Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Poistin tämän Kalkkikäävän arvioinnin, kun en ehtinyt tarkistaa kirjoitusvirheitä..
Lajille on miljoona hehtaaria suojeltuja alueita ja silti uhanalainen.
Vanhojen metsien laji Kalkkikääpä (EN) Mkk,v näkyy olevan aika lailla suomalainen laji, kun sitä ei juuri Ruotsissakaan eikä muuallakaan ole. Suomessa on Itä- Kainuun ja Lapin laji, jossa ovat Suomen laajimmat suojelualueet, mutta silti se on erittäin uhanalainen. Kun sitä ei esiinny juurikaan Ruotsissa, niin se ei sitten ole eteläinen laji ja siitä johtuu sekin, että Etelä-Suomessa lajia ei esiinny vaikka kuinka paljon olisi vanhoja metsiä ja lahopuuta. Keski-Suomen Pyhä-Hakissäkin vain kahdesta paikasta kautta aikain on havaintoja, jotka saattavat olla nyt tyhjiä.
Voidaan kysyä, miksi Kalkkikääpä ei ole runsastunut suojelualueilla, joita on ollut lajille ihan riittäväksi. UKK-kansallispuistossa, Kevon luonnonpuistossa ja Hammasturin erämaa-alueella, jossa sitä esiintyy olevan eniten Suomessa ja se on edelleen EN. Miten näillä alueilla voidaan väittää uhalaisuudesta kuten lajitietokeskus toteaa ”vanhojen metsien väheneminen ja lahopuun väheneminen”, kun mitään sellaista ei ole tapahtunut? UKK-puistossa vuonna 1982 oli vielä myskytuhot ja maalahopuuta tuli valtavat määrät. Oikea arvio lajista on, ettei siitä tule koskaan elinvoimaista missään, kun ei nytkään ole. Ainoa tapa on laskea vaatimuksia ja arvioida näillä esiintymismäärillä elinvoimaiseksi.Laji on pohjoinen laji. lähinnä Lapin Inarinjärven eteläpuolinen Kainuuseen asti eikä tarvitse yhtään lisää vanhojen metsien suojelualueita mihinkään päin Suomea, kun niitä on jo miljoona hehtaaria.
Taulukon 5 vanhojen metsien lajit lehdoissa ja kangasmetsien lehtomaissa kankaissa menevät päälekkäin toissijaisijana ainakin niin, että vanhojen lehtojen laji löytyvät lähes kaikki lehtomaista kankaista ja vanhojen lehtomaisten kankaiden lajit vanhoista lehdoista. Kävin läpi nämä 349 ( laji.fi rajauksilla MI ja v= vanhat metsät) vanhojen lehtometsien lajeja.
Kaikesta päätellen vanhojen metsien (old growth) lajimäärä jää pieneksi verrattuna muihin metsiin. Eivätkä ole mitään lajien hot spotteja eli keskittymiä, jossa lajimäärät olisivat suuria eli monimuotoisuus suurinta ja Seppo Vuokko on oikeassa sanoessaan, että vanhat metsät ovat vähälajinen yhteisö.
Tulen painottamaan tätä asiaa näin.
Talousmetsät l. puupellot ovat ensisijainen elinympäristö 10-kertaa suuremmalle lajimäärälle kuin mitä vanhat metsät ovat. Ovat siis suurimmalle olalle metsälajeista elinympäristö, jossa viihtyvät ja kukoistavat elinvoimaisina. Katso Taulukko 5/ Punainen kirja 2019 sivu 43.
Voihan olla, että paljon yleisiä lajeja löytyy vanhoista metsistäkin paitsi nuorempien metsien ikävaiheiden lajit kuten kovakuoriaiset (Siitonen), mutta jäävät lajimäärätään alle keskiarvon ja hyvin harvinaisina sitten olisivat uhanalaisia. Näin tulkitsisin tuota Seppo Vuokon sanaa ovat ”vähälajisia”.
Ehkä keskustelussa kannattaisi muistaa häiriödynamiikka: luonnontilainen metsä ei ole välttämättä vanhaa, jos siinä on käynyt äskettäin häiriö uudistamassa metsää.
Luonnontilainen metsä sisältää tietenkin kaikki sukkession vaiheet myös aukot ja taimikot. Mosaikki on sama kuin talousmetsissä mutta valtavasti suurempana ja pitempi jaksoisena. Paloalueet vuosittain voivat olla enimmillään tuhansia…. kymmneniä tuhansia hehtaareja.
Muutama vuosi sitten meni murskyssä nurin Kuusamon Kylmäluomassa tuhansia hehtaareja. Suurimmat aukot 100 ha luokkaa.
Nyt kuitenkin on ollut kyse vanhojen metsien (old growth) lajimäärästä.
