Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Rehevillä korvilla voitanee tarkoittaa kasvupaikkaluokkia jotka vastaavat tuoretta kangasta
Eihän kivennäsismaista nyt ole kyse, vaan ravinteikkaiden suometsien maapäästöistä.
Tämä suojeluinto lähestyy jo hulluutta.
Lainaus linkistä sivulta 13.
Ensimmäiset soiden ennallistamiskokeilut tehtiin Suomessa 1970- ja 1980-luvuilla luonnonsuojelullisesti erittäin arvokkaiksi tiedetyillä
kohteilla heti ojituksien jälkeen. Tällaisia kohteita olivat esimerkiksi taarnan (Cladium mariscus) ainoa manner-Suomen kasvupaikka Joroisten Saarikolla (ks. luku 13.3) sekä Hyvinkään Kalkkilammen letto,jolla kasvoi suoneidonvaippaa (Epipactis palustris). Molemmilla kohteilla ennallistamistoimia on jatkettu myöhemminEnnallistetaan ja suojellaan satoja hehtaareita soita, joista on löydetty eteläisiä lajeja, jotka tietenkin Suomessa ovat uhanalaisia. Mitäpä muuta.
Taarna (EN), joka Etelä-Ruotsissa ja Keski-Euroopassa on elinvoimainen.
Suoneidonvaippa (EN), joka Etelä-Ruotsissa ja Keski-Euroopassa on elinvoimainen.
Onhan tämä järjetöntä, että näiden toisen ilmaston lajien vuoksi pitää Suomessa suojella mahdollisesti koko maan pinta-ala, mutta etelän maissa näistä lajeista ei tarvitse välittää, kun ovat elivoimaisia eikä niille miljoonien hehtaareiden suojelualueita tarvita.
Suomessa siis kaikki toisenlaisen ilmaston reunalajit elää kituuttaa vähälukuisina Suomen kylman ilmaston vuoksi ja ne vielä täällä katsotaan arvokkaiksi ja vaativat suojelua ja elinympäsristöjen ennallistamista.
https://julkaisut.metsa.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/11/b188.pdf
Jatkoa edelliseen.
Linkistä: Siirtyminen jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen rehevissä ojitetuissa suometsissä voi vähentää maaperän kasvihuonekaasupäästöjä noin 0,3-2,4 Mt CO2 ekv. vuosittain alustavien tulosten mukaan.
Reheviä korpia lienee metsätalousmaasta noin 3% eli noin 0,6 milj. ha.
Tutkitut päästöt ovat vaatimattomat ja lieneekö huomioitu metsän kasvun alenemaa jatkuvassa kasvatuksessa verrattuna esim aukoilla uudistamiseen naveromätyksellä?
Tässä tutkimuksessa on rehevä ojitettu suo, jossa aukon maapäästöt ovat alemmat kuin ojitetun verrokkialueen päästöt, sillä pojavedenpinta nousee aukolla puuston haihdutuksen lakattua. Tasaikäismetsänä aukoilla uudistaen ja naveromätyksellä puuston kasvu ei laske ja taimikon kasvu on varmistettu eli pohjavesi on riittävän alhaalla 20 vuodeksi, jonka jälkeen puusto haiduttamalla pitää pohjaveden maapäätöjen kannalta optimaalisella korkeudella. Myös syvempää ojitusta tarvitaan varmistamaan ettei pohjavesi nouse liikaa ja estä puiden hyvää kasvua siellä, missä maaston epätasaisuus voi kerätä vesiä alempiin kohtiin.
https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1
Puuston kasvua lisäävillä kangasmaiden typpi-
lannoituksella ja suometsien tuhkalannoituksella
voidaan kasvattaa vuosittaista hiilinielua 1,82 Mt CO2
ekv vuoteen 2035 mennessä, mutta tämä edellyttäisi
yhteensä 1,9 miljoonan hehtaarin lannoittamista
vuoteen 2035 mennessä. Lannoitus voi lisätä maaperän
hiilivarastoa, koska metsän hiilivarasto ja kariketuotos
lisääntyvät lannoituksen jälkeen enemmän kuin
maaperän hajoitustoiminta.
Siis 1,9 milj.ha lannoitettaisiin ja nielua saatasiin vain -1,82 Mtn-ekv.
Kai nyt typpi- ja tuhkalannoituksella sen 2,5..3 m3/ha/v lisäkasvun voisi saada.
Eli yhteensä vuosikasvuksi 1,9 milj.hehtaarilta keskimäärin 5 milj.m3/v, joka vastaa nielua 1,3*5=-6,5 Mtn-ekv.
Lisäksi kun vielä teroitetaan, että maaperän hiilivarsto lisääntyisi alkuvaiheessa enemmän, kun hajoitustoiminta ei ehdi mukaan.
Ei tässä mitään lisäsujelua tarvita, raakuthan on jo suojeltu 1955. Rantojen suojakaistat pitääkin olla mieluummin auringonvaloa päästävät, että jäät sulavat koskesta keväällä nopeammin. Pitkä talvi puuston kylmässä varjossa pitkittää jään lähtemistä ja koettelee raakkujen selviytymistä talvesta.
Kannattaa käydä Paljakalla tutustumassa metsiin. Siellä löytyy alarinteissä 40 m kuusia. Kyllä tuon seudun vaarat ja niiden rinteet ovat yllätävän hyvä kasvuisia. Vaarojen laella tykky kuitenkin katkoo puiden latvoja.
Paikkatietoikkunan latvusmalli 2018 kertoo, että puiden pituus hakkuualeella on vaatimaton. Siksi varmasti nyt uudistetaan.
AJ: linkistä. Erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka vaatii lisääntyäkseen kirkasta jokea ja puhdasta ja hapekasta sorapohjaa. Muta tukkii soraikon.
Mutapohjakin kelpaa raakulle siinä missä sorapohjakin.
Tässä lähijoessa, joka on turverantainen ja mutapohjainen, oli ennen Oulujoen valjastamista raakkua paljon. 1950-luvun raakkujen kuorikasat joen rannalla olivat siitä todiste. Piisami viimeisteli tämän joen raakkukannan tuhon, joka muutenkin olisi kadonnut lohikalojen kadottua vesistöstä. Joessa ylöspäin on kymmenen kivipohjaista koskea. Pitäisi tutkia mikä tilanne siellä on. Luonnontilaista taimenkantaa ei ole vesistössä. Harajusta on, mutta kevanneeko harjus sitten väli-isännäksi?
Tuokin, että raakku vaatii puhdasta vettä. Hukkajoen valuma-aluen kaikki suot ovat ojitettu. Sieltä tulevan veden sitten täyyy olla puhdasta, kun joessa on Suomen paras raakkukanta.
Tarkastuksessa ei selvitellä poliitikkojen, vaan ministeriöiden ja suunnitelmien valmistelussa mukana olevien tutkimuslaitosten toimia. Mielenkiinto kohdistuu siihen, kuinka poliitikoille tuodaan tietoa ja millaista tieto on.
Jaha, siis selvitellään millaista tietoa tutkimuslaitokset toimittavat päättäjille.
Kyseessä siis ovat ainakin Ilmastopaneeli ja Luontopaneeli.
Nyt ehkä selviää, mistä tuo 40 Mtonnin nieluvaje tulee.
Minä lähetin siitä kysymyksen Ympäritöministeriöön osoitteeseen kirjaamo.ym@gov.fi.
