Käyttäjän KuneKoski kirjoittamat vastaukset
-
Taksahan tulee suoraan siitä, paljonko haluaa koneen tienaavan tunnissa ja paljonko sillä saa tunnissa tehtyä. Jos vaatimus on 100€/h ja valmista tulee 3 m3/h, taksa on 33 €/m3. Jos 60 €/h riittää, niin taksa olisi 20 €/m3. Jos tuotosta saa kasvatettua, yksikkökustannus pienenee. Ajopuolella hinnat ovat ehkä kympistä ylöspäin. Pienkoneella tuskin puuta saa alle 30 €/ m3 hakattuna tien varteen. Joku voi toki tehdä, mutta seuraava kone saattaa jäädä hankkimatta. Jokainen tietenkin hinnoittelee oman työnsä, joten ei tässä kannata käydä kenenkään taksoja määrittelemään. Ei pienkoneellakaan välttämättä maksun puolelle joudu, mutta kyllä kantohinta vaatimattomaksi jää. Metsäkoneiden, etenkin moton, kulut ovat aika suuret, joten työtä hinnoitellessa täytyy huomioida muutakin kuin palkat ja polttoaine.
Visakallo on tuossa kyllä oikeassa. Petolintujen ravinto elää pääasiassa nuorissa taimikoissa ja pelloilla.
Rajaamalla koeala tarpeeksi pieneksi ja valkkaamalla sille paikka, päästään vielä suurempiinkin lukuihin. 2m3 rungon ympärille kun tekee neliön ruudun ja mitatut arvot kertoo 10000:lla, saadaan lukuja, joita ei ole ennen nähty. Toisaalta samalla menetelmällä voidaan saada tulokseksi pelkkää seinäsammalta. Kumpikaan ei kuitenkaan vastaa todellisuutta. Kun täällä asioita tarkastellaan metsänomistajan näkökulmasta, järkevintä olisi tehdä se tilatasolla tai saman omistajan lähialueen tilakokonaisuudesta.
Jatkuva kasvattaminenhan onnistuu kaikkialla, missä puu kasvaa. Jatkuva hakkaaminen onkin sitten kokonaan toinen juttu. Se vaatii pinta-alaa. Jaksollisessa riittää vähän pienempi ala, koska kasvunopeus ja runkotiheys ovat suurempia. Puu myös kasvaa, ja on korjuuteknisistä syistä johtuen mahdollista kasvattaa suuremmaksi, kuin jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa.
Eniten kai näissä tapauksissa tällaista tavallista metsänomistajaa nyppii, että metsätalouskäytössä olisi pitänyt käytännössä jättää useampi hehtaari hakkaamatta säästöpuualueiksi. Lisäksi voimakas syyllistäminen isosta avohakkuusta, vaikka alue uudistettaisiin. Tuntuu, että kun metsä hävitetään lopullisesti sähkölinjan, tien, rautatien, rakentamisen ym. takia, tilanne on jotenkin hyväksyttävämpi, eikä luonnon huomioimista tarvitse tehdä läheskään samassa mittakaavassa, vaikka luontoarvoja hävitetään huomattavasti enemmän kuin normaalissa uudistushakkuussa. Taannoin kohistiin Naantalin isosta siemenpuuhakkuusta. Ylen ilmakuvassa näytettiin hakkuualuetta. Alue oli hyvin rajallinen. Vieressä oli kaksi maantietä, rautatie ja voimalinja. Ne jatkuivat niin pitkälle, kuin kuvaa riitti. Kuitenkin näistä juuri se hakkuualue oli se, mikä oli luonnolle pahaksi.
Ja luulisi, että tuolla alalla olisi löytynyt joku alue, joka täyttää korven määritelmän, jos pesimäaikaisista rajoituksista puhutaan.
Kuvissa näkyvän veden määrästä voisi päätellä, että ehkä sieltä olisi joku kosteikko löytynyt. Talousmetsässä tuonne olisi pitänyt jättää 2500 säästöpuuta. Eniten ihmetyttää,eikö mistään löytynyt yhtään kuivempaa rakennuspaikkaa?
Hyviin tuloihin päästään vasta, kun sekä kertoja että kerrottava ovat suuria. Jatkuvassa kasvatuksessa kasvun mahdollistava kasvatusasento on sen verran harva, että mottimäärät jäävät pieneksi. Eli vaikka tukkiprosentti ja puun yksikköhinta olisivat korkeita, mutta hakattava puumäärä pieni, jää lopputulos alhaiseksi. Osin varjossa kasvavan puun kasvunopeus on myös alempi. Uudistamiskulujen välttäminen ei kata alempaa puumäärää, hitaampaa kasvunopeutta sekä jatkuvaa harvennushinnalla myyntiä.
Motteihin sidotuista saa rahan, vaikka havut sotkettaisiin upottavaan raiteeseen. Ohjeen mukaan osa hakkuutähteistä kuuluu jättää palstalle. Erikseen myytävistä saa rahaa vain tien varteen tuodusta tavarasta.
Tuo laskentatapa tuntuu olevan sellainen, että jaksollisesta lasketaan vain alakanttiin arvioidut harvennustulot vähennettynä uudistus- ja hoitokuluilla sekä veroilla. Ja menoille kova korko. Tulopuolelle korkoa ei lasketa.Päätehakkuutulot häviävät myös korkojen syömänä. Jk:n puolella taas lasketaan koko puuston arvonnousu, hakattiinpa sitä tai ei. Ja jos ei hakata, silloin siitä ei tietenkään mene veroa. Jos vertailua haluaa tehdä, pitää verrata samoja asioita. Muuten hommassa ei ole mitään järkeä.
Jos kerralla korjattavaa alueen pinta-alaa kasvatetaan nelinkertaiseksi, niin silloin hakkuiden väliäkin on kasvatettava yhtä paljon. Muuten loppuu pinta-ala kesken, tai kestävä hakkuumäärä ylitetään. Sitä pitkää hakkuiden väliähän täällä on kauhisteltu. 30 ha:n tilalla tuo olisi 3 hakkuukertaa ja sen jälkeen odoteltaisiin seuraavaa kierrosta. Että on sillä väliä.