koivuista on hies- ja rauduskoivujen risteymiä, vaikka ovat siis eri lajeja.
Litorinameren alueella eli rannikolla rauduskoivua on kyllä, mutta huomattavasti harvinaisempana kuin hies. Oma havaintoni rannikkoalueelta on, että mitä rajummin maaperää on käsitelty, sitä helpommin siihen tulee rauduskoivua siemensyntyisesti. Rauduskoivua löytyy mm seuraavista paikoista:
– kalliomurskeen ottopaikka, pohja alkaa kasvamaan raudusta muutama vuosi kivenoton jälkeen
– kalliomurskekasat, jos ovat koskematta vuoden tai pari
– suoalueelle tehty iso valtaoja, jossa sinertävänharmaata alunamaata nostetaan penkaksi. Ruohokaan ei lähde heti kasvamaan, mutta raudus tulee sitten muutaman vuoden viiveellä penkalle ja kasvanut tukkimittoihin
– metsäauraus, syväauraus, palle- ja piennarauraus. Jos on aurattu alueella, missä raudusta, on penkoissa helposti siementaimia
– suon yli tehty penkkatie, turvetta lähes 2m. Penkkatien keskellä siellä täällä rauduksen taimia, joiden kasvukykyä tulevina vuosikymmeninä epäilen.
Jostain syystä rannikolla on vähän luontaista raudusta, mutta rajun muokkauksen jälkeen niitä saattaa tulla luontaisesti.
Yksi Ukrainan kriisin vaikutus on historiantulkinta.
Nyt ymmärretään jo sanoa, että toinen maailmansota syttyi syyskuussa 1939, kun Saksa ja Neuvostoliitto hyökkäsivät Puolaan.
Pienet mättäät keväällä tiivistämättä hakkuutähteiden ja kuntan päällä…
Seuraavana keväänä juuripaakku ottaa mättäällä aurinkoa ja taatusti tiedossa tulevaisuudessa vinkkuraa, vänkkyrää ja hitaasti kasvavaa, mutta lujaa puuta.
Käykääpä katsomassa kuinka ahdas Narvikin satama on. Tai tutkikaa kartasta tai ilmakuvista. Tietenkin jos pari vuorta pukkaa mereen, niin tuleehan siihen louhospenkkaa.
Sataman valinta riippuu kokonaan siitä, että mihin tavara on menossa ja kuinka paljon. Nykyasiakkaat ostavat harvoin koko laivallista. Jos asiakas on Aasiassa tai Välimerellä, niin usein Suomesta tavara laitetaan isoon laivaan jossakin Hampurin-Göteborgin-Rotterdamin-Antwerpenin huiteilla.
Ruotsin sahateollisuuden menestyksen taustalla on mainittu mm.
– kruunu ja sen arvolla pelaaminen
– kohtuu mukavat kuljetustuet. Kokeilkaapa ajattaa sahatavaraa tai jalosteita Kemijärveltä, Kuusamosta tai Lieksasta vientisatamaan. Jollekin toimitukselle vientisatama voi olla Kokkola, joskus Kalajoki. Usein Kotka tai Vuosaari.
– ruotsalaiset ovat aina panostaneet enemmän kaupankäyntiin ja sen osaamiseen kuin suomalaiset. Ruotsalainen yhteiskunta panostaa myös vientikauppaa ja törkkii porkkanoiden avulla pk-yrityksiä vientiin.