Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tiedettiin kuitenkin että tämä vaatimus on politiikoille liian vaikea pala niellä, joten tavoite kohtuullistettiin 30 prosenttiin.
Ei tainnut olla puhujalla mielessä boreaalinen metsäluonto eikä varsinkaan Suomi, jossa vaatimatonta monimuotoisuutta on ollut vasta 10 000 vuotta eikä se ole edes vaarantunut ihmisen toimien vuoksi.
Onhan se ihan eri asia, jos Amatsonin alue muutetaan maatalousmaaksi. Kyllä siinä lajeja katoaa ja monimuotoisuus kärsii.
Ennallistaminen 1953 vuoteen olisi täällä tarkoittanut maisemanäkymän palauttamista suomaisemaksi ja nykyisen rehevän metsämaiseman hävittämistä, joka on aikaansaatu ojituksilla. Suomen pahimman luonnontuhon on aiheuttanut soistuminen, sillä suot kasvaessaan korkeutta kiipeävät kankaan laitoja ylöspäin. Tämä soistumisen aiheuttama metsäkato tekee kivennäismaiden metsistä arvottomia soita joka vuosi nytkin. Suomessa turvemaita on 10 milj.ha kolmannes pinta-alasta ja tämä soistuminen on aiheuttanut miljoonien hehtareiden metsäkadon.
Täällä onkin sanonta. ” Suot leviävät kuin lentävä keuhkotauti”.
https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/
Suomusjäven Lettosuolla tehdyn tutkimuksen mukaan, jossa vertaillaan ojitetun avohakkuun päästöjä hakkaamattomaan ojitettuun kontrollialueeseen, näkyy N2O-päästöt kontrollialueella olevan lähes 0-tasoa. Metaani CH4-päästöjä taas ei ole, vaan rehevä ojitettu Lettosuon turvemaapohja onkin pieni CH4-nielu, kun taas luonnonsoilta Suomen kaikki CH4-päästöt ovat +12,4 Mtn/v keskimäärin +3,1 tn-ekv/ha/v.
Katso linkin Figure 8.
Tämä linkki (https://yle.fi/a/74-20089538) ei ole ihan asiaa.
Kts. Taulukko 2 ja pylväskuvat grammaa neliöltä vuodessa, luvut eivät ole muunnettuina hiilidioksidiekvivalenteiksi.
Aivan oikein. Luvut g/m2/v eivät ole kerrottu ekv-kertoimilla. Linkissä alla luonnonsoiden (4 milj.ha) N2O-päästöt ovat kyllä ekv-arvoja ja keskimäärin +1,2/4= +0,3 tn/ha/v. Suoseuran arvolla 0,1 g/m2/v tulee päästöksi ekv-kertoimella 300 yhteensä = 300*0,1/ 1000kg* 10 000/ha =0,3 tn/ha/v eli sama.
Tässä Ojasen linkissä ojitettujen turvemaiden (5 milj.ha) N2O-päästö olisi sama kuin ojittamattomienkin eli +1,2 Mtn-ekv.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Suojelualat ovat koko ajan nousussa.
Suojellun metsän ala on Pohjoismaissa moninkertaistunut 1970-luvun jälkeen. ”Esimerkiksi Suomessa ala on yli kolminkertaistunut”, sanoo ympäristötieteiden emeritusprofessori Pekka Kauppi Helsingin yliopistosta.
Muutenkin vastaukset väitteisiin ovat kohdillaan.
Kommentit vielä ovat samalla kannalla.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010433575.html
Jos ajatellaan hetken aikaa ekologi Ilkka Hanskin tapaan: kolmannes (30 %) alueista tulisi olla vähintään osittain suojeltua ja tästä kolmanneksesta kolmannes (10 %) tiukasti. Tuon kymmenyksen tiukan suojelun saavuttaminen kaikissa maakunnissa ja kaikissa pääluontotyypeissä (metsä, vedet, suo, tunturit, saaristo) tulee tekemään tiukkaa, koska julkista rahaa ei ole tarpeeksi maiden lunastuksiin. Yritysten ja varakkaiden yksityishenkilöiden apu tulisi tarpeeseen.
Nuo prosentithan on jo kasassa metsien ja soiden osalta..
Metsiä+kitumaita suojeltu 3,0 milj.ha (13%) 23 milj.ha:sta. Lisäksi tulevat kaikki metsäksi luettavat alueet kuten suot ja rämeet 10% latvuspeittävyydellä plus muut kitumaat kasvulla 0,99…0,1 m3/ha/v, jotka ovat talouskäytön ulkopuolella 4 milj.ha eli yhteensä 7 milj.ha eli 30% metsien pinta-alasta.
Soita on suojeltu 1,3 milj.ha( 30%) 4,0 milj.ha:sta.
Eipä juuri tauko auttanut spammia tulee vähän joka paikkaan.
Ministeriössä on tiedostettu lahopuun riittävyys jo tasolla <5 m3/ha kaikissa metsissä, sillä lahopuulajien elinvoimaisuus jo tuolla lahopuumäärällä on niinkin huikea kuin 96% lahopuulajeista. Loput uhanalaiset lahopuulajit ovat sitten pienen popun tai toisenalisen ilmaston lajeja.
Hyvä päätös.
Kahden ministeriön erimielisessä luonnoksessa maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa, että vanhaksi metsäksi katsotaan Etelä-Suomessa yli 140-vuotias kuusikko, jossa on hehtaarilla lahopuuta vähintään 50 kuutiota hehtaarilla, tai yli 140-vuotias männikkö, jossa on vähintään 40 kuutiota lahopuuta hehtaarilla.
Nyt mopokuski sitten kaataa puut näkemyksensä mukaan ja joskus jopa omistajakin pääsee vähän sanomaan kuinka hakataan.
Olen nauhalla leimannut rehevien maiden kovakasvuisilla ja vähän huonolaatuisilla mäntypuu ensiharvennuksilla parhaat jätettävät puut, jotta hakkuussa sitten kaikki tyvitukkipuut jäävät pystyyn. Hakkaajahan näkee puun suoruuden vain yhdestä suunnasta, joten valittu voi olla lenko toisesta suunnasta. Ohje hakkaajalle on jättää 800..900 puuta hehtaarille ja myös huonompiakin leimattujen lisäksi, ettei tiheys alitu.
