Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ajatus taitaa olla se, että vihdoinkin kaikki metsän hoitoon liittyvät rajoitteet poistuvat.
Turhiahan ne ovat, kun rajoitteet ovat tulleet sen jälkeen, kun metsissä kaikki oli jo kunnossa 10..20 vuotta sitten.
Metsälajien uhanalaisuus on pysynyt tänä aikana ennallaan n. 10%:ssa, joka on erinomainen luku ja lahopuulajien uhanalaisuus on ollut iät ja ajat niinkin hyvä kuin 96%, jota on mahdoton parantaa millään hoidolla.
Niin ja kysymys on Suomen monimuotoisuus-indeksistä, joka on 96%.
Eihän Seppo Vuokko tuossa ”Roskaa” arvostelussa viitaa BII-indeksiin.
Luulisi siinä olevan paljon muutakin arviointia, josta tuo prosentti tulee kuin pellot ja maakiitäjäiset.
https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-031-15988-6_7
Tämä kantelijan puolustus-linkki kyllä ylistää vanhojen metsien monimuotoisuutta hotspoteina vain yleisesti erilasia metsiköitä erilaisilla puulajeilla ensijaiseti Kanadan metsissä eikä sisällä mitään konkretiaa kuten lajimäärien vertailuja vanhojen ja nuorempien metsäikäluokkien välillä ja tämä linkki oli kantajan todiste Seppo Vuokkoa vastaan vanhojen metsien ylivertaisesta lajimäärien monimuotoisuudesta. Linkissä ei ole mitään tieteellistä väitettä, että Vuokon väite Suomen metsien vähälajisuudesta kumoutuisi. Kyllähän Luontopaneelin taso on juuri sitä, mitä Vuokko on lausunut.
Roskaa.
Tässä Johtopäätokset tutkimuksesta kohta 5.
Vanhat boreaaliset metsät ovat monimutkaisia ekosysteemejä, jotka ovat arvokkaita biologiselle monimuotoisuudelle ja ihmisyhteiskunnalle. Näitä ekosysteemejä kuvataan kuitenkin usein edelleen pelkistävällä tavalla, joka ei ota huomioon niiden rikkautta. Vanhat metsät ovat vakavasti uhattuina, ja monia toimenpiteitä tarvitaan kiireesti näiden metsien ja niihin liittyvien elinympäristöjen ja palvelujen suojelemiseksi.Täysin tehokkaan ekosysteemiperustaisen hoidon tulee korostaa vanhojen metsien kokoa, liitettävyyttä, monimuotoisuutta ja toimivuutta. Operatiiviset välineet tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat kuitenkin puutteellisia, ja niitä on kehitettävä nopeasti. Samoin ihmisen toiminnan näihin ekosysteemeihin kohdistuvaa painetta on vähennettävä merkittävästi ja pikaisesti, myös alueilla, joilla vanhoja metsiä on edelleen runsaasti. Lukuisat vaihtoehtoiset hoitokäytännöt lyhyille avohakkuille ovat lupaavia ja voivat täyttää tämän tavoitteen. Vanhojen metsien hoidon ja suojelun parantaminen ylittää yksinomaan metsänhoitajien ja ekologien ulottuvuuden, ja siihen liittyy paljon laajempia sosioekonomisia näkökohtia.
Luontopaneelin kantelusta Julkisen sanan neuvostolle Seppo Vuokosta tuli vapauttava päätös.
Kantelun mukaan todellisuudessa vanhat metsät ovat boreaalisen metsäluonnon ”biodiversity hotspots” (monimuotoisuuden keskittymiä). Kantelussa viitataan edellä mainittuun vanhoja metsiä käsittelevään kirjan lukuun sekä suomalaiseen tietokirjaan Puiden asukkaat. Kantelija kaipaa lähdettä, johon Metsälehden kirjoituksen väite perustui. Lisäksi väite esitettiin kantelun mukaan tosiasiana, eikä se erottunut kirjoituksesta kirjoittajan mielipiteenä.
