Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008928818.html
EU-parlamentti äänesti: Ydinvoima ja maakaasu saavat viherleiman kestävinä sijoituksina
Fossiilinen maakaasu on siis vihreää energiaa.
Uusiutuva turve ei sitä EUn eikä Suomen vihervasemiston mielestä ole, vaikka se uudistuu samoin kuin metsät. Turpeen käyttäminen on CO2- päästö, joka on otettu edellisenä vuonna nykyisestä ilmakehästä.
Näiden lisäksi jäävät arvioimatta vielä löytämättä olevat lajit.
Ei avaudu linkki.
Alla on Lajitietokeskuksen listaamat NA (arviointiin soveltumattomat) ja NE (arvioimatta jätetyt) lajit, joita on 14391.
Kun katsoo listan lajeja, joilla ei edes ole suomalaiasta nimeäkään, niin näkyvät olevan joko pienen popun tai toisenlaisen ilmaston lajeja.
Toinen suuri puute hiilinielulaskennassa Suomelle on puutuotteiden viennissä menevä CO2, joka ei kuulu Suomelle, vaan käyttäjämaille.
Viennissä menee puutuotteissa vuosittain ulos -25…-30 Mtonnin edestä ilmasta sitoutunutta hiilidioksidia.
Viime vuoden hakkuusäästöstä 22 milj.m3 tuli hiilinielua 1,3*22= -29 Mtn.
Näistä + metaanipäästöjen poistumisesta soiden ojituksilla tulee nieluja jo lähes -100 Mtonnia.
LUKE on laskenut Suomen luonnon soiden 4,1 milj.ha metaanipäästöiksi (CH4) n. +12,4 Mtn-ekv per vuosi tästä hetkestä 100 vuoden päähän ekv-keroimella 30.
Mutta 20 vuoden periodilla ekv onkin jo 90 eli tästä hetkestä 20 vuotta eteenpäin Suomen luonnon soiden metaani-päästöt ovatkin valtavat +37 Mtn-ekv/v.
Jos jättää tuosta Luken listasta pois Saranevat, joita ei liene ojitettu juurikaan, niin metaanipäästöt 3,5 milj.ha luonnonsoilta olisivat n. +8,1 Mtn-ekv/v 100 vuoden periodilla ja 3*8,1= +24 Mtn-ekv/v 20 vuoden periodilla.
Ojituksilla on siis poistettu luonnon soiden metaani päästöjä 20 vuoden periodilla yhteensä 5/3,5* 24= + 34 Mtn-ekv, jos olettaa että näitä kolmea suotyyppiä on ojitettu samassa suhteessa kuin on luonnon soita.Tämä + 34 Mtn-ekv/v pitäisi hyvittää turvemaiden CO2-maapäästöjä laskettaessa, joita nyt lasketaan ojitetuilta metsää kasvavilta turvemailta n. +10 Mtn/v ja turvepelloilta saman verran eli CO2-maapäästöt pitäisi kokonaan poistaa maankäyttösektorin laskelmista.
Asetus koskee sekä valtion että yksityisiä maa-alueita.
Jokainen maa saa itse kirjoittaa ennallistamissuunnitelman.
Suomi kirjoitti jo ensimmäisen pykälän vanhojen metsien suojelusta.
Maa- ja metsätalousministeriö taas vaatisi moninkertaisen määrän, jopa 50 kuutiota lahopuuta hehtaarilta Etelä-Suomen kuusi- ja lehtipuuvaltaisissa metsissä. Etelän mäntymetsissä raja olisi 40 kuutiota. Pohjoisimmassa Lapissa lahopuuta taas pitäisi olla 20 kuutiota hehtaarilla.
Vaatimus jättäisi metsää suojelun ulkopuolelle erityisesti Etelä-Suomessa. Halmeen mukaan monesta kansallispuistostakaan ei löydy maa- ja metsätalousministeriön esittämää lahopuumäärää.
https://yle.fi/a/74-20087923Seuraavaksi voisi maisemoida nuo vanhat soranottopaikat.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010632207.html
Suometsän ennallistamisessa tukitaan ojat ja siitä tulee märkä ja metaania tuottava suo.
Suomen luonnon suot 4 milj.ha ovat noin +10 Mtn-ekv päästö juuri metaanin vuoksi.
Hyvin metsää kasvavien ojitettujen turvemaiden uudistaminen avohakkuilla naveromätästyksellä eli matalilla ojilla 10…12 metrin välein pitää taimikkovaiheen ajan pohjaveden pinnan riittävän alhaalla ja kun matalat ojat umpeutuvat 20 vuoden jälkeen, puusto pitää pohjaveden hahdunnalla riittävän alhaalla ja CO2- ja CH4-päästöt alhaisina päätehakkuuseen asti. Puun hyvä kasvu näillä rvinteikkailla ojituksilla tekee niistä suuren hiilinielun.
