Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Olipa jännittävä alku kirjoituksessa. Mitä ovatkaan nämä ”arvokkaat” luontokohteet ja sitten selviää että
”Niissä on tyypillisesti merkittävästi enemmän monimuotoisuutta ilmentävää lahopuuta kuin vastaavan kasvupaikan omaavissa ikärakenteeltaan samankaltaisissa talousmetsissä”
Että sillä lailla.
Lahopuuriippuvaisten lajien elinvoimaisuus on 96% eli tämä nykyinen lahopuumäärä alle 5m3/ha riittää aivan hyvin ja näitä lahopuulajeja on vain 1/4 osa kaikista arvioiduista lajeista eli sitä monimuotoisuutta on muutakin kuin lahopuusta riippuvaa.
Esko Hyvärinen Ymp. Ministeriöstä vastaa:
Viittaamanne taulukon 5 luvuissa ei ole päällekkäisyyksiä.
Ettekö päällekkäisyyksiä ole?
Kovakuoriaislajeja metsän ikäluokista aukkohakkuilla on eniten ja metsän vanhetessa näistä kovakuoriaislajeista jää suurimmaksi osaksi vain lahopuuriippuvaiset vanhaan metsään, jotka ovat olleet jo nuoremmissa ikäluokissa eli vanhojen metsien lajit ainakin menevät päällekkäin muissa (nuoremissa) metsissä.
Tämä vanhojen metsien hypetys lajirikkaiksi ja monimuotoisimmiksi ja arvokkaimmiksi ymmärretään, että lajisto kasvaisi metsän iän myötä ja saavuttaa huippunppunsa vanhoissa metsissä ja että vanhojen metsien lajistossa olisivat kaikki nuorempien ikävaiheiden lajit.
Näinhän asia ei tietenkään hypettäjien harmiksi.
Metsien nuoremmissa ikäluokissa lajimäärä on suurin ja siitä karsiutuu iän myötä lähes kaikki muut lajit ja jää vain lahopuuriippuvaiset lajit, joita esimerkiksi kovakuoriaslajeista on jäljellä enää 1/4 vanhoissa metsissä.
Eipä tuo kai sitä tarkoita ettei kaikki lehtolajit voisi elää myös vanhoissa lehdoissa.
Tuotahan minä juuri kysyin oikein tarkentaen, että voiko noin olla, ettei vain tule väärinkäsityksiä.
Tulkitsen tuon vastauksen, että nuo muiden lehtojen arvioidut 2723 lajia eivät esiinny vanhoissa lehdoissa ja vanhojen lehtojen arvioidut lajit 246 eivät esiinny muissa lehdoissa.
Lajitietokeskusken mukaan lejhtojen lajimäärä on 4139 ja erotus Punaisen kirjan arvioituihin 1170= (4139-2723-246). Jos nämä olisivat yhteisiä ja lisää ne Punaisen kirjan molempiin lehtoihin, niin vanhoissa lehdoissa voisi olla 246+1170=1416 lajia ja muissa lehdoissa 3893 lajia.
Edelleen vanhat lehdot olisivat lajiköyhiä verrattuna muihin lehtoihin.
Seppo Vuokko:
Vanha metsä on niukkalajinen yhteisö, jossa oikeastaan vain lahonsyöjät voivat hyvin. Kasvinsyöjille on ravintoa niukasti. Luonnonsuojelijat ja siinä samalla luontopaneelikin, ovat myöntäneet vanhan metsän yksipuolisuuden, kun he vaativat lehtojen hoitamista, siis estämään niiden kehittymisen vanhoiksi metsiksi. Samalla tavalla tuoreitten kangasmaiden metsissä lajisto on runsaimmillaan nuorissa kehitysvaiheissa ja lahopuulajistoa lukuun ottamatta köyhtyy metsän vanhetessa.
