Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Seuraavana sitten kaukolämpöä tehdään sähköllä kun aurinko ja tuulivoimaa tulee reilusti lisää jonkunhan se on käytettävä kun teollisuudessa ei ole näköpiirissä sen parempaa..
Sähkön hinnan määrää Saksa eikä Suomeen tulvivan miljardirahan ulkomainen intressi tuulivoiman rakentamiseksi perustu Suomen kulutuksen varaan, vaan sähkön vientiin ja vetytalouteen.
Vety ja sähkö taitaa olla vielä pitkään niin kallista, että turvetta ja puuta on vaikea syrjätyttää pitkään aikaan.
Nykyään rakennettavien suurimpien myllyjen kiinteitövero kunnalle on n. 50 000 e ja moni pieni pohjoisen kunta (2000 asukkaan kunta 13..15 milj.euron vuosibudjetilla) voi jo 200 myllyllä tienata melkein koko vuosibudjetin verran kiinteistöveroja.
Kalajoella on jo 200 myllyä.
Tuulivoimakartan pisteitä on tiheimmin länsirannikolla. Kaikkein eniten voimaloita, yhteensä runsaat 200, on Pyhäjoella ja sen naapurissa Kalajoella. Onko kalajokisilla hyväksikäytetty olo?
Tuolla menetelmällähän voisi yrittää palauttaa monimuotoisuutensa menettäneisiin vanhoihin kangasmetsiin (880 lajia) ne sieltä hävinneet nuorempien metsien (5800 lajia) lajit.
Samoin kaikkia metsien uhanalaisia lajeja voisi myös siirtoistuttaa lisää metsiin. Saisiko niistä näin elinvoimaisia, kun havaintoja olisi sitten 10 nykyisen 3 sijaan?
Lannoitus 100 000 hehtaarille olisi pikku juttu, kunhan hallitus myötäisi riittävästi lannoitustukea.
Nuokin Keski-Euroopan kuusituhot ovat yhden lämpimän ja kuivan vuoden 2018 aikaan saannosta. Sen jälkeen Saksassa on ollut kuusille ihan samat olosuhteet kuin ennenkin. Saksalaisten oma metsäpolitikka aukkohakkuiden välttely ja vanhoiksi kasvatettavat kuusikot on suurin syy.
Mera ohjelmat (I –III) aktivoivat yksityisten toimijoiden tekemiä metsälannoituksia. Ohjelmista viimeinen päättyi vuonna 1975, jolloin lannoitusmäärät olivat huipussaan 244 000 ha, joista yksityismetsiä yli 160 000 ha. Valtion metsissä lannoittamisen huippuvuosi nähtiin jo 1968 hieman yli 100 000 ha:lla.
https://tapio.fi/blogit/metsalannoituksen-vuosisata-tehometsataloudesta-kestaviin-ilmastotoimiin/
Mykkänen puhuu hiilineutraaliuden saavuttamisesta.
Pääseeko tuohon tavoitteeseen mikään EU-maa? Saksankin tavoitevuosi on 2045.
Tuskimpa siitä mitään sanktioita tulee, vaikka ei päästäkkään tavoitteeseen, sillä Suomi itse saa päättää missä aikataulussa hiilineutraaliuteen pyritään. Nyt vuosi on 2035 ja sitähän voi aina siirtää.
Metsien käytön rajoittaminen hiilinielukannusteilla voisi olla väliaikainen ratkaisu. Ratkaisu voi olla myös jokin muu kuin hakkaamatta jättämisestä palkitseminen, esimerkiksi se voisi olla etelän runsaspuustoisten metsien suojelun lisääminen välittömästi.
Odotellaanhan ensin, miten muut EU-valtiot pääsevät Metsämaan nielutavoitteisiin vuosina 2021..25 varsinkin Saksa.
Minä laskin sivulla 656 Suomen Metsämaanielua, että viime vuoden hakkuusäästöillä tulevina vuosina 2024 ja 2025 Suomi pääsee tavoitteiseen.
MT:n Luvut on otettu Punaisen kirjan 2019 sivulta 43 taulukosta 5.
Vanhat metsät:
– elinvoimaiset 460 / puutteellisesti tunnetut 83 / silmälläpidettävät 252 /uhanalaiset 333 / uhanalaisuus 30% / yhteensä lajeja 1128 lajia
Muut kangasmetsät:
– elinvoimaiset 2737 / puutteellisesti tunnetut 88 / silmälläpidettävät 167 / uhanalaiset 141 / uhanalaisuus 5% / lajeja yhteensä 3133 lajia
Muut lehtometsät:
– elinvoimaiset 1797 /puutteellisesti tunnetut 139 / silmälläpidettävät 238/uhanalaiset 282 / uhanalaisuus 11% / lajeja yhteensä 2456 lajia
Metsät (tarkemmin määrittelemättömät):
– elinvoimaiset 2339 / puutteelisesti tunnetut 138 / silmälläpidettävät 79 /uhanalaiset 77 / uhanalaisuus 3% / lajeja yhteensä 2633 lajia
Punaisessa kirjassa 2019 vanhat metsät on jaettu 3 osaan: Vanhat kangasmetsät – vanhat lehtometsät ja vanhat metsät tarkemmin määrittelemättömät
Kun vanhoista metsistä poistaa vielä nuo vanhat lehtometsät/ elinvoimaiset 77 / puutteellisesti tunnetut 15 / silmälläpidettävät 59 / uhanalaiset 95, jotka lienevät jo kaikki suojeltu ja herran huomassa, niin vanhojen kangasmetsien luvut ovat:
– elinvoimaiset 460-77=383 / puutteellisesti tunnetut 83-15=68 / silmällä pidettävät 252-59=193 /uhanalaiset 333-95=238 / uhanalaisuus 27% ja yteensä lajeja 882 lajia.
Eli vanhojen kangasmetsien lajeja on vain 882 lajia ja muiden kangasmetsien eli talousmetsien lajeja on 3133 ja 2633 yhteensä 5766 lajia.
Vanhojen kangasmetsien uhanalaisten lajien määrä on suunnilleen sama kuin nuorempien kehitysvaiheen metsissä runsaat 200, sillä vanhoihin kangasmetsiin jää vain aikaisemman kehitysvaiheen lahopuulajit ja näin vanhojen metsien lajien uhanalaisuus kasvaa, kun lajikato metsien ikääntyessä lisääntyy ja lajimäärä vähenee dramaattisesti.
Käsittämätöntä tuossa MT:n kirjoituksessa on, ettei tästä vanhojen metsien lajikadosta ole mitään mainintaa.
Mainittakoon vielä, että kaikista lahopuulajesta Suomen metsissä elinvoimaisia on n. 95% eli lahopuuta Suomen metsissä on ollut iät ja ajat riittävästi. Lahopuuta alle 5 m3/ha on riittävä. Tuota prosenttia 95% on mahdoton enää parantaa lahopuuta lisäämällä.
file:///C:/Users/Eero/Downloads/Suomen%20lajien%20uhanalaisuus%20-%20Punainen%20kirja%202019-61.pdf
