Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
kelkasta pudonnen yleis katkeruude:sta yms.
Hesari tekee kovasti työtä puun statuksen hiilineutraaliuden muuttamiseksi. Lämmittävät kuulemman ilmastoa kuin fossiiliset.
Vähemmälle huomiolle ovat jääneet teknisten nielujen eli bioenergian hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (BECCS) todelliset ympäristövaikutukset. Puun poltto ei ole hiilineutraalia, vaan sen päästöt ovat hiilenpolton luokkaa.
Mutta edes Suomella ei ole hänen mukaansa riittävästi tietoa taantuvien lajien tilanteista.
Ei vielä riitä nuo kolme Punaisen kirjan julkaisua, joissa on arvioitu yli 20 000 lajia, vaikka uhanalaisuus on pysynyt ennallaan n. 10%:ssa jo 30 vuotta.
Rasittaa, mutta ei aiheuta huolta, kun se ei ole pysyvää, sillä luonnolla on ihmeellinen palautumiskyky.
Tässä linkissä alla on kyllä aika huvittavaa keskustelua varsinkin 10 min. kohdalla, jossa esillä on pajumittari, joka on hävinnyt lähes kokonaan Suomesta siksi, kun Suomen luonto on hävittänyt umpeenkasvamalla lajin prinne-elinympäristöt niityt ja kedot. Kesksutelun vetäjä näkee pajumittarin katoamisen syyksi maatalouden. Kiteytyykö tässä parhaiten Suomen suojelukeskustelun pohjanoteeraus, kun ei ymmärretä, että siinä taistellaan Suomen luontoa vastaan, jota ei voi voittaa.
Perinneympäristöissä on Suomen luonnon armoilla 650 lajia ja kaikkiaan 700 lajia, joiden ainoa uhkatekijä on umpeenkasvaminen, joka on Suomen luonnon tehtävä. Kaikkista Suomen uhanalaista lajeista 2667 suurin osa 2350 lajia on jo metsätalouden ulkopuolella omissa elinympäristöissään suojeltuna Suomen luonnon hellässä huomassa, jotka eivät tule runsastumaan koskaan, kun eivät ole runsastuneen nyt viimeisten 30 vuoden aikana, mitä niitä on seurattu kolmen Punaisen kirjan julkaisuissa.
httpsu//www.youtube.com/watch?v=JrqcoYH8EIc
Suomessa nousua 1930-luvulta on vain 0,5 astetta ja sekin saattaa olla suurimmalta osalta luonnollista.
Wikin käyrän loppuhuipennus on paljolti epuskottava, kun se perutuu tällaisiin IPCCn havantoihin kuin, että Korttajärven ilmastohistoriagraafi käännettynä ylösalaisin, kelpaa todisteeksi ihmisperäisestä lämpötilan noususta. Näkyy olevankin melkein yks yhteen ylösalaisen Korttajärven kanssa.
Ero on tosiaan suuri, mutta sen lisäksi meillä on paljon muutakin talousmetsää kuin 80-100 vuotiasta.Voisi tosiaan ajatella, että koska metsät ja luonto ovat säilyneet vähäisellä lahopuumäärällä pitkään, nykyistä suuremmalla lahopuumäärällä ei ole merkitystä. Kyse on kuitenkin monimuotoisuuden laajuudesta,
Helsingin Yliopiston tutkimuksen mukaan metsien elinvoimaiset kasvilajit hyötyvät suojelusta verrattuna talousmetsiin vain 5% prosentin verran, jota voisi sanoa mitättömäksi. Lisäksi runsas 10% Suomen uhanalaista lajeista 2667 esiintyy vain havumetsissä ja ovat vielä suurimmaksi osaksi lahopuulajeja, joidenka elinvoimaisuus on 96% luokkaa jo nytkin, että eipä se juuri laajentamisellakaan paranisi.
Itse ajattelen niin, että metsien talouskäytön kuormitus on fakta. Se ei tarkoita, että talouskäyttöä pitäisi vähentää tai lopettaa.
Juuri näin.
Itsekkin näen, että ainakin täälläpäin nämä Suomen mesäluonnon helmet pienet purot ja ojat, jotka ovat kaivettu aikoinaan suoriksi ränneiksi, pitäisi paluttaa vanhoihin uomiin tai kaivaa uusiin uomiin serpentiineille sitä mukaan, kun niissä hakkuita tehdään. Lisäksi voisi kaivaa lammen kokoisia altaita väliin sieppaamaan kiintoaineita tai tehdä muita järjestelyjä kuten, että tulvajärviä muodostuisi kevät-ta syystulvien aikaan, jotka sitten sieppaisisivat ravinteita puiden kasvuun ja vähentäisvät kiintoaineiden kulkeutumista.
Tässä Ilmatieteenlaitoksen graafissa näkyy hyvin 1930-luvun lämpötilan nousu, joka oli talvilämpötilojen osalta 2 astetta 1800-luvun alkupuoliskon tilanteeseen nähden. Sama näkyy olevan Wikissäkin.
Sitten lämpötila laskee vuosikymmeniksi, vaikka fossiiliset päästöt koko ajan kiihtyvät, kunnes taas 1990-luvulle tultaessa lämpötila alkaa nousta.
Mitä tämä on?
Ikään kuin et olisi lukenut yhtään postaustani, josta tästäkin olen kirjoittanut vaikka kuinka monta kertaa.
Ja MJO vastaa linkillä, jossa fossiiliset CO2-päästöt lisääntyvät nyt.
Kysyin sitä, että onko fossiilisten CO2-päästöjen lämmittävää vaikutusta nähtävissä 1920-luvulla, jolloin CO2-pitoisuus oli alle 300 ppm? Siis ennen 1930-luvun maailman laajuista lämpöloikkaa tai kun Etelämantereen maailmanlopun jäätikkö lähti sulamaan?
Ihan kuin uskoisit tähän Korttajärven pohjasedimentistä saatuun graafiin väärimpäin, jota IPCC käytti selittämään 1930..40-lukujen ihmisperäistä lämpötilan nousua, joka perustuu fossiilisten CO2-päästöjen lisääntymiseen ilmakehässä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/11/17/ilmastokatastrofi-peruutettu-kasikirjoitus
