Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Lehtojen hoito-ja hakkuuopas.
Ohjeet perustuvat metsälakiin ja sertifiointiin sekä metsänhoidon suosituksiin ja niitä täydentävään
asiantuntijaohjeistukseen. Oppaan tarkoitus on antaa yleiskuva talousmetsälehtojen käsittelyvaihto-
ehdoista ja niihin vaikuttavista rajoitteista.Etelässä uhkana kuusettuminen ja pohjoisessa kuusi on lehtopuu. Lehtojen hoito tulee tehtyä lain ja sertien mukaisissa poiminta-hakkuissa. Lehtolajien uhka on umpeen kasvaminen ja uhanalaiset lajit ovat taas eteläisiä ja pienen popun lajeja.
Sitten tästä metsien vanhenemisen aiheuttamasta lajikadosta vanhoissa metsissä voisi päätellä, että niitä on suojeltu likaa pohjoisessa ja sopivasti etelässä.
Useamman kuin yhden kuvion metsätiloilla (100 kuviota). joissa hakkuita on lähes joka vuosi ainoa oikea tapa laskea kannattavuus on vähentää menot tuloista. Pohjoisessa kannattavuutta kompensoi suuremmat kuviot. Uudistamiskustannuksille pitää laskea myös yhteiskunnallinen hyöty. Siinä samalla työllistetään koneurakoitsijoita. Kannattavuusprosenteilla ja metsien suojelulla yritetään murtaa nykyistä metsäpolitiikkaa ja sabotoida Suomen taloutta, joka toimii nyt hyvin ja pitää yllä työpaikkoja ja tuo verotuloja.
Parhaat osat Pohjoisen Suomen metsien suojelualueista pitäisi jakaa metsätilallisille lisämaiksi, jotta pystyisivät kannattavaan metsätilatoimintaan eli työllistämään itsensä siirtymällä maataloudesta metsätilallisiksi. Vanhat suojelumetsät ovat lajiköyhiä vain 1000 lajia verrattuna talousmetsiin 5500 lajia. Miksi köyhdyttää metsien monimuotoisuutta vanhoilla metsillä?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/272efbe8-f452-4d0b-85ab-03d8804703b2
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/272efbe8-f452-4d0b-85ab-03d8804703b2
Vanhat metsät ovat lajiköyhiä, verrattuna nuorempiin kangasmetsiin ja lehtoihin.
Kuvassakin Kantokääpä, joka on yleinen.
Lajimäärät metsätyyppien mukaan.
– vanhat metsät/elinvoimaiset+ puutteellisesti tunnetut 797 -uhanalaiset 333- uhanalaisuus 30%
– muut kangasmetsät/elinvoimaiset+ puutteellisesti tunnetut 2992- uhanalaiset 141 – uhanalaisuus 5%
– muut lehtometsät/elinvoimaiset + puutteellisesti tunnetut 2174 – uhanalaiset 282 – uhanal alaisuus 11%
– metsät/määrittelemättömät/ elinvoimaiset+puutteelisesti tunnetut 2556 – uhanalaiset 77 – uhanalaisuus 3%
Tämä on hyvä tilasto, josta voi vetää ketjun otsikon upottavia johtopäätöksiä.
– vanhat metsät ovat lajiköyhiä vain noin 1100 lajia verrattuna talousmetsiin 5700 lajia ja jos ottaa mukaan lehdot, niin silloin verrattuna 8200 lajiin – aukot ja perhoset puuttuu
– vanhojen metsien uhanalaisuusprosenttia tuskin voi laskea (parantaa) lisäsuojelulla eli siellä luonto näkyy olevan suurin uhka, sillä uhanalaiset lajit ovat lahopuulajeja joko toisenlaisen ilmaston tai pienen popun lajeja
– talousmetsissä lajien määrä on moninkertainen vanhoihin metsiin nähden ja samalla uhanalaisuus täysin mitätön 3..5%
Suomessa kannattaisi jo jättää tällaiset otsikot ”Mykkänen myöntää, että hakkuiden vähentäminen on ainoa toimi, jolla Suomen hiilinielut voi saada vaaditulle tasolle”,
sillä nyt ollaan EUssa siirtymässä uuteen ajatteluun seuraavien 2025..30 vuosien ilmastostrategiassa.
