Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tällaiaisia ajatuksia ennallistamisasetuksesta runsas vuosi sitten. Kaikki suo-ojatko tukittava?
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan lakiehdotuksesta koituu Suomelle 13–19 miljardin euron kustannukset vuoteen 2050 mennessä (noin 500 miljoonaa euroa vuodessa), ja ennallistettava pinta-ala on 2–6 miljoonaa hehtaaria.
Ville Niinistö: Hän rinnastaa EU:n ennallistamisasetuksen loppuvuodesta pidetyn YK:n luontokokouksen tavoitteisiin. Montrealissa sovittiin, että luontokato pyritään pysäyttämään vuoteen 2030 mennessä.
Mitähän tuo luontokato Suomen osalta on?
Ennallistamista voisi olla vesistöjen tilan parantaminen esimerkiksi uittojen helpottamiseksi ruopattujen jokien palauttamista luonnon tilaan tai ojituksilta tulevien kiintoaineiden vähentäminen erilaisilla järjestelyillä ja vanhojen soramonttujen maisemointia?
5 prosenttia per 4000 on 200. Lehtolajeja ei ehkä voi suoraan niputtaa reunalajeiksi.
Kaikkia lehtolajeja näyttää yhdistävän luokituksen kriteerit :
– Suppea esiintymisalue ja taantuminen, tai esiintymisen voimakas pirstoutuminen, tai erittäin suuret kannanvaihtelut
– Pieni populaatiokoko
Olipa sitten uhanalaisuuden syy lahopuun puute, puulajien muutokset ym syyt, niin niihin voi liittyä myös pieni havaintomäärä maailmalaajisesti tai sitten että laji on erilaisen ilmaston laji, jossa on elinvoimainen.
https://laji.fi/taxon/MX.206031/occurrence
https://laji.fi/taxon/MX.206168/occurrence- Ruotsissa luokitus (NT)
Moni eliölaji vaatii kasvualustakseen kuollutta tai lahonnutta puuta. Lahopuusta riippuvaisia lajeja on arviolta noin neljännes kaikista Suomen metsälajeista eli 4 000–5 000 lajia. Lahopuun väheneminen on syynä suoraan jopa 190 lajin ensisijaisen uhanalaisuuteen.
https://www.metsaan-lehti.fi/uutiset/luonto/lahopuu-on-kovakuoriaisten-ja-kaapien-koti.html
Linkin lainauksen viimeinen lause on valheellinen johtopäätös luvuista.
Oikea on, että nykyinen lahopuumäärä lahopuuta alle 5 m3/ha on riittävä eli lisää vanhoja metsiä suojeluun ei tarvita, sillä vain noin 5% lahopuulajeista on suoraan uhanalaisia. Lisäksi jätetään huomiotta sellaiset asiat kuten, että uhanalainen laji voi olla Suomessa ilmaston kannalta elinympäristönsä äärilailalla, joten sen ensijainen uhanalisuus ei ole lahopuun vähyys. Eteläisen Suomen lehtojen uhanalaiset lajit ovat juuri näitä. Lisäksi luonnostaan pienen populaation lajit ovat erittäin vaikeita saada millään ilveellä runsastumaan.
Luontojärjestöjen valehtelu ei ota loppuakseen. Nyt on taas tuhottu metsä Greenpeacen mukaan. Mistään ei saisi hakata, vaikka suojelussa kunnan alueesta on 72%.
Inari on Suomen pinta-alaltaan suurin kunta. Sen alueella on kaksi kansallispuistoa ja kuusi erämaa-aluetta, suojelussa on yli 72 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/a451fe38-1349-42db-965e-a3518d00e9d0
Vanhojen metsien suojelua lahopuun vuoksi ei tarvita, kun lahopuuta on helppo tehdä mihin vain sahaamalla puita poikki. Toki tärkein syy on se, että lahopuulajit ovat pärjänneet lahopuumäärällä alle 5 m3/ha loistavasti Suomen metsissä kaikista lajeista parhaiten, sillä 95% niistä on elinvoimaisia ja se on jo sellainen huippuluku, joka ei enää parane vanhojen metsien lisä suojelulla.
Kiitokset hallitukselle oikeista toimista. Nyt tarvitaan puuta sahoille, joka tuo työtä ja verotuloja, kun Suomen talouden velkaantumista hillitään ja taloutta laitetaan kuntoon.Ranen linkistä:
Yksi keskeinen hoidetun metsän puute liittyy kuolleeseen ja lahoon puuhun. Luonnontilaisessa metsässä kuollutta puuta on hehtaarilla 60–120 kuutiometriä. Hoidetussa talousmetsässä määrä on murto-osa tästä, eli keskimäärin kuusi kuutiota.
Ei liity. Nykyinen lahopuun määrä on riittävä.
Lajit ovat kehittyneet satojen miljoonien vuosien aikana maailmassa, jossa vanhojen metsien osuus on ollut 50–90 prosenttia kaikista metsistä. Pudotus nykytilanteeseen on kuitenkin tapahtunut yhden puusukupolven aikana.
Miljoonien vuosien aikana? Ei ainakaan Suomessa.
