Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://www.hs.fi/tiede/art-2000010362671.html
Ilmastosmuutos salaliittoteorian mukaan korallien olisi pitänyt tuhoutua jo monta kertaa viimeksi 2022 ja nyt se ennustaa taas korallien kuolemaa.
Vaikka Ison Valliriutan korallien ala laajenee.
Parts of Australia’s Great Barrier Reef show highest coral cover in 36 years
On the northern region, average hard coral cover grew to 36% in 2022 from a low of 13% in 2017, while on the central region hard coral cover increased to 33% from a low of 12% in 2019 – the highest levels recorded for both regions since the institute began monitoring the reef in 1985.
Joukossa vilahtaa kuitenkin tuttuja lajeja, kuten hömötiainen. Se on yksi metsän tunnetuimpia lajeja, josta useat päiväkotiryhmät ovat saaneet nimensä.
Hömötiaisen taantumisen on todettu johtuvan suomalaisissa metsissä tapahtuneista muutoksista: metsäteollisuuden myötä metsien puut ovat nuorempia ja lahopuiden määrä on vähentynyt.Tässäkin tämä Hömötiais- salaliittoteoria. On paljon muitakin syitä, mutta niistä vaietaan.
Rehevöityminen lisää särkikalojen määrää. Ne taas kilpailevat tukkasotkan ja monien muiden vesilintujen kanssa samasta ravinnosta. Järven pohjaa möyhivät lahnat samentavat vettä entisestään.Noidankehä on valmis: lintuja on vähän, rehevöittäviä kaloja on paljon ja linnuille on tarjolla yhä vähemmän ravintoa.
Ennen jo 1500-luvulta lähtien kalastettiin kaikkia Suomen järviä aina 1960-luvulle saakka niin, että eipä juuri särkikaloja ollut vesistöjä rehevoittämään. Kalastuksen loppuminen on suurin syy sisävesien huonoon laatuun. Nythän juuri yritetään kunnostaa järviä särkikaloja poistamalla.
Eivätkö eri lajien kannat ole kuitenkin historian saatossa aina vaihdelleet? Eikö lintujen väheneminen selity sillä?– On luonnollista, että tietyt lajit välillä runsastuvat ja välillä taantuvat, Virolainen myöntää.
Välillä vähän asiaakin.
Silti usein korostuu näkemys, jonka mukaan nykyisten lajien väheneminen ei haittaa. Taantuvien lajien tilalle saapuu uusia, normaalisti etelämpänä tavattuja lajeja. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.
Eikö juuri tiaiskannoissa ole käynnyt niin, että hömötiaisen tilalle on tullut sinitiainen ja nykyään tiaskanta Suomessa on suurempi kuin koskaan.
Yksi merkittävä syy joidenkin lintulajien määrän vähenemiseen on se, että olosuhteet niiden talvehtimisalueilla ovat huonontuneet.– Esimerkiksi yhtenä selkälokin pitkäaikaisen taantumisen syynä on sen talvehtimisalueilla Viktoriajärvellä, Ugandassa ja Keniassa elimistöön kertyvät myrkyt, kertoo Metsähallituksen Erkki Virolainen. Myös talvehtimis- ja muuttoalueilla tapahtuva metsästys on joidenkin lajien kohdalla yleistä.
Välillä vähän asiaakin.
Ahvenanmaalla on havaittu talvisin tuhansien tukkasotkien parvia. Suomalaisten tukkasotkien taantumisen syitä on siis turha etsiä Pohjois-Euroopan ulkopuolelta.
Tässä ikään kuin vesitetään nuo talvehtimisalueiden ongelmat ja saadaan oikea syyllinen eli Suomi vastuuseen.
Lopuksi sitten salaliittoteorian ennustus tulevaisuudesta.
Tuleeko sotkasta myyttinen lintu, joka aikoinaan asutti Suomen vesiä mutta joka katosi pääosin ihmisen toiminnan seurauksena? Kertooko tukkasotkan kohtalo peruuttamattomista muutoksista, jotka vaikuttavat lopulta myös ihmiselämään?
Sitä ei voida tarkalleen tietää. Tukkasotkan tarina kuitenkin kertoo meille, että jotain suurta on tapahtumassa.https://yle.fi/a/74-20083431#interactive%3C/p%3E%3Cp%3EMets%C3%A4lintujen
Suomen luontokadon salaliittoteoriaa vahvistetaan lintukato- ja hömötiais-salaliittoteorioilla.
