Käyttäjän KuneKoski kirjoittamat vastaukset
-
Nuo yllä mainitut ovat Upm:n ptl koodeja. Jokaisella firmalla on oma tapansa ilmaista sama asia. Upm:llä koodi on aina 3-numeroinen. Ensimmäinen numero kertoo olellisimman, jälkimmäiset liittyvät yleensä pituuteen, paksuuteen tai muuten jatkojalostukseen liittyviin asioihin. Kaikille on omat katkontamatriisit.
1-alkuiset kuusikuitu, 2 mäk, 3 kok, 4 hak, 5 mät, 6 kut, 7 kot, 9 energia ja isännän puu.
Osoitteet luultavasti Seikun saha ja Rauman paperitehdas. Numerot puutavaralajikoodeja. A tehty tyvestä, B ja C rungon muista osista tai pieniläpimittaisesta tyvestä. 131 tukkiläpimittainen kuusikuitu. Menee kuorimoon eri erässä ohuen rangan kanssa, paksut rikkovat muuten ohuet kuorimossa silpuksi. 223 laho, siinä A tarkoittaa laatuluokkaa, ei rungon osaa. 100 terve kuusikuitu. 10mm, siihen en osaa vastata.
Se, mitä olen tämän palstan keskusteluja seurannut, niin enemmän se tuntuu jk:n synti olevan, että maraton aloitetaan 40 km:n kohdalta. Puun kasvatus aloitetaan aina siitä, missä kuitupuu on muuttumassa tukiksi, eikä lasketa, kuinka monta kymmentä vuotta sirkkataimesta siihen vaiheeseen on mennyt.
Tuossa kai se jatkuvan kasvatuksen perusajatus onkin. Ei kasvateta sitä, mitä tavoitellaan vaan sitä, mitä sattuu tulemaan.
Kun siemen varisee maahan jatkuvan kasvatuksen metsässä, niin ei sekään 15 vuodessa tukiksi muutu. Puun kasvu taimesta tukiksi ottaa oman aikansa, oli kasvatustapa mikä tahansa. Ja maapohja on varattuna sille puulle koko sen eliniän. Ei sillä samalla 5-6 m2 alalla kasvateta kaikkia ikäluokkia yhtäaikaisesti. Taimesta se jatkuvan kasvatuksen tukkikin alkunsa saa.
Tasaikäisessä taimikossa valoa kyllä riittää, mutta eri-ikäisrakenteisessa sitä valoa voi joutua taimille säkillä kantamaan.
Ei kannata profiloida ostajia etukäteen. Hinnoittelu voi yllättää. Sellufirmoilla on tarve osoittaa markkinoille, että tukki on kallista ja kuitu halpaa. Sahafirmoilla taas tilanne on päinvastainen. Tekevät vähän kiusaa toisilleen ja pyrkivät hyötymään vaihtopuukaupoissa. Kannattaa kysyä tarjoukset molemmilta ja tehdä päätös sen pohjalta.
Kyllä ne ennen ovat ostaneet, mutta kysymällähän se selviää. Ei ole Suomessa montaa ostajaa, joka käyttää itse kaikki puutavaralajit. Vaihtokauppaa käydään jatkuvasti.
Harvestia Itä-ja Keski-Suomessa, Laania taitaa ostaa aika laajalla alueella ympäri Suomea.
Jos puu tarvitsee jatkuvan kasvatuksen metsässä enemmän tilaa ja aikaa kasvaakseen, miten se silti tuottaa enemmän? Ei ne uudistuskulut niin isot ole. Niin kuin täällä on moneen kertaan todettu, uudistuskulut tulee katettua hakkuutähteillä ja paremmalla kantohinnalla.