”Viiden vuoden takaiset viittaukset Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin ja ilmastojohtajuuteen on jätetty uudesta agendasta pois. Sen sijaan uudessa agendaluonnoksessa ilmastopolitiikan keskeisiksi tavoitteiksi asetetaan kilpailukyvyn, talouskasvun ja uuden teollisuuden synnyttäminen ja jopa kuluttajien ostovoiman kasvattaminen.”
Tämän voi tulkita, että Suomea EU ei varmasti vaadi vähentämään hakkuita hiilinielun kasvattamiseksi ja hiilineutraaliuden tavoite siirtyy Suomessakin jonnekkin vuoteen 2050.
Metsien vertailutason toinen tekninen korjaus
Metsien vertailutason ensimmäinen tekninen korjaus julkaistiin 25.9.2023. Ensimmäisen teknisen korjauksen jälkeen päivitetty vertailutaso oli -21,15 Mt CO2-ekv. puutuotteiden kanssa ja -14,84 Mt CO2 ilman puutuotteita.
Nyt tehtyyn metsien vertailutason toiseen tekniseen korjaukseen sisällytettiin ensimmäisessä korjauksessa mukana olleiden inventaariomenetelmämuutosten lisäksi puuston biomassakasvun laskennassa tapahtunut muutos. Toisen teknisen korjauksen jälkeen päivitetty vertailutaso on -19,3 Mt CO2-ekv. puutuotteiden kanssa ja -13,5 Mt CO2 ilman puutuotteita.
Ennakkotietojen perusteella hoidetun metsämaan vuosien 2021–2022 yhteenlaskettu nettonielu puutuotteiden kanssa oli -16,4 Mt CO2-ekv. Päivitetyn vertailutason saavuttamiseksi vuosien 2023–2025 yhteenlasketun nettonielun tulisi olla vähintään -80 Mt CO2-ekv
Yllä pitempi lainaus alempana olevasta linkistä. Tämä vertailutason korjaus tarkoittaa metsämaan vertailutasoa (kuten aiemmin arvelin) ei koko maankäyttösektorin. Vertailutason nieluvaje puutuotteiden kanssa -80 Mt CO2-ekv vuosille 2021..25 saadaan laskelmasta -5*19,3+16,4= -96,5+16,4= -80,1 Mt CO2-ekv, josta pitää vähentää Suomelle myönnetty metsäjousto 22 Mt CO2-ekv eli nieluvaje metsämaalle vuosille 2023-25 olisi -58 Mt CO2-ekv.
Siis kolmelle vuodelle 2023, 2024 ja 2025 pitäisi metsämaan nielua saada yhteensä -58 Mt CO2-ekv eli vuotta kohti -19,3 Mt CO2-ekv.
Lasketaan vuoden 2023 metsänielu:
– hakkuusäästö 22 milj.m3 vastaa CO2-nielua 1,3*22= -28,6 Mt CO2-ekv.
– hakkuusäästön CO2-sidonnasta vähennetään turvemaiden maapäästöt +10,1Mt(CO2)+2,4 Mt( CH4+ N2O) = +12,5 Mt CO2-ekv sekä lisätään kivennäismaiden CO2-nielu -4,8 Mt CO2-ekv
– lisäksi lasketaan mukaan puutuotteiden nielu – 3,4 Mt CO2-eks
Laskelma: -28,6+10, 1+ 2,4 -4,8-3,4= – 24,3 Mt CO2-ekv.
Eli vuosille 2024 ja 2025 jäisi vielä kurottavaa -58+24,3= -33,7 Mt CO2-ekv.
Päätelmänä olisi, että vuosille 2024 ja 2025 riittäisi vähän alemmat hakkuusäästöt kuin mitä vuonna 2023 oli ja tavoite täyttyy.
Toisen teknisen korjauksen jälkeen päivitetty vertailutaso on -19,3 Mt CO2-ekv. puutuotteiden kanssa ja -13,5 Mt CO2-ekv ilman puutuotteita. … Päivitetyn vertailutason saavuttamiseksi vuosien 2023–2025 yhteenlasketun nettonielun tulisi olla vähintään -80 Mt CO2-ekv.”