Kultasirkku kyllä kelpaa esimerkiksi Suomen luontokadosta, mutta kirjoituksessa ei kuitenkaan mainita miksi se hävisi. Kiinalaiset metsästivät sen kannan niin alas, että niitä ei riitä muuttamaan kesällä pesimään yhtään lintua Suomeen.
Ja tietenkin kirjoituksessa muutolintu peltosirkun kannan romahtamisen syy on Suomesta johtuvaa lintukatoa.
Suomen peltosirkut talvehtivat Länsi-Afrikassa Guinean seudulla, joka on kärsinyt kuivuudesta kymmeniä vuosia.
Peltosirkkuja tavataan nykyään pääasiassa kaikkein suurimmilla peltoaukeilla, joissa on erilaisia kesantoja, pieniä metsäsaarekkeita tai jokivarsia. Laji asuttaa myös laajempia peltojen reunojen hakkuita ja turvesoita. Karjatalousvaltaisen Sisä-Suomen nurmiviljelyn runsaus ja peltojen rikkonaisuus eivät ole lajin mieluisinta elinympäristöä ja kannan taantuessa laji onkin hävinnyt Sisä-Suomesta lähes täysin.
https://www.luomus.fi/fi/peltosirkun-muuton-kannanromahduksen-jaljilla
https://homotiaisenlaulu.wordpress.com/tag/panu-halme/
Luontopaneeli on samanlainen Suomea koskeva salaliittoteoria kuin Ilmastopaneelinlinkin ilmastonmuutoksesta.
Vanha metsä on niukkalajinen yhteisö, jossa oikeastaan vain lahonsyöjät voivat hyvin.
Juuri näin, johon voi lisätä vielä, että 5000 lahopuulajista 96% on elinvoimaisia ja 190 lajia uhanalaisia, jotka ovat sitten toisenlaisen ilmaston lajeja tai pienen popun lajeja, joita on mahdoton auttaa runsastumaan, vaikka kaikki Suomen metsät olisi vanhoja metsiä. Niitä ei tarvita yhtään enempää kuin, mitä talousmetsissä tulee joka vuosi 70..100 vuoden ikään.
Vanhoista metsistä on jotenkin muodostunut harhakuvitelma, että vain siellä sitä lahopuuta pystyy ainoastaan olemaan, mutta se ei näytä ottavan tajuntaan, että lahopuutahan saadaan vaikka heti menemällä metsään kaatamaan puita eikä tarvite odotella satoja vuosia, että myrsky sattuisi jonkin vanhemman metsän kohdalle ja kaataisi puita.
Sienten uhanalaisuus on huonosti tunnettu asia, mutta voinemme olettaa melko luotettavasti, että uhanalaisia löytyy enemmän vanhoissa metsissä elelevistä lajeista kuin nuorten talousmetsien lajeista.
Tätä lajien uhanalaisuuskeskustelua käydään ikään kuin kaikki Suomen 2667 uhanalaista lajia olisivat kyseessä puhuttaessa talousmetsien ja vanhojen metsien lajeista. Näinhän ei ole, vaan kyseessä on vain kourallinen lajeja n. 330. Eriteltynä muut uhanalaiset, niin n. 700 lajia uhkaa Suomen luonto umpeenkasvamisella esim. perinneympäristöissä, loput lajit 1637 sitten ovat suojeltu ja hakkuiden ulkopuolella Suomen luonnon hellässä hoidossa omissa elinympäristöissään lehdot, kalliot, rannat , suot, harjut, vedet ja tunturipaljakat. Sitten vielä näistä uhanalaista lajeista pitää muistaa, että niitä on vaikea tai lähes mahdoton suojelulla auttaa runsastumaan, kun ovat joko toisenlaisen ilmaston lajeja tai pienen populaation lajeja, joilla voi olla monenlaisia erikoisvaatimuksia kuten kalkkinen maaperävaatimus, paloalue tai kuten tällä sopulinkäävällä, että pitää olla tietyn uhanalaisen sienen pehmittämä maapuu, johon se vain tarttuu. Tai sitten eteläiset tuulet lennättävät Suomeen erilaisia perhosia tai linnut ulostavat eteläisistä maista tulevia siemeniä, jotka saattavat elää Suomen ankarassa ilmastossa jonkin aikaa kunnen häviävät.
