Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Lisäämismahdollisuuksia ei taida paljon olla.
Oikeiston voittaessa vaalit, ovat ilmoittaneet rakentavansa lisää maakaasuvoimaloita.
Linkistä: Kun rinnankorkeusläpimitan mediaani oli 30 senttimetriä, oli latvusmassan osuus runkopuun tilavuudesta 29 prosenttia ja kantopuun osuus 34 prosenttia. Männyllä vastaavat osuudet olivat 22 ja 17 prosenttia ja koivulla 20 ja 29 prosenttia.
Visakallon hakkuussa biomaassaosuudet olivat kaikki 1/3-osaa eli huomattava ero linkin tietoihin.
Koko kuusen biomassa CO2-sidonta tilavuuspainolla 0,37 tn/m3, kun runkopuuta on 1m3:
= 0,37/2*3,67*1,63= 1,11 tn.
Männyllä = 0,38/2*3,67*1,37=0,96 tn
Koivulla =0, 48/2*3,67*1,49= 1,32 tn
Jos hakkuusäästö sisälsi jokaista eri puulajia noin 1/3-osan, niin kaikkien puiden sitoma CO2 ilmasta runkopuuta 1m3 kohden on:
= 1/3(1,11+0,96+1,32)= 1,13 tn
Runkopuuhakkusäästö vuonna 2023 oli 17,2 milj.m3 ja sen koko biomassan CO2-nielu = 17,2*1,13=-19,4Mtn
Luke on laskenut vuoden 2023 hakkuusäästölle CO2-nielua vain -13,2 Mtn.
Otin puulajien tilavuuspainot niiden alarajalta.Ylärajojen käyttäminen antaisi 1,1*1,13=1,25 tn.
Kuusen ja männyn oksien kuivatilavuuspaino on noin 2-kertainen runkopuuhun nähden ja sen huomioiminen nostaisi CO2-sidonnan 1,35 tn.
Lukelta olen saanut muuntokertoimen 1,27 keskimäärin kaikille puulajeille, jolla runkopuumäärä kerrotaan, että saadaan sen CO2-sidonta.
Missä vika, etteivät tulokset kohtaa.
Eivät puut ole muuttuneet muodoltaan tällaisiksi.
Kuusethan ovat olleet aina tällaisia. Ohjeiden mukaan hoidettujen kuusikoiden massasuhteen ovat aika lähellä tuota Visakallon hakkuusta saatua tulosta.
Tietenkin männyt ja koivut ovat vähän eri juttu, mutta kyllä niidenkin koko elävä biomassa ylittää runkopuun tilavuuden.
Katsotaan juhannuksena lakkokevään jälkeen ennusteet, voi olla melkoinen ero näihin nyt tuleviin talouskasvu ennusteisiin..
Kilpailukyvyn korjaamiseksi sisäisellä devalvaatiolla olisi nyt ollut hyvä mahdollisuus. Saksassa tehtiin palkkasopimukset 7% tasolla 2-vuodeski.
Jos nyt Suomessa palkat pidettäisiin ennallaan, kuten Sipilän KIKYssä sovittiin, se olisi 7 % devalvaatio Saksaan nähden.
Ne kymmenet tuhannet tyhjät talot ja navetat tullaan täyttämään datakeskuksilla. Eikös Kajaanin seudulle ole tulossa useita keskuksia.
Brittiläinen XTX Markets tekee Kajaaniin miljardin euron datakeskusinvestoinnin lakkautetun paperitehtaan alueelle. Rakennustyöt on aloitettu. Viime vuonna uutisoitiin, että Google rakentaa miljardien eurojen datakeskukset Otanmäkeen Vuolijoelle, joka nykyisin on Kajaania sekä Muhokselle.
Saapa nähdä kuinka monta datakeskusta Kainuuseen saadaan. Joka kuntaanko ja samalla 500 uutta työpaikkaa. Tuulimyllyjä on tulossa yksin Vaalaan 200, joista kunnalle 10 miljoonan kiinteistöverot. Kunnan budjetti on 15 milj.e. Kiinteistöveroja jo nyt tulee kunnalle 3,5 milj.e.
Sami Oksalla faktat hallussa kuten Trumpillakin Suomen metsistä.
Trump ylisti Suomea – ”Eikö olekin kaunista”
Trump kertoi keskustelleensa Suomen johdon kanssa maan metsänhoidosta.
Trumppi uhkaa Venäjää lisäpakotteilla, jos Putin ei suostu rauhan neuvotteluihin ja melko sävyisästi vaatii EU:ta tukemaan sodassa enemmän Ukrainaa ja ostamaan kaasua lisää USAsta. Viimeiset Bidenin pakotteet pysyvät voimassa varjolaivastolle, joka lopettaa 90% niiden laivauksista.
Kaikkihan tämä sopii EUlle. Saksa tarttee kaasua, kun oikeisto on luvannut rakentaa lisää kaasuvoimaloita, jos voittaa vaalit ja tukea Ukrainalle saadaan lisäämällä aseostoja USAsta.
