Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Esimerkiksi turvemaan korpien jatkuvapeitteisyyteen ja laajemminkin ojitettujen turvemaiden vesiensuojeluun kannattaa panostaa (Metka-tukea hyväksi käyttäen).
Olen samaa mieltä tästä, että sisävesien tilaa tulee parantaa turvemaiden ojitusalueilta lähtevien kiintoaineiden vähentämiseksi. Samoin mataloituneita järviä tai niiden lahtia pitäisi ruopata.
Nuo rehevien ojitettujen korpimaiden avohakkuut ainakin tässä tutkimuksessa vähentää maapäästöjä johtuen pohjaveden noususta, kun puuston haihdunta loppuu.
Figure 8.
Linkissä avohakkuun CO2-maapäästö ojitettuun hakkaamattomaan verrokkialueeseen nähden oli pienempi tutkimuksen 1.ja 2. vuoden ajan. Samoin CH4-päästöt, mutta N2O-päästöt olivat suuremmat.
https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1
Ravinteikkaille korville aukko ja naveromätästys olisi paras ratkaisu, sillä ainakin uudistaminen nopeutuu ja varmentuu (antaa paremman kasvun) ja matalat naverot kasvaa umpeen vuosikymmenten kuluessa ja sen jälkeen puuston haihdutus pitää pohjaveden pinnan alhaalla ja päästöt minimissä. Yleensähän korvet ovat pieni alaisia, joten voidaan pärjätä ilman suurempia veto-ojia.
Eikö noita lahopuupökkelöitä voi tehdä hakkuissa riittävästi joka hehtaarille , ettei tarvitse turvautua epävarmaan luontoon niiden aikaansaamisesksi. Ei tarvita suojelualueita, joissa niitä pitää odottaa vuosikymmeniä.
Näkyy Mullerillä jääneen käsittelemättä tämä englantilainen tutkimus, jossa 30:stä hömötiaisen pesästä 20 tuhosivat sinitiainen ja talitiainen.
https://www.conservationjobs.co.uk/articles/just-what-is-causing-the-decline-of-uk-willow-tits/
Keskustelussa mainittiin luontokato, kuudes sukupuuttoaalto ja keskusteltiin ennallistamisasetuksesta, metsäkatoasetuksesta ja vesistöasetuksesta.
Ennallistamisasetus maksaisi Suomelle 13…19 miljardia ja se korvaisi itse itsensä mesimarjojen ja vesipuhveleiden kasvatuksella.
Ja kokoomuksen heikki Autto sitten kertoi miten nämä asiat Suomessa ovat ja tulee hoitaa.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan lakiehdotuksesta koituu Suomelle 13–19 miljardin euron kustannukset vuoteen 2050 mennessä (noin 931 miljoonaa euroa vuodessa), ja ennallistettava pinta-ala on 2–6 miljoonaa hehtaaria.
Esimerkiksi väkiluvultaan yli 15 kertaa suuremman Saksan ennakoidut kustannukset ovat vain 190 miljoonaa euroa ja Belgian ja Itävallan noin 65 miljoonaa euroa vuosittain .
Kysyin joskus Ilmatieteen laitokselta mistä 1930luvun lämmin kausi johtui.
Talvilämpötilat nousivat 1930-luvulla Suomessa, vaikuttaa tietenkin pohjoisille leveysasteille kaikkialla, 2 asetta 1800-luvun alkupuoliskolta linkin mukaan ja se viittaa vahvasti Polaaripyörteeseen.
Polaaripyörteen vaikutus pohjoisen lämpötilaan on ollut ja pitkään tiedossa eli silloin kun se pyörii vinhaan kylmä ilma pakkautuu pienelle alueelle pohjoisnapaa ja vetää sitten lämpimämpää ilmaa etelästä pohjoisille leveysasteille ja sitten kun polaaripyörre hajoaa, niin saadaan kylmä talvi kuten tämä nykyinen. Kylmää ilmaa pääsee valumaan etetäisille leveysasteille.
Aurinko säätelee polaaripyörrettä.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000010120052.html
Se siitä CO2:n lämmittävästä vaikutuksesta.
Oliko hiilidioksidista osuutta aiempiin lämpökausiin
Eihän Keskiajan lämpökaudella ja sitä seranneella Pienellä jääkaudella voi olla mitään tekemistä ilmisperäisten CO2-päästöjen kanssa syynä, kun niitä ei silloin ollut. Eikä 1930-luvun lämpökauteen koska ilman CO2-pitoisuus oli alle 300 ppm. Nousua oli vähän 280-ppm:sta, joka johtui ilmaston lämpenemisestä eli palautumisesta pienestä jääkaudesta.
Kaava ennen ihmisperäisiä CO2-päästöjä on ollut, että jos maapallon lämpötila nousee, niin CO2-pitoisuus nousee ja kun maapallon lämpötila laskee, niin CO2-pitoisuus laskee myös. Eli ilmaston lämpötilan muutokset säätelevät ilman CO2-pitoisuutta ei päin vastoin.
Myös Mannin lätkämaila perustuu pääosin proxy dataan kuten puiden vuosikasvuun ja sedimentteihin.
Eikö Mann käynyt hakemassa proxy-dataa Siperiasta, josta sitten kehitteli lätkämailan. Mutta kun epäilijä McIntyre kävi samoilla seuduilla mittailemassa puiden lustoja, niistä ei löytynytkään lätkämailaa.
Mannille kelpasi Korttajärven sedimenteistä saatu ilmastohistoria ylösalaisin kännettynä todisteeksi lätkämailasta senkin jälkeen, kun siitä hänelle huomautettiin.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/11/17/ilmastokatastrofi-peruutettu-kasikirjoitus