Yritin kovasti lypsää tietoa Lajitietokeskukselta vanhojen metsien (old growth) lajimääristä.
Provosoin Seppo Vuokon näkemyksellä ” Vanha metsä on niukkalajinen yhteisö, jossa oikeastaan vain lahonsyöjät voivat hyvin. Kasvinsyöjille on ravintoa niukasti. Luonnonsuojelijat ja siinä samalla luontopaneelikin, ovat myöntäneet vanhan metsän yksipuolisuuden, kun he vaativat lehtojen hoitamista, siis estämään niiden kehittymisen vanhoiksi metsiksi. Samalla tavalla tuoreitten kangasmaiden metsissä lajisto on runsaimmillaan nuorissa kehitysvaiheissa ja lahopuulajistoa lukuun ottamatta köyhtyy metsän vanhetessa.”
Ja vastaus oli: ”Seppo Vuokko ei ajattele muuta kuin putkilokasveja. Se on hänen tekstiensä suurin ongelma. Niitä “lahonsyöjiä” on aika paljon eivätkä ne menesty talousmetsissä. Eikä Vuokko huomioi, että nuorissa talousmetsissä runsaat valoa ja häiriötä vaativat kasvit löytyvät myös luonnontilaisilta alueilta harvinaisempina.”</div>
Vastaus minulle ”Kerropa muutama metsälaji, joita ei luonnonmetsästä löydä?”
Ja vastaan. En tiedä mitä tarkoitat luonnonmetsällä, mutta vanhoissa metsissä (old growth) tukija Siitosen ym mukaan ei-lahopuulajit (kovakuoriaiset) katoavat aukkovaiheen jälkeen 1/4-osaan vanhoissa metsissä (old growth).
Linkin sivu 33 ”Toisaalta lahopuuta tarvitsemattomien kovakuoriaislajien lukumäärä väheni puuston määrän kasvaessa: täystiheissä vanhoissa metsissä lukumäärä oli noin neljännes avohakkuualoihin verrattuna.”
Lajitietokeskus tietää lajiryhmästä ”hyönteiset ja hämähäkkieläimet”, johon kovakuoriaiset kuuluvat, että niitä olisi vanhoissa metsissä rajauksella CR, EN,VU,NT ja LC ja M=metsät ja v=vanhat metsät yhteensä 546 lajia, kun niitä metsissä on kaikkiaan 6280 lajia.
Ja sitten on ollut hiljaista.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd) on syyttänyt suomalaista mediaa Venäjän äänitorvena toimimisesta.
Ei iltapäivälehdet ole olleet Venäjän äänitorvena mitenkään, mutta Kiljunen tässä näkyy olevan, kun vetoaa oikein ihmisoikeussopimuksiin rajan aukaisemiseksi, johon roistovaltio Venäjä ei voi itse vedota, kun ei ole YK Ihmisoikeusjärjestön jäsenkään. Jo 1948 Neuvostoliitto äänesti vastaan YK:ssa koko ihmisoikesjärjestön perustamista vastaan. Ei Venäjällä ole ihmisoikeuksia, mutta niitä voi käyttää hybridivaikuttamiskeinoina kuten Kiljunen.
Tilaisuudessa Kiljunen sanoi, että Suomessa tavallaan palvellaan Kremlin eli Vladimir Putinin hallinnon tahtoa, kun me pidetään se raja kiinni.
Kiljunen taitaa olla kiljussa. Putinin tahtohan on pitää rajat auki ei kiinni, että voi ne miljoonat pakolaiset työntää Suomeen.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8b06c151-16b1-40f0-a35f-f0863fbd6bcb
Kimmo Kiljusella on oma versio hybridivaikuttamisesta, jota Suomen iltapäivälehdet tekee. Ei ymmärrä, että Venäjän hybridivaikuttamisen vuoksi raja on kiinni. Hybridivaikuttamisesssa ensin on oltava se hyvä puoli, jota kaikki haluaa eli tässä se on halu auttaa pakolaisia ottamalla niitä vastaan, joita Venäjä itse tekee aiheuttamilaan sodilla niin suuret määrät, että se aiheuttaa vastaanottajamaissa vastustusta. Eihän Suomi voittaa ottaa miljoonia pakolaisia.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja kertoo ”puhuneensa vapaasti” tapaamisessaan suomenvenäläisten kanssa: piti rajasulkua ”ihmisoikeusloukkauksena” ja venäläisten kiinteistöostot estävää lakia ”rasistisena”.
Outi Salovaara X:ssä :Onpa kiinnostava video! Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) kertoo suomenvenäläisten perustaman Aleksanterinliitto-yhdistyksen delegaatiolle ymmärtävänsä, miten väärin itärajan sulkeminen on, koska Kiljusen venäläisen vaimon on vaikea päästä Venäjälle.
