Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010647582.html
Puutteellisin tiedoin tehdyt toimenpiteet saattavat käydä kalliiksi Suomelle. Nyt VTV on lähtenyt selvittämään, minkälaisilla tiedoilla ilmastostrategiaa suunnitellaan.
Mitähän puuteita tarkoittettaneen?
En pääse tutustumaan, kun on maksumuurin takana.
Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Tuomo Kalliokoski arvioi, että ostettavaa voi kertyä jopa noin 40 miljoonaa ekvivalenttitonnia.
Mistähän tässä taas on kysymys?
Maankäyttösektorin päästöistä vai metsämaan tavoitetason alituksesta ja vielä mainitaan liikenteenkin päästöt vai kaikki yhdessä?
Ei maankäyttösektorilta tule tuollaisia määriä päästöjä. Riittää kun se on plus miinus nolla.
Lainaus Lulucf-asetuksesta: Kaudella 2021–2025 jäsenvaltioiden velvoitteena on, etteivät maankäyttösektorin asetuksen tilinpitosääntöjen mukaisesti lasketut päästöt ylitä poistumia, kun otetaan huomioon joustomahdollisuudet ja poistumayksiköiden mahdolliset siirrot
jäsenvaltioiden välillä (ns. nettonollatavoite).Maankäyttösektorin taseet 2021-25.
Vuonna 2021 alijäämä oli +0,48 Mtn-ekv
Vuonna 2022 alijäämä oli +4,5 Mtn-ekv
Vuonna 2023 ylijääämä oli -1,3 Mtn-ekv
Vuodelle 2024 ennuste -1,0 Mtn-ekv (hakkuut vuoden 2023 tasoa)
Vuodelle 2025 ennuste -1,0 Mtn-ekv (hakkuut vuoden 2023 tasoa)
Lisäksi tulevat joustot, joita Suomella lienee – 10 Mtn-ekv edestä, josta Mykkänen nyt neuvottelee.Näillä näkymin Suomen maankäyttösektorin nielut tulevat olemaan suuremmat kuin päästöt vuosina 2021-25.
Karu arvio uuden EU-pykälän vaikutuksesta Suomeen: Tehtaita kiinni, tuhansille kenkää | Talouselämä (talouselama.fi)
Eikä mitään yksilöintiä, miksi näin tapahtuisi.
Suomihan itse saa päättää sen, mitä ennallistaminen on.
Ensi alkuun ennallistamiset rajoittuvat vain Natura-alueille ja sitten myöhemmästä ei ole ollenkaan mitään varmuutta.
Ajourat näkyvät hyvin aivan kuin vasta harvennettu. Liekö tuo ilmakuva kuinka vanha sitten? Onhan Karsikkovaaran metsätie eteläpuolellakin vain 350 m päässä ja kovaa maata. Mitä järkeä metsäomistajalla on pitää tuolle palstalle tieyhteyttä joen toiselta puolelta? Hakisi tietoimituksen.
Raakku pystyy kaivautumaan hiekkaan ja sieltä poiskin. Taitaa olla turhaa työtä kaivaa raakkuja alavirran matalista hiekkakerrostumista ja siirtäminen yliajokohdan ylävirran puolelle. Ainakin pari puroa laskee Hukkajokeen ja niiden varsilla soiden ojituksia on paljon. Tässä voisi olla eräänlainen normi siitä, kuinka paljon raakut kestää ojitusten kiintoaine päästöjä vesissä, kun voivat hyvin Hukkajoessa. Tosin tässäkin ojitusalueiden vesiä voisi puhdistaa ennallistamistoimissa. Tässä tapauksessa voisi vähentää suoria ojayhteyksiä jokeen ja keskittää vesien pääsy isojen kaivetujen vesialtaiden kautta ja siihen näkyy olevan hyvät mahdollisuudet ainakin kahden puron Huiveropuron ja Karsikkopuron osalta.
Ne pystyvät myös kääntyilemään sopivaan asentoon virtaukseen nähden, kaivautumaan hiekkaan ja tarvittaessa nostamaan jalkansa takaisin sisään ja lähtemään veden mukana taas liikkeelle.
Tällaista on uhanalaisen raakun elämä
https://www.hs.fi/maailma/art-2000010649268.html
”Suomeen verrattuna Ruotsissa ja Norjassa ei ole ojitettu metsä- ja suoalueita samalla tavalla, mikä on vaikuttanut raakkukantoihin”, sanoo Oulasvirta.
Tuo Oulasvirran väite ei pidä paikkansa.
Hukkajokea kehutaan Suomen parhaaksi raakkujoeksi (yli 200 000), mutta kun kastoo hukkajoen valuma-aluetta kaikki suot ovat ojitettuja ja yksi turvetuotantoaluekkin on ollut. Suomen raakkukannat ovat hävinneet siksi, että jokisuut on padottu eikä lohikaloja nouse enää. Oulujoki padottiin 1948. Raakuthan ovat pitkäikäisiä, mutta kun uutta kantaa ei enää muodostu, niin piisamit söivät sitten loput ainakin tässä lähijoessä 1960-alkuun mennessä.
Kysyin Juha Siitoselta mitä mieltä Kurjen ja Vuokon väitteestä vanhojen metsien vähälajisuudesta.
Siitosen vastaus (tuhansia lajeja) joutuu outoon valoon, sillä Lajitietokeskukseltakin nyt huomaan löytyy suoraan kaikki vanhojen metsien lajit.
Tässä linkissä rajattu ensin elinympäristö kangasmetsät Mk ja sitten elinympäristöjen lisämääreet ”vanhat metsät”.
Vanhoissa kangasmetsissä on vain 986 lajia ja muissa kangasmetsissä 5156-986= 4170 lajia. Suhde on sama 1/4 kuin Siitosen antama tutkimustulos kovakuoriaisista.
Lehdoissa suhdeluku tippuu 1/10 -osaan. Ei ihme, että lehtoja luontojärjestöjen mukaan ei saa jättää Suomen luonnon armoille.
https://laji.fi/taxon/list?onlyFinnish=true&anyHabitat=MKV.habitatMk%5BMKV.habitatSpecificTypeV%5D
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010646817.html
Joki on täynnä raakkuja. Miten ovat säilyneet ettei piisami ole löytänyt sinne ja tuhonnut raakut?
Oulujoellehan lohen nousu katkesi Merikosken voimalaitoksen valmistuttua vuonna 1948. Täällä 1950-luvulla loput raakut tuhosi tulokaslaji piisami, sillä niiden kuoria oli kasoittain tuossa joen rannalla piisamien herkuttelun jäljiltä. Joki on luonnostaan mutapohjainen ja vesi tummaa, sillä joen valuma-alueella paljon soita. Lohi ei noussut jokeen, mutta raakuille vesi oli riittävän puhdasta.
