Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Veikkaanpa, että 16-20 cm d1,3 h-haavoissa on vielä rajusti kasvupotentiaalia. Paksuuskasvu (läpimitta) vuodessa taitaa olla senttitolkulla?
Kuusikuidun hinta pystykaupoilla pyörii kai siina 18 euron tietämissä. Eikö se tarkoita silloin sitä, että terveestä järeästä haavasta sahauskäyttöön voisi pyytää 30-35 euroa / motti? Pyytää saa toki enemmänkin…
Kiitoksia Harjavaltaan hybridihaapa -kuvauksesta.
Koska puhut lyhytkiertoviljelystä ja uskalsit laittaa kiertoajaksi 10-20 vuotta, niin tuohan alkaa täyttämään EU:n maataloustuen kriteerit: Nopea kiertoaika ja energiakasvi.
Kysyin muuten vapolaisilta jossakin tilaisuudessa pajun viljelystä ja he sanoivat, että Suomessa pajun viljely ei ole maataloutta. Vapo siis keskittyi ruokohelpiin ja siitähän ei tullutkaan hittiä. Kävin kyllä äskettäin Ruotsissa ja Tanskassa ja siellä energiapaju on ihan tätä päivää. Neuvoteltiinko siellä sitten pajut mukaan maatalouteen?
Metsäkeskuksessa hybridihaapaa ei siis ole vielä nähty metsätalouspuuna? Lehtikuusi sentään aikanaan nähtiin metsäpuuna ja nyt harvennuslehtikuusenkasvattajat ovat ihmeissään, että mihin laittaa puu, kun sellunkeittäjä ei maksa siitä käytännössä mitään. Niin ja se lehtikuusen lahonkesto on tutkitusti samaa luokkaa kuin lappilaisen sydänpuumännyn.
Oletko päässyt myymään vielä yhtään harvennushaapaa? Mitä luulet seuraavasta sukupolvesta, onko uudistushakkuun jälkeen edelleenkin hybridihaapaa ja onko seuraava sukupolvi vesasyntyistä?
Seuraavan sukupolven kasvusta on arveluja, ettei se ole niin nopeaa kuin ensimmäinen, mutta johtuuko se maan ravinnetilanteesta vai mistä. Luulisi ainakin, että jos hirvet saa pysymään pois, uudistusalueella on helposti 20 000-50 000 tainta/ha, mistä saa alkaa valitsemaan seuraavan sukupolven kasvatettavia.
Mutta olen jo joskus aiemmin kommentoinut, että aivan varmasti pienellä työllä löytyy hyvälle haavalle sahausasiakkaita, jotka voisivat olla valmiita maksamaan kantohintana selvästi yli kuusikuidun hinnan.
Mutta oletko kaatanut haapoja ja tutkinut puuaineksen väriä ja terveyttä? Onko runko kokonaan valkoista tervettä puuta? Entä miten näkyy oksa, joka on kuollut rungon sisällä – siis jos sitä sahaisi.
Parilla sanalla omasta kokemuksesta haavan käytöstä:
Pihapiirissä meikäläisellä on reilusti yli 100 vuotta vanha haapahirsistä tehty aitta. Samoin haapa on ollut mm. saunojen rakennusmateriaali. Haapahirren ei tarvitse olla edes aivan valkoinen, vaan siinä saa olla niitä tummia oksankohtia. Olen myynyt haapapaneelia sisustuskäyttöön ja nytkin on varastossa kymmenen kuutiota haapalautaa ja haapalankkua. Haavasta on tehty myös pari uutta tuotetta, mutta niistä myöhemmin. Omassa jalostuksessani haavan käyttöä rajoittaa saatavuus. Hyvää haapaa on luontaisesti omissa metsissä vain muutamassa tuoreen tai lehtomaisen kankaan paikoissa ja niissäkin hyvin niukasti.
En saisi laittaa tätä kysymystä tähän ketjuun, mutta:
Elikkä Jees aikoo laittaa haapaa kohta rattaille.
Harjavallan Jees aloitappa vaikka uusi ketju ja kerro haavasta ja hybridihaavasta etenkin:
– paljonko on haavan kiertoaika?
– kauanko olet nyt kasvattanut haapaa / hybridihaapaa yli 0,5 ha kuviolla?
– vihjaa vähän paljonko haapaa on nyt kasvamassa
– paljonko rinnankorkeusläpimitat vanhimmilla tai suurimmilla kohteilla?
