Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
#Tämä on sinänsä metsäteollisuuden tehtävä eikä tälläisen yksinkertaisen puuntuottajan. Meidän tehtävänä on tuottaa puuta tehokkaammin / taloudellisemmin.#
Ei kuullosta kyllä kovin houkuttelevalta, että tuotettaisiin enemmän ja tehokkaammin ja jäätäisiin hyötyä tai tuottoa jaettaessa nuolemaan näppejämme.
Vähättelet vain itseäsi. Nimenomaan aktiivisen puutuottajan pitää miettiä, että mitä uusia mahdollisuuksia omalle puulle olisi kohta tulossa ja missä uudessa voisi olla vaikka itse mukana.
Sekin jo osoittaa, että et ole yksinkertainen puuntuottaja, koska olit Heurekassa kuuntelemassa uusia kuusen mahdollisuuksia.
Kyllä se huoltosuhteen parantaminen tarkoittaa sitä, että työttömät ja työkykyiset laitetaan töihin.
Työhaluttomilta leikataan tuet pois.
Julkinen sektori kutistetaan ensin puoleen ja sitten kohta kolmasosaan nykyisestä.
Lisäksi julkisella sektorilla tehdään verenvaihto: vain niile taataan töitä, jotka suhtautuvat yrittäjyyteen aidon positiivisesti, olipa kyseessä sitten opetus-, hoito- tai kehitysala.
Samaan aikaan näiden toimien kanssa puutuotteiden kaupallistamis- ja kehittämistoimiin on panostettu merkittävästi. Tämä ei koske niinkään isoja organisaatioita vaan pieniä ja vikkeliä alan toimijoita.
Näin on huoltosuhde kohta kunnossa ja Suomi on Euroopan kasvuykkönen.
Topintamin harvennusmoto kuulostaa ideaalilta – ainakin hintansa puolesta.
Meinaatko Suorittava, että Pudiksella tarvittaisiin kantokäsittelyä energiaharvennuksella? Puulajeina ovat oletettavasti mänty ja hieskoivu.
Olen kyllä samaa mieltä, että hakkuun ja lähikuljetuksen pitää olla tehokasta. Mutta kun omaa konetta ei ole, niin tehokkuuden edellee tahtoo mennä korjuujälki.
Kerronpa esimerkin: laitoimme kaksi palstaa hakkuseen jokin aika sitten. Toinen meni integraattiyhtiölle ja toinen mhy:n korjuupalvelun kautta. Iso yhtiö toi työmaalle kunnon koneet ja homma hoitui. Tällä palstalla oli muutamalla kuviolla myös uudistushakkuuta.
MHY toi metsään urakoitsijan, jolla oli Sampo-hakkuukone ja ajokoneena pikku Valmetti. Nyt pari vuotta hakkuun jälkeen tuo pikkukoneilla puitu jälki on niin paljon mukavammannäköistä, että silmä lepää. Ison yhtiön jäljiltä näkyvissä on vielä isojen koneiden ajourat ja niiden leveys oli vielä huomattavasti enemmän kuin pikkukoneiden. Rämettä oli runsaasti molemmilla kohteilla.
Kumpaisenkin kaupan kantohinnat olivat harvennusten osalta vertailukelpoisia keskenään. Jos saa valita, että millaisen koneen urakoitsija tai puun ostaja tuo metsään, niin oma mielipiteeni on, että ehdottomasti pikkukone + tietenkin se taitava urakoitsijaperhe.
Huoltosuhteen parantaminen on aloitettava ripeästi.
Mutta liittyvätkö jotkut elvytystoimet suoremmin metsä- ja puutalouteen?
Sehän olisi hienoa, että entistä useammalla suomalaisella olisi työtä ja entistä enemmän leveää leipää.
Erityisen hienoa olisi, jos parempaan elintasoon päästäisiin uusilla puutuotteilla.
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn myös Leevin mielipidettä, että miten Suomi saadaan nousuun.
Miten saadaan työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia lisää?Jottei niin kävisi tarvitaan:
Uusia tuotteita
Uusia markkinoita
Uusia ajattelutapoja
Kirveelle olisi töitä niin metsässä kuin suomalaisessa yritys- ja yrittäjyysbyrokratiassa.
Leevi,
Kunnioitan luontoihmisiä ja pidän itseäni ympäristötietoisena ajattelijana ja toimijana.
Rikkidirektiivi on kyllä nyt toteutettu housuunkusemalla -tyyliin. En ymmärrä, että miksi suomalainen munaa asiat oman maansa kannalta, kun haluaa mielistellä maailmaa.
Lehtikuusen lisäämisessä olisin hyvin varovainen.
Lehtikuusi liukenee normaalissa havupuun sulfaattikeitossa niin paljon, ettei se kelvannut itsellänikään nyt vuoden 2007-2008 hakkuissa.
Lisäksi lehtikuusen lahonkesto on isoksi osaksi myytti. VTT on tutkinut toistakymmentä eri lehtikuusilajia ja -alkuperää ja vertasi niiden lahonkestoa suomalaiseen mäntyyn ja vielä erikseen lappilaiseen sydänpuumäntyyn.
Lehtikuusen lahonkeston hajonta oli niin suurta, ettei sen lahonkesto ollut sen parempi kuin aihkimännyn sydänpuun. Kesti kuitenkin siis paremmin kuin männyn pintapuu.
Rakennuksien korjaamiseen lehtikuusi kyllä sopii. Sahatavara vetäytyy herkästi mutkille, mutta sahauksessa se kannataa sahata kuten haapa. Ensin vaikka pelkaksi esikuivumaan ja sitten viipaloidaan loppuun.
Maisemapuuna lehtikuusi on mainio – varsinkin, jos sitä saa kasvamaan yli 40 metrin pituiseksi ja läpimitaltaan metriseksi.
Vänkärin kasvatus lehtikuusi koivun kanssa voi olla hyvä juttu. Jos kasvatuksessa jättää vielä koivua jäljelle, voisi pienten lehtikuusierien myyminen lähialueen markkinoille olla helpompaa kuin ison lehtikuusileimikon päätehakkuuvaiheessa.
Hiesvitsaukseen keinoja:
Kunnon muokkaus välittömästi hakkuun jälkeen. Äestys ei riitä tai äkeellä ajettava ristiin. Ojitus kuntoon.
Kaksi raivausta samana kesänä, se toinen murskaavalla kolmioterällä.
Nopeampi puulaji.
Joillakin kuvioilla on kyllä joutunut jättämään hieskoivut kasvamaan, kun havut on syöty ja turvetta sen verran, ettei raudus ole ensimmäisenä tulossa. Ihmistyö on kallista ja kalliimmaksi vain tulossa, joten hieskin on joskus hyväksyttävä kasvatettavaksi.
Teinpähän testin, kun on niin lämpimät kelit. Kävelin yhdellä palstalla suunnittelukierroksen, kymmenkunta kuviota.
Päällä yläosassa vain flanelipaita. Kun napit olivat kiinni, hirvikärpäsiä menee paidan sisään ja kohta kutittaa. Avasin napit auki ja annoin tuuletuksen käydä. Nyt kärpästen poiminta oli helppoa, koska tuntui että ne änkesivät koko ajan samasta kohti sisään.
Muutaman sadan metrin jälkeen tuntui jo, että kärpästen määrä vähenee. Reissun jälkeen niitä tietenkin oli vielä iholla ja vaatteissa, mutta jotenkin tuntui, että paljas iho paidan etumuksessa oli parempi kuin paita kiinni.