Helttasienissä ja tateissa 2 hävinnyttä lajia/Punainen kirja 2019/ sivut 208…232.
Toisen hävitti Suomen luonto ja toisen pieni polaatiokoko, sillä erikoisvaatimuksena on kalkkinen maaperä, joka Suomessa on harvinaisuus.
Jospa joku jatkaisi etsintää Punaisesta kirjasta ja löyttäisi syyksi lajin häviämiseen metsien hakkuut.
Aarnihytyvinokas (RE)/sivu 221/ viimeinen havainto Suomesta 1877, uhanalaisuus perinneympäristöt-umpeenkasvaminen/lajitietokeskus, toinen havainto kartassa on merkitty Ruotsissa olevaksi, mutta Ruotsin lajitietokeskus ei tiedä lajia havaitun koskaan Ruotsissa, havaintoja ei ole muualla maailmassa
Rusohelttavahakas (RE) / helttasienet, sivu 221, viimeinen havainto Suomessa 1889, uhanalaisuus vanhojen metsien puute, mutta kasvupaikan oltava kalkkipitoinen, erittäin harvinainen maailmalla Etelä-Ruotsissa, Oslon vuonossa, Alpeilla, Pohjoi-Amerikan länsirannikolla muutama havainto, ei muualla maailmassa, pienen popun laji
Loisnokijäkälä – Acolium sessile, erilaisen ilmaston laji Etelä-Ruotsissa ja Englannissa enemmän, viimeinen havainto Suomessa 1899
Tammikäärökoisa- Acrobasis sodalella, toisenlaisen ilmaston laji, yksi havainto vuodelta 1986, pieni populaatio ja suuret kannanvaihtelut, voi kadotakin ja myöhemmin löytyä, yhden puun laji, joka ei ole kovin yleinen Suomessa
<p>Eläkemaksuista tehdään veroluonteinen maksu, yksinkertaista! </p><p>Tosin maajussienkin pitäisi maksaa kokonaan eläkemaksunsa. Nyt ne menee valtion kassasta.</p>
Kuka ne julkisen sektorin eläkkeet maksaa?
Maatalous on myös julkista sektoria.
Ja vielä ne maataloustuet.
Kehvelin ratkaisu maataloustuottajien menojen vähentämiseksi on sitten maaorjuus.
https://vm.fi/budjetin-taulukot
Suomen budjetti oli vuonna 2014 54,2 Mjrd e ja vuonna 2024 87,9 Mjrd e ja nousua 62%.
Ruotsin vastaavat vuonna 2014 793 Bkr ja vuonna 2024 1324 Bkr ja nousua 67%.
Ruotsin talous on kasvanut n. 25% viimeisten 16 vuoden aikana, kun taas Suomessa ei ole kasvua ollut ollenkaan.
Ruotsin budjetti on tasapainossa, kun talouskasvu on antanut verotuloja menoihin, kun taas Suomessa on jouduttu ottamaan velkaa, kun verotuloja talouskasvusta ei ole tullut lisää.
Missä vika talouskasvun puutteeseen?
Sen kertoo Sipilän KIKY.
Verottajan kannalta jokainen puukuutio on kuin kultaa.
Metsäyhtiö luo 24% alvin, joka on sille kustannus.Sitten metsän myyjä maksaa pääomaveroa enintään 34% .
Yhteensä veroja 58%
Nyt vielä vaaditaan puunpoltoa verolle ja vero lähenee jo 100%:ia.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009406352.html
Antti Rinteen luhytaikaisesta pääministerikaudesta on jäänyt mieleen vain yksi asia. Kuulutti ensimaisenä toimenaan, että turpeen käytön verotuki pitää lopettaa heti. Eli kuulijalle tuli käsitys, että valtio maksaakin verovaroista turpeelle tukea. Todellisuudessa kuitenkin turpeen poltosta maksettiin veroa, mutta pienempää kuin kivihiilestä. Mutta verojahan valtiolle turpeesta tuli enemmän kuin kivihiilestä, sillä turvetuotannossa syntyy ansio-ja pääomaveroja, joita kivihiilelle ei synny.
Olisiko aika nyt julitsaa puunpoltosta sama.
Puunpolton verotuki lopetettava?
