Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Juuri se teoria on ollut nyt muutaman vuoden agendallasi, että miten metäojat ei kuljeta ravinteita.
Tässä nyt ei ole kyse näkymättömistä ravinteista kuten typpi-tai rikkilaskeuma, joita turvemaiden ojitusalueet puhdistavat, vaan puro kulkee savimaiden ja kivennäismaiden läpi, josta keväinen suurempi veden virtaus aina ottaa mukaansa enemmän hienojakoista ravinteita sisältävää maata, josta sitten tulvajärvi puhdistaa osan ja lannoittaa puron alavia rantamaita. Tässä ko tapauksessa puro laskee tekoaltaaseen, joka taas on yksi Suomen parhaista meteenpyynti järvistä. Ainahan järveen laskevalla joella tai purolla on luonnostaan jo niiden virtaaman mukana tulleen kiintoaineen suisto. Tuossa lähijärven pohjasta on mitattu sedimenttiä 20 m, joka on mataloittanut järveä tuhansien vuosien aikana.
Ostin tuossa yhden metsäpalstan, jonka läpi meni vähän isompi puro, joka oli joskus kaivettu niin, että penkat molemmin puolin olivat 1,0..1,5 m, joka esti toisella puolla tulvavesien pääsyn pitemmällä matkalla leviämään kauemaksi rantametsään. Avasin kaivurilla monesta kohtaa tuon penkan, että tulvavedet pääsevät nyt parhaimmillaan 50 m päähän metsään 300 m matkalla. Keväällä tulvien jälkeen voi havaita lannoituksen, sillä maapohjan varvikko kuivuttuaan on kauttaaltaan savipolyn peittämää ja pölisee kuin soratie. Tulvavedet ovat hyvää lannoitetta puron varren kuusikolle.
Harvemmin niitä etelässä on kevättulvia. Lumet sulaa auringon paisteessa ilmaan. Viime keväänä tuosta lähijoessa ei vesi noussut kesävesitasoa korkeammalle, sillä lumi katosi taivaan tuuliin yöpakkasten ja päivän plusasteiden lämmössä. Vesi voi nousta keväällä parhaimmillaan yli 1 m uomasta ja 100 m metsään molemmin puolin rantaa. Tämä kevät näyttäisi tuovan toivottavan tulvan, kun näyttää nyt siltä, että maaliskuu menee lunta lisäten. Joen uomasta ylös nouseva tulvavesi lannoittaa rantoja ja samalla puhdistaa vesiä.
Eipä MJO ole tainnut seurata tätä ketjua ollenkaan.
Maailman laajuisesta Pienestä jääkaudesta palautuminen eli luonnollinen lämpeneminen 1930-luvun lämpöloikkaan asti on todistettu, koska CO2-pitoisuus 1920-luvulle saakka oli alle 300 mpp eli esiteollisella ajalla. Sekin on todistettu tätä Pientä jääkautta ennen, että viime jääkauden jälkeen maapallon ilmakehän lampötila on vaihdellut vajaan 4 asteen rajoissa.
Siitä eteenpäinkään ei ole todistettu mitään, varsinkaan sitä, että CO2-päästöjen räjähdysmäinen nousu 1950-luvulta lähtien olisi lämmittänyt ilmastoa, kun se laski 1930-tasosta vuosikymmeniksi ja pysyi ennallaan aina 1990-luvulle saakka.
Nostokoukku; Eilen oli Ylen uutisten sää- osiossa grafiikkaa meriveden lämpenemisestä varsin pitkältä ajalta. Katsoiko joku?
Katsoin. Lienee kyse luonnollisesta veden lämpötilan vaihtelusta.
Heti tuli mieleen Mongolian äärisääilmiö ennätys kylmä talvi, joka vain jatkuu ja tähän menessä kylmyys on tappanut 5 miljoonaa kotieläintä. Ankarin talvi 50 vuoteen.
Koko pohjoisella pallonpuiliskolla on ollut kylmä talvi. ei puhettakaan lämpenemisestä.