Mikähän vertailutaso on kyseessä? Koko maankäyttösektorin vai vain metsämaan vertailutaso? Aiemmin tässä ketjussa päättelin, että metsämaan.
Tässä linkissä (https://mmm.fi/lulucf) puhutaan mm. metsämaan vertailutasosta, jossa Suomella olisi 22 milj.tonnin metsäjousto vuosille 2021-25 eli noin 5 Mtn per vuosi.
Metsäjousto on jäsenmaakohtainen, ja Suomen metsäjousto kaudella 2021–2025 on yhteensä 22 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Jos nielu on vertailutasoa ja metsäjoustoa pienempi, aiheutuu pienenevästä nielusta jäsenvaltiolle laskennallinen päästö. Metsäjouston käytön edellytyksenä on, että metsät ovat jäsenmaassa nielu, ja että jäsenmaa on laatinut pitkän aikavälin vähähiilistrategian.
Sitten samassa linkissä :LULUCF-asetuksen mukainen tilinpito kaudella 2021-2025
Suomi sai asetuksen (EU) 2018/841 neuvotteluissa hyvin metsäisenä maana 10 miljoonan hiilidioksiditonnin erityisjouston kaudelle 2021–2030. Uudistetun LULUCF-asetuksen myötä erityisjousto on voimassa vain kaudella 2021-2025 ja on suuruudeltaan 5 miljoonaa hiilidioksiekvivalenttitonnia.
Sitten peruttiin tuo 10 milj.tonnin jousto ja se tuli vain ensimäiselle 5-vuotis kaudelle?
Tuosta -80 Mtonnin nielutavoitteesta ensimmäiselle 5-vuotikaudelle saataneen oikea tavoite vähentämällä siitä 22 milj.tonnia, jos oikein ymmärrän, mutta linkissä siitä ei mainita mitään.
Nopeimmin metsien kasvua voi lisätä lannoituksilla, mutta sekin ottaa aikaa ja kun tavoitetta siirretään 10 vuodella vuoteen 2045, niin saadaan aikaa 20 vuotta ja lisäkasvua ehka 10 milj.m3. Lannoituksiin pitää saada valtion rahaa riittävästi, että sillä on tehoa, sillä valtiohan niitä hiilinieluja tarvitsee että kaikki huonokasvuiset metsät saadaan kasvamaan paremmin. Etelä-Suomessa ojitetut turvemaametsät eivät ole nielu maapäästöjen vuoksi. Pohjoisessa taas turvemaametsien kasvu on suurempi kuin maapäästöt. Suomen turvepohjaisten metsien CO2-maapäästöt olivat vuonna 2022 (viime vuodelta en löytänyt) +10,1 Mtn ja päälle metaani ja typpioksiduuli -päästöt +2,4 Mtn-ekv yhteensä +12,5 Mtn-ekv.
Tuon saman huomion tein kuin Visa, että lämmin vähäsateinen kesä 2018 siivitti varsinkin turvemaametsien kasvua, sillä 2019 latvakasvut kuusilla ja männyillä olivat ennätypitkät.
Eteläisen Suomen metsät ovat juuri nyt viritetty lisäkasvuun seuraavien vuosikymmenten ajaksi, sillä hakkuut ovat olleet kasvun tasoa ja paljon nuoria metsiä on tulossa parhaaseen kasvuvaiheeseen, jonka pitäisi näkyä reiluna kasvun nousuna, jos kaikki ajallisesti oikeat metsänhoitotoimet vain tehdäät.
Suomi voi omalla päätöksellään siirtää ilmastotavoitetta (hiilineutraalisuus) 10 vuodella vaikka Saksan tavoitevuoteen 2045.
Miksi tällaisia kirjoiuksia väsätään vain Suomen osalta ja pelotellaan miljardilaskuilla, kun ei sitä verrata muoden EUmaiden tilanteisiin.
Mikä EU maa saavuttaa hiilineutraaliustavoitteet omiin tavoitevuosiin mennessä, kun se ei onnistu varsinkaan Saksassa.
Berliinissä on esitetty kansanäänestysaloite:
Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kansanäänestysaloite vaati Berliiniä leikkaamaan peräti 95 prosenttia hiilipäästöistään vuoteen 2030 mennessä.
Veli-Jussi Jalkanen kommentoi.
