Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Perataan purot suoriksi ja tasalevyisiksi niin ne on enemmän ”järjestyksessä.” Puut pois että saadaan kantoja. Jos puron varressa puuttuomia tai vähäpuustoisia kohtia niin tuodaan kasa irtokantoja.
Leenan ohje lehtojen hoitamiseksi.
https://www.luopioistenkasvisto.fi/Sivut/sammalet/korpihohtosammal.html
Kasvupaikka: Lahokannoissa purojen partaalla lehtokorvissa, myös kostealla lehtoturpeella.
Vaarantunut lehtolaji Korpihohtosammal (VU) pienen popun laji suurine kannanvaihteluineen ja esiintyy myös lahokannoissa, joita ei edes lueta lahopuuksi ja niitähän tulisi hakkuissa.
Lehdot pitäisi siirtää talousmetsiin, jossa niitä hoidettaisiin eli hakattaisiin hoito-ohjeiden mukaan niin etteivät koskaan pääsisi ikääntymään vanhoiksi metsiksi, sillä ”lajikato” vanhoissa kehtometsissä vie lajimäärän murto-osaan nuoremmista kehitysvaiheista.
Näin Seppo Vuokko: ”Vanha metsä on niukkalajinen yhteisö, jossa oikeastaan vain lahonsyöjät voivat hyvin. Kasvinsyöjille on ravintoa niukasti. Luonnonsuojelijat ja siinä samalla luontopaneelikin, ovat myöntäneet vanhan metsän yksipuolisuuden, kun he vaativat lehtojen hoitamista, siis estämään niiden kehittymisen vanhoiksi metsiksi. Samalla tavalla tuoreitten kangasmaiden metsissä lajisto on runsaimmillaan nuorissa kehitysvaiheissa ja lahopuulajistoa lukuun ottamatta köyhtyy metsän vanhetessa.”
Punaisessa kirjassa taulukossa 5 ensisijaisia lajeja metsätyypeittäin on arvioitu yhteensä 9499 kpl.
Lajitietokeskus on listannut metsissä mukaan lukien korvet ja rämeet 11360 lajia eli 1861 lajia enemmän.
Laitoin tällaisen kysymyksen Ympäristöministeröön osoitteeseen kirjaamo.ym@gov.fi.
Kysyn miten nuo arvioidut lajit on valittu esim. Metsät / lehdoissa Pun.Kirja 2019 sivu 43 taulukko 5?
Vanhoissa lehdoissa on arvioitu 246 lajia ja Muissa lehdoissa 2477 lajia. Esiintyvätkö nuo Vanhojen lehtojen lajit Muissa lehdoissa ja päinvastoin, että Vanhoista lehdoista löytyy myös muiden lehtojen kaikki lajit? Vai onko niin, että vanhoista lehdoista löytyy vain nuo 246 lajia? Sama juttu Kangasmetsissä?Vastaus:
Viittaamanne taulukon 5 luvuissa ei ole päällekkäisyyksiä. Arvioinnin menetelmiä on selostettu sekä Punaisessa kirjassa että yksityiskohtaisemmin arviointioppaassa, joka löytyy osoitteesta https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=16401.
Ystävällisin terveisin,
Esko Hyvärinen
Ympäristöneuvos
Ympäristöministeriö
Youtubesta tulee jatkuvasti mainos, jossa näyttelijä Martti Suosalo kertoo metsiemme voivan huonosti, oikein huonosti.
Kyllä tuo totta on. Vanhat metsät todella voivat huonosti.
Vielä havaintoni avohakkuista:
Tässä AJ linkistä sivulla 33 on varsinainen pommi kovakuoriaisten lajikadosta metsien vanhetessa ja on vielä tutkittua tietoa. Lajikatoa yleensä on koetettu laittaa metsien hakkuiden aiheuttamaksi, mutta metsän vanhetessa luonnon itsensä aiheuttama lajikato on kyllä vailla vertaa.
Lainaus: Toisaalta lahopuuta tarvitsemattomien kovakuoriaislajien lukumäärä väheni puuston määrän kasvaessa: täystiheissä vanhoissa metsissä lukumäärä oli noin neljännes avohakkuualoihin verrattuna.
https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/8569/urn_isbn_952-458-687-8.pdf
Puuston uudistumiseen johtavien voimakkaiden häiriöiden jälkeen lahopuun määrä voi olla paljon suurempi,
Myskyn kaatamat kuuset ja lehtipuut lahoavat Suomessa nopeasti ehkä 25 ..50 vuodessa. Ei kai niitä häiriöitä niin tiheään samaan metsikköön osu, että lahopuuta olisi jatkuvasti kymmeniä kuutioita. Lienee niin, että suurella osalla luonnontilaisista metsistä suurimman osan aikaa on vain vähän lahopuuta.
https://www.ts.fi/teemat/62071
Tässä luettelo kansallispuistoista ja lahopuumäärät 20 vuoden takaa. Pia Elonen on kovin optimistinen, kun olettaa, että siitään lahopuuta olisi kertynyt lisää. Se nyt ainakin on varmaa, että siitä 20 vuoden takaisesta lahopuusta on osa hävinnyt ja jos uutta ei ole tullut tilalle lahopuumäärä on vähentynyt.
Hesarille on kauheaa, kun vihervasemmisto hävisi viime vaalit, vaikka hesari teki hartiavoimin metsien suojelutyötä heidän hyväkseen. Olen huomannut, että näihin metsäaiheisiin keskusteluihin ei aina saa läpi mielipidettään ja moderaattori suosii muutamia kommentoijia, jotka kyllä saa mielipteensä aina esiin, mutta sitten moderaattorin vaihduttua seuraavana päivänä julkaistaan. Kannattaa tallettaa kaikki kommentit muistiin siltä varalta, että hylätään, ettei tarvitse ruveta uudelleen kirjoittamaan. Olen tallentanut kaikki kommentit gmailiin, jossa näkee kirjoitusvirheetkin.
Tätä voisi käyttää mittarina ekosysteemin tilasta.
Entä näissä luontotyyppi vanhoissa metsissä esim koppakuoriaiset häviävät 1/4 osaan tai ensisijainen lajimäärä muutenkin laskee 1/4-osaan iän myötä. Sehän on lajikatoa vailla vertaa. Millä perusteilla tällaista kohdetta voi pitää arvokkaana luontokohteena? Vanhat metsiä vielä pidetään juuri lahopuun osalta arvokkaina mutta, kun lahopuuriippuvaista (esim koppakuiriaiset) lajeista muutenkin 95% on elinvoimaisia, niin eikö paremminkin oikea määritelmä vanhoista metsistä ole, että ovat vähälajisia merkitsettömiä luontokohteita.
file:///C:/Users/Eero/Downloads/Suomen%20lajien%20uhanalaisuus%20-%20Punainen%20kirja%202019-61.pdf
Tässä metsälajien lukumäärät Punaisen kirjan 2019 taulukon 5 /sivu 43 mukaan, jossa ihmetyttää ylistettyjen vanhojen metsien ensisijaiset arvioidut lajimäärät, jotka ovat esim. kangasmetsien lajimäärästä n. 1/4.
Tästä lajitietokeskuksen linkistä pitäisi löytyä lajimäärät eri elinympristöissä, jossa olen yrittänyt hakea kangasmetsien lajien lukumäärää.
Ymmärtäisin kangasmetsät kivennäismaametsiksi ja nuo muut kangasmetsät sitten turvepohjaisten maiden metsiksi.
