Käyttäjän KuneKoski kirjoittamat vastaukset
-
Konekalustoa on myös myytävänä, joten ei muuta kuin omaa motoa ostamaan. Voi tehdä hakkuut just oman mielen mukaan ja otollisimpaan aikaan. Myös puuautoja, sahoja ja sellutehtaita varmaan löytyisi ostettavaksi. Oman puun arvon kasvattamiseen siis löytyy keinoja. Rikastumisen mahdollisuudet ovat siis lähes rajattomat, joten onnea matkaan.
Kyykkymoto olisi jäävän metsän kannalta paras vaihtoehto, kun rungot karsitaan paikalleen, eikä vedetä oksineen naarmuttaen ja lakaisten säästettäviä pienempiä puita. Toiseksi paras vaihtoehto on se järeä moto, jolla on mahdollista tehdä hallittuja kaatoja. Esim. sahata runko irti kannosta ja puun kaatuessa siirtää koko runko kaatumaan tulevalle ajouralle, josta joka tapauksessa tuhoutuu kasvatettava puusto. Pienellä koneella runko kaatuu sinne, mihin rungon painopiste osoittaa. Pahimmassa tapauksessa runko ei edes tule vetämällä, vaan kaatuneen rungon vierellä täytyy ajaa ja karsia ja katkoa runkoa keveämmäksi, jotta latva tulee sitten normaalisti syöttäen kasalle.
Jos pärjää pienellä koneella, se on sen merkki, että poistettava puusto on pientä. Oikea toimiva jatkuva kasvatus on toki eri asia kuin harsinta. Olen hakannut kymmeniä, ellei satoja hehtaareja sellaisia metsiä, joissa tuota harsintaa on tehty. Hakattu aikoinaan ylispuumännyt ja jätetty aliskasvos kuusikko kasvamaan. Nuo kuuset eivät juuri kahta tukkipölkkyä suuremmiksi kasva, koska ne parhaat kasvun vuodet on vietetty liian tiheässä ja isompien varjossa. Monesti toki kasvupaikkakin on ollut kuuselle jo hieman liian karu. Jos se jatkuvan kasvatuksen tukkisato on tuota yhden ja kahden tukin runkoa, niin pieni moto on ihan hyvä valinta. Itse olen pitänyt jaksollisen päätehakkuussa vähän hengen hukkana, jos ei valtapuista saa neljää tukkia tehtyä.
Pesimäaika on myös nila-aika. Tuona aikana myös kasvu on kiivasta. Odottamalla hetken, saa puuta enemmän ja kasvatushakkuissa korjuuvaurioita vähemmän. Ongelma on puhtaasti korjuun puolella työmaiden ketjutuksessa. Myyjälle katsoisin olevan enemmän hyötyä kuin haittaa.
Tuo on ihan totta, että puu tarvitsee kasvutilaa kasvatustavasta riippumatta. Siinähän se toimivan jatkuvan kasvatuksen vaikeus on tasapainoilla kasvatustiheyden kanssa niin, että kasvatettava puustopääoma olisi riittävä, mutta ne alemmatkin latvuskerrokset säilyttäisivät elinvoimaisuutensa koko kasvuajan taimesta asti. Kerran menetetty vihreä latvus ei tahdo enää palautua, vaikka päältä varjostusta poistettaisiinkin. Jaksollisessa tuo kasvatettavan puuston kasvukyvyn ja elinvoimaisuuden säilyttäminen käy huomattavasti helpommin, kun kokoajan keskitytään niiden elinvoimaisimpien yksilöiden kasvatukseen. Jatkuva kasvatus on varmasti osalla kasvupaikoista mahdollista, mutta vaatii paljon tarkempaa metsän tuntemista, kuin jaksollinen. Pitäisi tietää myös se, mitä on hangen alla, tai valojen kantaman ulkopuolella. Sopii aktiiviselle omatoimiselle metsänomistajalle, mutta vaikea saada oikeasti toimimaan valtamenetelmänä.
Kiertoaika ja hakkuiden väli on kaksi eri asiaa. Jatkuvassa ei puu kasva siemenestä hakkuukypsäksi tukkipuuksi 10-30 vuodessa, niinkuin ei jaksollisessakaan.
Välillä kehutaan vaivattomuutta ja että ei tarvitse tehdä muuta, kuin luetella ostajille ja motokuskeille ehtoja ja ohjeita. Seuraavassa hetkessä taas vaaditaan puulle parempaa hintaa, kun sen kasvattamisessa on niin kova työ. Johdonmukaisuus ainakin loistaa poissaolollaan.
Tämä keskustelu on käytännössä palstan sivumäärän jatkuvaa kasvatusta.
Ei tässä iloita. Sen ymmärtää, jos terveys tai henki menee viettämällä paheellista elämää, mutta niiden menettäminen tekemällä töitä, on tyhmyyttä. Isojenkin koneiden turvallisuutta kehitetään edelleen. Ei nekään ole vielä valmiita. Mutta noissa pienissä koneissa on moni ihan perusasia vielä puutteellisesti toteutettu. Kone on suunnattu käyttäjäkunnalle, joka ei välttämättä tiedosta riskejä, tai sisäistä niitä ohjekirjasta lukemalla. On tuossa hyvätkin puolensa. Vaikka unohtaisi laskea kuormaimen alas linjan alituksessa, todennäköisesti välttyy sähköiskulta, ellei linja ole poikkeuksellisen matalalla.
Kauppa yleensä tapahtuu varmemmin silloin, kun ostajalla on tarve ostaa, kuin että myyjällä on tarve myydä.
Lisäksi paineinen hydrauliöljy on erittäin vaarallista. Eturungon kaatuessa voi jäädä oman koneen alle, tai loukata itsensä kiviin ja kantoihin. Toisen ajamaa ajokonetta ei saa mennä 20 metriä lähemmäksi, mutta tuolla pitäisi tehdä töitä vieressä ilman kunnollista suojaa.