– onko haapa sopimusviljelyä?
– oletko sitoutunut myymään puusi tietylle asiakkaalle? Saatko myydä muille?
– uskallatko antaa kantohinta-arviota tai antaa tietoa kantohinnasta, jos se on jo sovittu sopimuskasvatuksessa?
– millaiset maapohjat olet laittanut haavalle?
jneKaikki tämä on todennäköisesti jo kerrottu vanhalla palstalla, mutta kun sitä ei nyt helposti saa kaivettua esiin.
Kaikki tämä uteliaisuudesta ja myös siksi, että nämä oman tiensä kulkijat ovat monesti saaneet hommat pyörimään toisin kuin laumalampaat.
Oma veikkaukseni, että laitos lisäisi sen verran alueella kuitupuun kysyntää, että hintataso ei pääse enää pahasti laskemaan alueella.
Ei se kuitenkaan juuri nostaa kantohintaa, koska tavaraa saa junalla ja laivalla mielin määrin ja WTO-tilenteen selvittyä itärajalta sitä riittää.
Onneksi tuo mahdollinen tuen saaja on Vapo. Moni muu yhtiö olisi kehittänyt Suomessa kansallisella ja EU-rahalle tekniikkaa ja sen jälkeen tavaraa aletaan tehdä Etelä-Amerikassa. Kyllä sieltä bioöljykin tulee tankkerissa jalostamoon Göteborgiin tai Rotterdamiin.
Taneli kirjoitti:
”Kyllähän mänty kuolee noin. Kuusi pitää vetää aivan maata myöten, muuten sieltä nousee oksa. Joskus oikein ihmetytttää, että tekeekö kuusi, lehtipuiden tapaan, runkosilmujakin. ”
Tulipahan kerran mitattua kuusta, jossa oli tullut pieni oksa juurenniskan alapuolelle. Eli oksa oli lähtenyt kasvamaan paksun juuren silmusta.
Kuusi lähtee lisäksi kasvamaan oikeissa oloissa vaikka pistokkaista. Lehtikuusella nämä runkosilmut ovat erittäin tavallinen juttu.
Täällä on keskustelussa toivottu kohteesta kuvia ja tarkempia tietoja.
Aloittaja kirjoitti:
”-kaadettu alue: 10 m2 vastaan 900 m2 ( joka on yli 40% koko kiinteistön pinta-alasta)
– kaadettu puusto: taimet vastaan 114 puuta, joista osa hyvälaatuisia pylväspuita”Noilla tiedoilla voi vain arvailla vahingon suuruutta ja laajuutta. Olisi hienoa saada joko kuvia tai täsmällisempää tietoa kuin vain runkoluku eli puiden kappalemäärä.
Tässä vaiheessa olen epäileväinen, että aloittaja on suuresti liioitellut syntynyttä vahinkoa, koska kaadetun puun tilavuudesta ei ole tietoa.
Uhkailu ja ylimielinen käytös aloittajaa kohtaan on tietenkin tuomittavaa, mutta odotellaanpa syyttäjän mielipidettä, että onko kyseessä törkeä vahingonteko.
Toivottavasti Kisillä on vielä sänky ja mökki kunnossa.
Taisi Leevikin tarkoittaa varoituksilla sitä, että hiilet peltiastiassa ja peittojen alla sisältää riskejä.
Siinä voi sängyssä alkaa muukin hehkumaan kuin lempi ja posket.
Hiilien kanssa kannattaa olla varovainen, vaikkei liekkiä olekaan. Hiilen kuumuudella kyllä sytyttää peittoja ja huonekaluja.
Eiköhän se pitäisi viimeinkin ottaa järki käteen…
Maanomistajien pitäisi ottaa valta ja päättää kaatolupien määrästä. Riistakeskus voisi antaa apuna lausuntoja, mutta maanomistajien sana painaisi eniten.
Miten tähän päästään?
Ongelmien suurin syy on se, että metsänomistajien ei ole tarvinnut ennen huolehtia puunsa myynnistä, kaupankäynnistä ja jalostuksesta.
Tulevaisuudessakaan kukaan maailmassa ei tarvitse suomalaista puuta, jos täällä jäädään vain odottamaan, että joku tulisi ja ostaisi.
Lehtipuukaan ei ratkaise peliä, koska sitä tulee idästä junilla ja lännestä valmiina selluna laivalla. Isot pojat ovat päättäneet, ettei suomalaista lyhytkuitua tarvita.