Ei löytynyt tuolle vanhojen metsien lajimäärä- hotspotille riittävästi lajeja Lajitietokeskuksen lajistosta. Kovakuoriaisiakin vain 1/4 avohakkuualueiden lajeista.
Aivan ilmeisesti hiilivarastoa joudutaan lisäämään metsiin tavalla tai toisella, jolla nähtävästi lyhyellä aikavälillä voi olla vaikutusta puun tarjontaan. Metsänomistajalle ylitarjonta laskee hintaa ja niukkuus puolestaan nostaa sitä, kuten olemme viime aikoina huomanneet.
Metsien hakkuusäästö 22 milj.m3 viime vuonna nosti metsien hiilivarastoja -1,3*22 -4,5+12,5 -3,5 = -24.1 Mtn. Maankäyttösektorille riittää EUn asettama 0-tulos viisivuoitiskaudelle 2021-25 ja Metsämaan vertailutasoon myös päästään, sillä jo sovittuja joustoja on riittävästi.
Lisäksi Suomen tulee siirtää hiilineutraaliustavoittettaan vuoteen 2050.
Korjasin laskelmaa 28.9 : 1,3*22= hakkuusäästön CO2-nielu…. -4,5= metsien kivennäismaapohjien CO2-nielu….+12,5= metsien turvemapohjien (CO2+CH4+N2O)-päästöt…. -3,5= pitempiaikainen puutavara
Helsingissä saa kaataa liito-otava metsän ja metsän kaatamista vastustaneet mieltäosoittajat tuomittiin.
Maatiloilla ei pihapiiristäkään enää saa kaataa puita karjarakennuksen rakentamiseksi.
Asuinrakentamisen vuoksi kaupunki kaatoi metsää noin kolmen hehtaarin laajuiselta alueelta. Koska alueella oli myös liito-oravia, kaupunki haki ja sai Uudenmaan ely-keskukselta poikkeusluvan metsän kaatamiseen.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010723220.html
MT tutustui tuoreimpaan versioon kiistellyn asetuksen soveltamisohjeista. Navettojen tieltä ei edelleenkään saa kaataa puita ja riskiluokitus puuttuu.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/8834edd2-ae32-4ff8-8bc5-cdc0ec645e9e
Osmo Soininvaaran mielestä kivihiiltä poltettaessa, sillä on kylmentävä vaikutus tähän nykyiseen ilmastoon.
Soininvaara: En voi ymmärtää, miten Kurki voi edes yrittää väittää, ettei fossiilisten polttoaineiden kasautuminen jäähdytä enää ilmastoa, koska se on tapahtunut kauan sitten. Totta kai se vaikutus on pysyvä.
Liiete: https://www.soininvaara.fi/2022/08/06/miksi-puu-on-uusiutuvaa-ja-turve-ei-ole/
Miksi ihmeessä suojakaistan pitäisi olla 5m?
On lain mukaan minimi.
Minulla on tulossa hakkuuseen talvella jokivarttakin ja sovin ostajan kanssa rannalle 15 m kaistan.
Tiirolan ehdotus, että muokkaus on kauempana rannasta ja poimintahakkuu sallittua rantakaistalla kuten nykyään laki sen sallii, on hyvä.
No tämmöinen kehotus rikkoisi kilpailulainsäädäntöä vastaan.Ei MTK voi kehottaa minkäänlaiseen puunmyytilakkoon tms.
Mikko Tiirolako ei siis voi kehottaa metsänomistajia esimerkiksi vähentämään puunmyyntiä painostuskeinona jonkin metsäasian vuoksi kuten raakkujokien metsäkaistojen tai HCV-metsien, että myös metsänomistajat pääsevät päättäviin pöytiin? Nythän asiat sovitaan puunostajien ja ministerin välillä, jossa painostukeino on olla ostamasta metsää.
