Käyttäjän KuneKoski kirjoittamat vastaukset
-
Tämä keskustelu on käytännössä palstan sivumäärän jatkuvaa kasvatusta.
Ei tässä iloita. Sen ymmärtää, jos terveys tai henki menee viettämällä paheellista elämää, mutta niiden menettäminen tekemällä töitä, on tyhmyyttä. Isojenkin koneiden turvallisuutta kehitetään edelleen. Ei nekään ole vielä valmiita. Mutta noissa pienissä koneissa on moni ihan perusasia vielä puutteellisesti toteutettu. Kone on suunnattu käyttäjäkunnalle, joka ei välttämättä tiedosta riskejä, tai sisäistä niitä ohjekirjasta lukemalla. On tuossa hyvätkin puolensa. Vaikka unohtaisi laskea kuormaimen alas linjan alituksessa, todennäköisesti välttyy sähköiskulta, ellei linja ole poikkeuksellisen matalalla.
Kauppa yleensä tapahtuu varmemmin silloin, kun ostajalla on tarve ostaa, kuin että myyjällä on tarve myydä.
Lisäksi paineinen hydrauliöljy on erittäin vaarallista. Eturungon kaatuessa voi jäädä oman koneen alle, tai loukata itsensä kiviin ja kantoihin. Toisen ajamaa ajokonetta ei saa mennä 20 metriä lähemmäksi, mutta tuolla pitäisi tehdä töitä vieressä ilman kunnollista suojaa.
Kyllähän tuollaisessa koneessa ilmeinen tapaturman vaara on. Taakkaa nostaessa nostopuomi ylhäällä kun taitosta menee letku, niin taitto tulee omalla painollaan alas ja silloin pöllin päät voivat olla hytissä. Kyseinen tilanne ei ole kovin todennäköinen, mutta mahdollinen. Noilla koneilla ajettavat tuntimäärät ovat sen verran pieniä, että voi mennä kauankin, ennenkuin mitään sattuu. Jos käyttötunnit olisivat samaa luokkaa kuin ammattikalustossa, niin luultavasti joku vakava tapaturma olisi jo sattunut. Kuten jo aiemmin mainittiin, noilla ajavat kuljettajat ovat enemmän tai vähemmän aloittelijoita ja sitäkin kautta alttiimpia virheliikkeille.
Edellisten perusteella vaikuttaa siltä, että jatkuvassa puuta myydään 8-15 vuoden välein koko tilan alalta ja jaksollisesta isommilla tiloilla vuosittain ja pienemmilläkin selvästi tiheämmin pienellä osalla tilan pinta-alasta. Todellisuudessa tuo parjattu rahaton kausi on siis pidempi jatkuvassa kasvatuksessa. Jos tätä päätelmääni haluaa oikoa, kannattaa varmaan esittää jo vähän tarkempia lukuja.
Puhtaana käteen? Kyllä minä silloin ymmärrän, että jk on kannattavampi, jos se on verovapaata tuloa. Mutta hiukan epäilen. Itse asiassa korkeammin verotettu, kun ei ole lainkaan kuluja ja sitä kautta vähennyksiä.
Kauppakirjaan laitetaan yleensä sellaiset mitat, joita voi tehdä aina ja kaikista rungonosista. Poikkeamat hakkuuta tehtäessä ovat puunmyyjää hyödyttäviä, kun poikkeavat mitat mahdollistavat tarkemman tukin talteenoton. Näitä ei kuitenkaan kirjata kaupalle, koska tarve ei ole jatkuva, tai rungon osa sekä läpimitta rajoittavat niiden tekoa. Kauppa siis tehdään väljemmillä ehdoilla ja on sitten vähän tuurista kiinni, saako parempaa palvelua, kuin mitä on sovittu.
Tuossa Kokeneen kertomassa on ohjeet ymmärretty väärin, ellei kyseessä ole joku erikoistapaus, jossa lahopuun määrää pyritään kasvattamaan yli sertifioinnin vaatiman määrän. Jos yli 20 cm kuolleita puita on vähintään 10 kpl/ha, niin se riittää. Pysty-ja maapuut saman arvoisia. Yli menevän osuuden voi korjata. Jos määrä ei täyty, niin sitten 2-5 tekopökkelöä/ha. Kaksikin siis riittää. Päätehakkuulla lpm-vaatimus 15 cm, harvennuksella ei ole lpm-vaatimusta. Olemassa olevia lahopuita ei saa korvata eurokannoilla, eli ensin jätetään ne olemassa olevat lahopuut ja jos määrä ei täyty, niin vasta sitten tehdään lahopuuta lisää. Tämä siis pefc. Fsc:ssä koko eurokantovaatimusta ei ole. Siellä vain jätetään kaikki yli 10 cm lahopuu määrästä riippumatta. Yleensä nämä tilat on tuplasertifioitu, jolloin on myös huomioitava pefc:n vaatimukset.
Olen katkonut puuta samalle sahalle kolmen eri ostajan työmailla. Sahan oman metsäosaston, selluyhtiön ja mhy korjuupalvelun leimikoilla. Sahan oma apti painottaa hyvässäkin leimikossa lyhyitä mittoja, selluyhtiöllä käytössä yhtä erikoismittaa, jossa hyvin pieni läpimittaikkuna, lukuunottamatta samat mitat painotuksen ollessa pidemmissä pituuksissa. Korjuupalvelun neuvotteluasema on sitten ollutkin aika paljon heikompi ja siellä lyhimmät mitat puuttuivat kokonaan ja hiljaisesti annettiin ymmärtää, että alle 49 pituuksia ei tarvitsisi tehdä yhtään. Välillä oikein hirvitti myyjän puolesta. Tästä näkökulmasta en lähtisi elättelemään toiveita, että hankintakaupan yleistymisellä myyjä pääsisi parempaan kokonaistulokseen. Sahoilla asiakkaat vaihtuvat ja puuta korjaavat tahot tekevät uusia toimitussopimuksia, joten tilanne, mikä on joskus ollut, ei ole välttämättä sitä enää tänään ja ensi vuonna nyt ei ainakaan. Joten tuo edellä kertomani ei ole mikään pysyvä totuus ja koske koko valtakuntaa.