Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kaipolassa oli vähän yli 400 työntekijää. Eli lisäkustannus suunnilleen sama kuin erään yhtiön työntekijän yksin saama vuosipalkka.
Kaipolassa tuli 450 työtöntä. Muutama vuosi aemmin työntekijöitä oli 800, joita saneerattiin koko ajan korkeiden palkkustannusten vuoksi. Kyllä siinä rahaa paloi UMP:ltä. Lopulta oli nostettava kädet pysyyn. AKT ja Paperiliitto voittivat.
Johtajien palkkoja pitää verrata johtajien palkkoihin.
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006617280.html
Nostokoukulle. Alvista Ruotsissa kustannukset ovat samat tehtaalle tai vähän suuremmat. Sellun hinnasta kannolta vientisatamassa kaikki muut kustannukset kuin yritysvoitto ovat viime kädessä palkkakustannuksia ja ne ovat lähes kaikki suomalaisia palkkoja, kun metsäteollisuuden tuontipanokset ovat minimaaliset. Lainojen koroistakin tai sähköstä. Muut verot ja alvitkin menee julkisella sektorilla jonkun palkkoihin tai tulossiirtoihin lisäpalkaksi eiväkä riitäkkään. Ja kuten Kaipolassa nuo lähes 2-kertaiset palkkakustannukset 800 työntekijän osalta tekevät jo n*10 milj.euron lisäkustannuksen.
Hyvänä nyrkkisääntönä voisi pitää sitä että, jos Suomessa nostetaan palkkoja 10% enemmän kuin kilpalijamaissa, metsätellisuuden pitäisi saada 10% lisää tuloja maailman markkinoilta, jotta sen kilpailukyky säilyisi palkankorotuksia edeltävällä tasolla, sillä kaikki kustannutkset ovat suomalaisten palkkojen alaisia.
Kuka maksaisi suomalaisesta metsätuotteesta 10% enemmän kuin mitä maailman markkinoilla saatavista muiden tuottajien tuotteista esim sellusta, joille riittä 10% alempi hintakin. Tämä 10% suomalaisen metsätellisuuden kilpailukyvyn menetys vastaa sitten koko voiton menetystä ja yrityksille 0-tulosta, mutta muut kilpailijat porskuttavat ja tekevät edelleen 10% voittoa.
https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/arvonlisaverotus/ulkomaankauppa/
Linkistä päätellen metsäteollisuusyritys summaa vain Suomen toiminnoissa (ostot ja myynnit) alvia 24 % eli 10% osuudesta tuotannosta. Ulkomaan mynneistä 90% ulkomainen ostaja ei maksa alveja, vaan ulkomaankauppa on verotonta. Kun myynneistä (90%) ei saa alveja, joista Suomessa maksetut alvit voisi vähentää kuten metsänomistaja voi tehdä, niin 24% alvit on metsäyhtiölle kustannus 90% osuudelta.
Seuraus tästä on, että Saksalla 16% alvilla on selvä kilpailuetu Suomeen nähden. Ruotsissa alvi on 26%.
Nyt ymmärtää tämänkin, miksi Ahtola näin sanoo.
Ahtola: Kaikkeen tulee päälle vielä 24% arvonlisävero – puunhankinta mukaanluettuna. 3.
Minkä alvin ulkomainen ostaja maksaa sellusta? Oman maansa 10% vai Suomen 24% alvin? Ilmeisesti Suomen alvin ja Saksan tapauksessa Saksan 16% alvin ja Saksalle taas tuli lisää kilpailuetua. Metsäteollisuushan vie 90% tuotannostaan ja sille maksettavan alvin erot ovat merkittäviä tulopuolella.
Oli palkkakustannuksista.
Sitten tulivat vielä muut kustannukset lisää, joista ainakin sähkävero poistettiin tämän kohun vuoksi. EU-direktiivistä ei tullut kustannuksia. Tuota 24% arvonlisäveroa en ymmärrä. Eikö arvonlisäveroa makseta Ruotsissa ja Saksasa samoin kuin Suomessa. Tosin Saksassa se on vain 16%, joten siinäkin Suomi häviää lisää.
Tässä muut kustannukset.
Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon: 1. logistiikkakustannukset Näistä mieleeni tulevat mm. liikenteen polttoaineverot sekä vihreiden läpiajama EU:n rikkidirektiivi itämeren laivoille, jota ei sovelleta välimerellä mm. Italian vastustuksen vuoksi. 2. Energiaverot ja yleiset maksut Tästä mieleeni tulee mm. sähkövero, joka EU:ssa on oltava vähintään 0,5 euroa megawattitunnilta. Ruotsissa se on minimissään, siis 0.5 euroa, kun taas Suomessa teollisuuden sähkövero oli 7 euroa megawattitunnilta vuonna 2019 (ja on edelleen korkea, vaikka hallitus päättikin joistain kevennyksistä). Kaikkeen tulee päälle vielä 24% arvonlisävero – puunhankinta mukaanluettuna. 3.
Saunalisät ja viikonloppulisät, joita ei tunneta kilpalijamaissa ja lyhyempi työaika nostavat Suomen metsäteolisuuden palkkakustannukset Ruotsia 67% ja Saksaa 43 % korkeammiksi. Tämä tilanne palkkarintamalla oli Kaipolan tilenteessa 3 vuotta sitten. Sen jälkeen Ruostin kruunu on devalvoitunutkin ja kustannustaso Ruotsiin nähden lisääntynyt lisää. Huonommin kannattavat tehtaat tietenkin suljetaan ensin siellä , missä ne heikommin kannatavat, kun nytkin painopaperien kysynnän laskiessa maailmalla.
Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa.
Laki sanoo, että toisen ammattijärjestön lakon estäessä tehtaan ajon/työnteon, palkkaa pitää maksaa vielä 7 päivän ajan.
Laki ei sano laittoman poliittisen lakon seurauksista mitään.
Sitä voikin kysyä. Mikä oikeustajua estää palkanmaksun keskeyttämisen tahallisesta oman työpaikkansa tuhoamisyrityksestä?
Beljakovilainen ay-liike osaa.
Suomessa metsäteollisuudessa on 67% korkeammat palkkakustannukset työntekijää kohden kuin Ruotsissa. On viikonloppulisät ja saunalisät.
