Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ryhmän tehtävä oli arvioida, kuinka paljon ihminen on heikentänyt luontoa. Kotiaho kertoo, että maa- ja metsätalousministeriön edustajat uhkasivat lähteä työryhmästä, mikäli vertailukohtana on luonnontila.
Nyt ylläpidetään metsissä 1500 lajia keinotekoisesti hengissä estämällä umpeen kasvaminen.
Näin sitä siellä sitten unohdetaan vertailukohta luonnontila.
Suomen noin 1 500 uhanalaisen eliölajin tärkein yksittäinen uhanalaisuuden syy täällä Etelä-Suomessa on perinne- ja kulttuurimaisemien, etenkin niittyjen kasvaminen umpeen.
AJ: Metsissä voi olla sukupuuttovelkaa joka on hiljalleen realisoitumassa: lajien tila heikkenee edelleen, ellemme tee kehitystä kääntäviä toimia. Erityisessä häviämisriskissä ovat metsien osalta etelässä vaateliaat vanhojen metsien lajit ja lehtojen lajit, joilla on hyvin vähän elinympäristöä jäljellä ja ne ovat toisistaan eristyneissä saarekkeissa.
Metsälajien uhanalaisuus on pysynyt samana jo 30 vuotta.
Jos uhanalaisuutta mitataan uhanalaisten lajien osuudella tutkituista lajeista, uhanalaistilanne on heikentynyt: vuonna 2010 valmistuneessa arviossa osuus oli 10,5 prosenttia, nyt 11,9. Tällä mittarilla heikennys ei kuitenkaan koske metsälajeja. Niiden uhanalaisosuus on yhdeksän prosenttia, mikä on sama kuin edellisessä arviossa.
Täältä voi katsoa vanhojen lehtojen uhanalaisia lajeja miten arvokkaita ne ovat. Napauttaa vain listassa esiintyvää lajia ja saa lajitietokeskuksen arvion. Tyypillinen laji on pieni popu ja suuret kannan vaihtelut. Kun napauttaa ”esiintyminen” ja katsoo havaintoja, laji saattaa olla välillä kadoksissa vuosia.
AJ on oikeassa harjujen suhteen. Ovat talousmetsiä 1,5 milj. ha 4,5% metsien pinta.alasta, mutta harjujen uhanalaisista lajeista suurin osa on niiden paahderinteissä ja nämä lajit on verrattavissa perinneympäristöihin, sillä niiden uhka on umpeenkasvaminen. Punainen kirja sanoo harjujen uhanalaisia lajeja olevan 9% ja niiden paahderinteiden lajien määrän olevan 7% eli 80% harjumetsien lajiesta on on paahderinnelajeja eli 60 lajia. Lisäksi korjaan tuota soiden uhanalaisten määrää 120 lajia suometsien rämeiden 14 lajia ja korpien 16 lajia osalta, jotka myös ovat talousmetsiä. Eli soilla 90 lajia ovat metsien hakkuiden ulkopuolella
Lehdot kyllä katsoisin olevan talousmetsien ulkopuolella, sillä niille on uhanalaisten lajien vuoksi omat hoito-ohjeet. Miten tämä eroaa suojelusta, kun suojeltuja lehtojakin pitää hoitaa hakkuilla?
Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.
Suomessa on Punaisen kirjan 2019 mukaan 2667 uhanalaista lajia, josta Punaisen kirjan 2019 mukaan metsissä on vain 833 lajia ja loput 1834 lajia ovat muissa elinympäristöissä, joilla ei ole metsien hakkuiden kanssa mitään tekemistä, seuraavasti:
Perinneympäristöissä 650, paloalueilla 25, soilla 120, vesissä 156, rannoilla 283, kallioilla 298 ja tunturipaljakoilla 309
Lisäksi elinympäristö metsät jakautuvat uhanalaisten lajien osalta seuraavasti:
Kangasmetsät 356, lehdot 377 ja harjumetsät 75,
joista lehtojen ja harjumetsien pinta-ala on n. 2% metsien pinta-alasta ja ovat erilaisten hakkuurajoitteiden ja suojelutoimien alaisia eli käytännössä metsien hakkuiden ulkopuolella.
Sitten jää jäljelle vain rippeet uhanalaisia kangasmetsille, joihin vanhatkin metsät kuuluvat eli n. 360 lajia, jotka ovat joko pienen populaation tai toisenlaisen ilmaston lajeja ja jotka ovat etupäässä lahopuulajeja ja joita on lähes mahdoton millään suojelulla saada runsastumaan.
Lisäksi lahopuulajien elinvoimaisuus Suomessa on 96% luokkaa näilla nykyisillä lahopuumäärillä alle 5 m3/ha, sillä 4000..5000 lahopuuriippuvaisesta lajista vain 190 lajia on ensisijaisesti uhanalaisia.
Punaisen kirjan mukaan Perinneympäristöjen uhanalaisia lajeja (taulukko 17) on 652 ja punaisen listan lajeja 1295, jossa muka sitten hävinneet (RE), silmällä pidettävät (NT) ja arviointiin soveltumattomat (DD). Ilmeisesti AJ:n linkissä nämäkin RE,NT ja DD luokat ovat mukana.
Perinneympäristöjä on hoidossa 30 000 ha, joissa siis nuo lajit ovat Suomen luonnon armoilla eli häviäisivät, jos pinta-alat annetaan kasvaa umpeen.
Nämä lajit ovat Suomen luonnossa tarpeettomia ja saavat hävitä.
Taas on tämä järvi pilalla, vaikka siihen ei laske yhtään ojaa.