Lahopuulajisto onkin ainoa eliöstön osa, joka on runsaimmillaan vanhoissa metsissä. Se muodostaa noin viidesosan koko metsän lajistosta (tämäkin on arvio, jota ei ole tutkimuksella varmistettu). Neljä viidesosaa lajistosta kukoistaa siis metsän nuoremmissa kehitysvaiheissa. Puulajisto on runsaimmillaan aivan nuorissa metsissä eli sekametsät ovat nuoria sukkessiovaiheita. Vanhoissa metsissä vallitsee tuoreilla mailla lähes yksinomaisena kuusi, kuivimmilla kankailla mänty pitää pintansa.
AJ:n linkistä.
Huolimatta lehtojen pienestä pinta-alasta, niiden merkitys metsälajien elinympäristönä on suuri. Maamme 2 667 uhanalaisesta eliölajista 833 lajia on metsälajeja, ja niistä lähes puolet (45 %) elää ensisijaisesti lehdoissa. Lehtolajeista lähes puolet on sieniä ja noin kolmasosa selkärangattomia eläimiä.
Punaisen kirjan taulukon 5 mukaan lehtolajeja on arvioitu 2723 ja niistä uhanalaisia on 377. Vanhojen lehtojen arvioituja lajeja on 246 ja niistä uhanalaisia 95.
Lajitietokeskuksen mukaan lehtolajeja on kaikkiaan 4139 ja Lajitietokeskuksen mukaan uhanalaisia (CR), (EN), (VU) lajeja on 434. Lajitietokeskuksen mukaan vanhojen lehtojen lajeja on 384 lajia ja niistä uhanalaisia 148 lajia.
Lähetin tämän kysymyksen Punaisen kirjan taulukosta 5 ympäristöministeriön kirjaamoon.
Miten nuo arvioidut lajit on valittu esim. Metsät / lehdoissa Pun.Kirja 2019 sivu 43 taulukko 5?
Vanhoissa lehdoissa on arvioitu 246 lajia ja Muissa lehdoissa 2477 lajia. Esiintyvätkö nuo Vanhojen lehtojen lajit Muissa lehdoissa ja päinvastoin, että Vanhoista lehdoista löytyy myös muiden lehtojen kaikki lajit? Vai onko niin, että vanhoista lehdoista löytyy vain nuo 246 lajia? Sama juttu Kangasmetsissä?Esko Hyvärinen Ymp. Ministeriöstä vastaa:
Viittaamanne taulukon 5 luvuissa ei ole päällekkäisyyksiä. Arvioinnin menetelmiä on selostettu sekä Punaisessa kirjassa että yksityiskohtaisemmin arviointioppaassa, joka löytyy osoitteesta https://tietokayttoon.fi/<wbr />julkaisu?pubid=16401.
Vanhoissa lehdoissa on vähän lajeja ja vähän uhanalaisia.
Tässä säännöt, joita ei ole tarkoitettu noudatettaviksi
Keskustele otsikon aiheesta. Jos aihe vaihtuu, aloita uusi ketju.
Noudata hyviä tapoja.
Älä kirjoita henkilöistä loukkaavasti.
Poistamme epäasialliset ja metsäalaan liittymättömät viestit sekä organisaatioiden tiedotteet ja mainonnan.
Hukkajokea ei mainita tuossa AJ:n linkissä.
Taulukossa 9 sivulla 72 on paljastettu suurimmat raaakkujoet populaatioineen.
Suomujoki 200 000
Koutusjoki 132 000
Kiertämäjoki 111 000
Toramojoki 108 000
Kopsusjoki 61 000
Lutto 50 000
Lohijoki 50 000
Pikku-Luiro 50 000
Ruonanjoki 45 000
Siikajoki 43 000Uusia hyönteisiä lisää 2000, joista suurin osa luokitellaan uhanalaisiksi ja mukana uhanalaisia tuholaisiakin, joita niitäkin pitänee suojella oikein hartaudella.
Tässä Kuhmosta löydetytty tuholainen Pikakirjoittaja, joka Keski-Euroopassa on paha puiden tuholainen. Uudelleen löydösta iloitaan komenttikentässä. Eikö tuo olisi pitänyt nuijia heti hengiltä.