Vastaus Toni Amnellille.
Juuri edellä luettelin jo suurimman osan luontotyypeistä ja niillä esiintyvät 2350 uhanalaista lajia, jotka ovat hakkuiden ulkopuolella ja suojeltuina. Mitä niille pitäisi tehdä kun ovat jo luonnon hellässä huomassa. Tosiasia niiden osalta on etteivät koskaan tule runsastumaan tästään. Luonto on ainoa este.
Naurettavinta kangasmetsien luontoptyypeissä (lehtomaiset kankaat, tuoreet kankaat, kuivahkot kankaat ja kuivat kankaat) on, että niiden uhanalaistumisen tärkein syy on lahopuun vähyys, jonka todistaa huuhaaksi jo lahopuulajien täydellinen menestyminen Suomen metsissä (95% on elinvoimaisia) jo tälläkin lahopuumäärällä alle 5 m3/ha. Toinen uhanalaistumisen syy on kuloalueiden väheneminen. Tsiisus sentään, pitäisikö metsäpaloille säätää sammutuskielto.
Hömötiasen ongelma ei ole metsätalous tai vanhojen metsien puute, vaan luonnon oma laki eli vahvempi voittaa, sillä sinitiainen ja talitiainen ja pesärosvo käpytikka ovat runsastuneet ja aiheuttaneet hömötiainen alamäen. Kaiken kaikkiaan tiaisilla Suomen luonnossa menee nyt paremmin kuin koskaan, joka todistaa sitä mitä tutkimuksetkin. Suomen luonnon monimuotoisuus on maailman paras.Lainauksia (kursivoitu) netistä.
Sanalla ”metsä” tarkoitetaan usein metsä- ja kitumaan yhteenlaskettua alaa. Niiden pinta-alaosuudet ovat vastaavasti 67 ja 9 prosenttia, eli yhteensä 76 prosenttia.
Maa ja sisävesien pinta-ala on 33,8 milj.ha
Jotkut kuitenkin pitävät myös joutomaata metsänä. Jos haluaa ajatella näin, silloin Suomen maa-alasta metsää on 86 prosenttia.
Joutomaat mukaan lukien metsäpinta-ala olisi 30,4 *0,86= 26 milj.m3
Hehtaareissa laskettuna metsä- ja kitumaata on Suomessa yhteensä 23 miljoonaa hehtaaria.
Suomen maapinta-alasta (sisävedet 3,4 pois) 30,4 milj.ha on metsää 20,4 milj.ha ja kitumaata 2,7 milj.ha.
Joutomaata on 10% eli 3,1 milj.ha
Sisävesiä ovat kaikki meren rannikolta sisämaan suuntaan sijaitsevat vesiympäristöt. Suomessa kaikkien sisävesien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3,4 miljoonaa hehtaaria, joka vastaa noin 8 % Suomen kokonaispinta-alasta( 39 milj.ha meret mukana).
Taajamien yhteenlaskettu kokonaispinta-ala on ainoastaan vajaat 2 prosenttia koko maan pinta-alasta
Taajamia on 2% eli 0,7 milj.ha.
Yhteensä siis metsät 20,4 milj.ha+ kitumaat 2,7 milj.ha + joutomaat 3,1 milj.ha + sisävedet 3,4 milj.ha + taajamat 0,7 milj.ha=
Yhteensä 30,0 milj.ha.
Tieväylien, rautateiden ja johtokäytävien viemää maapinta-ala en löytänyt. Olisiko ne sitten loput eli 3,8 milj.ha.
Jos metsän määritelmä on, että puiden 10% latvuspinta-ala riittää, niin hakemalla näin kitumaista ja joutomaista pinta-alaa kokonaisuojeluala 30% metsäalasta täyttynee jo.
Osmo Soininvaara: En voi ymmärtää, miten Kurki voi edes yrittää väittää, ettei fossiilisten polttoaineiden kasautuminen jäähdytä enää ilmastoa, koska se on tapahtunut kauan sitten. Totta kai se vaikutus on pysyvä.
Lainaus toisesta Soinivaaran blogista eli kivihiilen mudostuminen satoja miljoonia vuosia sitten myös kylmentää nykyistä ilmastoa.
Silloinhan kaikki muodostunut turve voidaankin polttaa eikä se aheuta lämpenemistä, sillä jääkausi puhdistaa Suomen alueen biomassasta ja jään sulaessa turpeeseen ja muuhun biomassaan sitoutunut hiili nykyisen interglasiaasin aikana kuitenkin pääsee taas takaisin ilmaan.
Melko lähelle menee puun tilavuus, kun ensin laskee lieriön tilavuuden ja kertoo sen 0,5:llä.
Tarkemin kuusen ja männyn tilavuus kaava 0,40 .. 0,46* 3,14* d*d/4*h, jossa kerroin 0,4 on kuuselle ja 0,46 on männylle, d= rinnan korkeudelta halkaisija ja h on puun pituus.
Esimerkki: Männyn pituus on 22 m, d=0,35m kaavaan sijoitettuna =0,46*3,14*0,35*0,35/4*22= 0,97 m3 eli noin 1 m3 puu.
