Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Uhkatekijä: Yksilöiden määrä on vähentynyt merkittävästi . Tieto yksilöiden määristä on hyvin epävarmaa, mutta sen verran tiedetään varmasti, että laji on kokonaan hävinnyt useista joista.
Tuo tarkoittaa, että viime vuosina kanta on vähentynyt merkittävästi ja siksi luokka oli erittäin uhanalainen (EN) ja se mukailee havantojen määrää kolmelta edelliseltä vuodelta tälle vuodelle, vaikka siinä sanotaan ettei havainnoista kannata tehdä johtopäätöksiä. Vuonna 2000 luokka oli pykälää parempi (VU).
AJ: Jonkun lajin uhanalaisuusarvion tekeminen sisältää paljon muutakin kuin havaintojen määrien laskemista. Lue Kurki se opas: tietokayttoon.fi > Opas eliölajien uhanalaisuuden arviointiin.
https://laji.fi/taxon/MX.212403/endangerment
Tuossahan kaikki Jokihelmisimpukan uhanalaisuuden syyt on selvitetty.
Luokkaan johtaneet kriteerit:
– Yksilöiden määrä on vähentynyt merkittävästi
Uhanalaisuuteen johtaneet syyt:
– Vesirakentaminen
– Ojitus ja turpeenotto
– Pyynti
– Kemialliset haittavaikutukset
Uhkatekijät tulevaisuudessa:
– Vesirakentaminen
– Muu tunnettu syy
– Ojitus ja turpeenotto
Hukkajoen jokihelmisimpukkaesiintymän osalta arvio on vailla mitään järkeä ja täyttä roskaa.
Mikään noista Jokihelmisimpukan uhanalaisuuden syistä ei toteudu Hukkajoella, vaan siellä kanta on erittäin erittäin elinvoimainen ja uusiutuva (EEU-LC).
Jos teon seurauksen toinen puoli on lain rikkominen, niin ei tällaista keskustelua pitäisi käydä,
Lajien osaltahan lakia rikotaan vain silloin, kun se on uhanalainen.
Tältä vuodelta raakkuhavaintoja Suomessa on kokonaista 24 kp ja 170 viime vuodelta 2024 kpl. Näiden lukujen perusteella raakku on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN). Vuonna 2000 raakun luokitus oli pykälän parempi vaarantunut (VU).
Nyt kun raakkuja tänä vuonna onkin havaittu silmästä silmään ainakin 10 000 ja että niitä tiedetään Suomessa olevan miljoonia, niin johan on ihme ettei luokitus nyt muuttuisi elinvoimaiseksi (LC).
Jos näin ei käy, niin voisi olettaa, että nyt on jotain pahasti pielessä.
Tässä lähijoessa oli raakkuja vielä 1950-luvulla ja ranta oli avoin suo ei siis minkäänlaista suojaavaa puustoa. Tässäkin Hukkajoen tapauksessa, jossa avohakkuuala on aika suuri 50 ha, rannoille jätetty lain vaatima suojakaista on riittävä. Ei siis tapahtunut niin, että koko Hukkajoen 10 km pitka ranta olisi hakattu avoimeksi molemmin puolin kerralla, vaan yleeensä sitä hakataan aina silloin tällöin ehkä 100 metrin kaista 5..15 m suojakaistalla toiselta puolen kuten tässäkin tapauksessa. Eikä tällaisilla hakkuilla suojakaistoineen ole mitään vaikutusta raakkukantaan. Ylimitoitetut suojakaistat vain vaikeuttavat raakkujen palauttamista jokiin ja puroihin, sillä vastustusta varmasti löytyy. Pitäytymällä nykyisissä kohtuullisissa lainmukaisissa suojakaistoissa raakkujen palauttamista vesiin pyydetään. Ja aina tietenkin on metsänomistajia kuten Rukopiikki sanoo, joille 45 m suojakaistakin sopii.
Kyllähän tuo 100m suojakaista vaikeuttaa jokihelmisimpukoiden suojelua merkittävästi, jos se otetaan käyttöön. Sitä samaa peliä kuin litto-oravan kanssa. Kukaan ei halua liito-oravaa omiin metsiinsä. Vesialueen omistajat tuskin haluavat metsilleen tällaista suojelua, jonka ovat päättäneet Mykkänen ja metsäyhtiöt, kun laki vaatii vain 10..15 m.
Havaintoluettelo alkaa vuodesta 1857.
Tuo Lajitietokeskuksen raakkujen määrä 2024 kpl on kautta aikain tehtyjen havaintojen summa ja tuo ”Esiintyminen”- välilehden havainnot vuosittaisia yksilöitä ei havaintopaikkoja.
Nyt tämän vuoden havaintojen määrään 24 tähän mennessä täytyy ainakin lisätä nuo Hukkajoen ylityspaikan ja yläjuoksulle siirretyt raakkuhavainnot, joita taitaa olla 10 000. Lisäksi ne raakut tulee laskea mukaan, jotka havaitiin siirron yhteydessä, kun tuhannet siirrokkaat eivät oikein mahtuneet yläjuoksulla jo olevien raakkujen sekaan.
Tämän ainakin pitäisi nostaa raakkujen uhanalaisluokitusta, sillä nyt on kaikille paljastunut salainen tieto, että Hukkajoessa onkin 200 000…300 000 raakkua ja kun ne lasketaan mukaan havaintoihin?
Jostain syystä Tornionjoen länsipuolen sivujoista ja puroista löytyy raakkuja, Suomen puolelta ei.
Voiko tästä Lajitietokeskuksen Maaailmankartasta tehdä sellaisen johtopäätöksen raakuista, että Ruotsin puolella Tornionjokeen laskevissa joissa olisi enemmän raakkuhavaintoja kuin Suomen puolella.
Suomessa raakkuhavaintoja oli vuonna 2022 208. Vuonna 2023 havaintoja oli 115 ja tälle vuodelle 24. Havainnnot eivät liene esiintymähavantoja, vaan raakkuyksilöitä, sillä luokkaan (EN) johtaneet kriteerit ovat ”yksilöiden määrä on laskenut merkittävästi”. Hukkajoella yksistään arvellaan olevan 200 000 raakkua ja kun nämä salaiset tiedot nyt tuli julkiseksi, niin ne pitänee lisätä vielä vuoden 2024 havantoihin. Arvio menee siis aivan uusiksi. Nouseekohan luokka?
Samaan aikaan kun tehty tutkimuksia raakkujoista Lapissa, niitä on löydetty lisää ainakin 12.