Sitten karut ojitetut suot ovat CO2-nielu ja metaani-päästöt nollassa maapohjan osaltakin ja päälle tulee vielä puiden kasvu. Näitä soita ei kannata ennallistaa, sillä ojien tukkimisen jälkeen alkaa myös metaani-päästöt. Kaikkein huonokasvuisimmat karut ojitetut joutomaa-suot kannattaa jättää itsestään ennallistumaan eikä niihin kannata satsata yhtään mitään juuri niin kuin nytkin tapahtuu. Suomessa tulee puutuhkaa niin paljon, että niillä voi vuosittain lannoittaa 100 000 hehtaaria karumpia ojitusalueita, joilla saadaan 30..35 vuodeksi 3 m3/ha/v lisäkasvua metsiin.
Näin Suomen ojitetuista 5 milj.ha suometsien alassta 3..3,5 milj.ha/v olisi jatkuvassa lannoituksessa ja lisäisi Suomen metsänielua ajan myötä n. -10 M tn-ekv.Nuo 43912 lajia on nimetty Lajitietokeskuksen luettelossa eri uhanalaisluokissa.
https://laji.fi/taxon/list?onlyFinnish=true
Löysin kangasmetsistä Mk lajit uhanalaisluokista Na 44 lajia ja Ne 25 lajia yhteensä 69 lajia, joita Punainen kirja ei ole arvioinut, mutta Lajitietokeskus on.
Kangasmetsisssä on Lajitietokeskuksen mukaan 5156 lajia ja niistä Punainen kirja on arvioinut 3950 lajia.
Ei siis löytynyt tuhansia Na- ja Ne-lajeja kanagasmetsistä, mutta löytyi 1206 lajia, joita punainen kirja ei ole arvioinut. Kun lisää rajauksen kangametsiin ”ensijaisesti”, niin lajimäärä romahtaa 2255 lajiin: Toissijaisia lajeja olisi siis 2901 lajia, joidenka ensisijainen elinympäristö voi olla mikä tahansa metsäympäristö esim. lehto, korpi jne.
Sitten kysymys kuuluu, miten ne jakautuvat vanhojen ja muiden kangasmetsien kesken.
Hän vastasi että lahopuulla elävien saproksyylien lisäksi on muitakin runsaslajisia vanhojen metsien eliöryhmiä, mm. elävien puiden rungoilla elävät jäkälät ja puiden juuristojen mykorritsasienet. Pelkästään tai pääosin vanhoissa metsissä esiintyviä lajeja on tuhansia.
Löytyvätkö nuo tuhannet lajit täältä Lajitieto linkin lajihausta?
https://laji.fi/taxon/list?onlyFinnish=true
Punaiseen kirjaanhan otetaan arvioitavaksi Lajitietokeskuksen listaamia eri elinympäristöissä (kangasmetsät, lehdot, suot yms) olevia lajeja ja niitä näkyy olevan Lajitietokeskuksen mukaan kangasmetsissä (Mk) uhanalaisluokissa RE, CR, VU, NT, LC ja DD 5058 lajia ja Punaisen kirjan taulukossa 5 niistä on vanhoissa kangasmetsissä arvioitu 801 ja muissa kangasmetsissä 3149 yhteensä 3950 eli 1108 vähemmän.
Käsittääkseni tuossa Lajitietokeskuksen listauksessa 5058 ovat kaikki kangasmetsien lajit niin vanhojen kuin muidenkin kangasmetsien lajit ja myös epifyytit ja mykositsasienetkin mukana.
Lajihaun ylin laatikko Eliöryhmä ”Kaikki”, pitää sisällään kaikki Suomen 43912 lajia ja niihin voi sitten tehdä rajauksia elinympäristöttäin kuten metsät, suot, rannat jane. Metsistä voi tehdä rajauksia kangasmetsät Mk, lehdot Ml tai suot S eli elinympäristöttäin, joissa metsiä esiintyy.
Silmämääräisesti tutkien vuosikasvut näyttävät ”hurjilta” juuri em periodilla.
Koko viime vuosikymmen oli suotuisa metsien kasvun kannalta ainakin täällä. 2010-luvun lopulla kokonaiskasvu tippui sitten 107 milj.m3:stä 103 milj.m3:iin. Olisiko Etelä-Suomessa kuivuus verottanut kasvua, mutta ainakin täällä vuonna 2009 oli männyntaimilla pitemmät vuosikasvut kuin koskaaan edellisen lämpimän ja kuivan hellekesän 2018 vuoksi. Viime kesä oli myös hyvä kasvuvuosi, mutta pettymys kyllä metsien kasvun kannalta. Taisi kasvu olla 104 milj.m3 viime vuonna. Tämä kesän kasvua kuvailisin aivan uskomattomaksi sateiden ja lämmön yhteisvaikutuksesta. Ihme on, jos kokonaiskasvu ei ole yli viime vuoden.
