Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Muristolta kysyn, miksi hallituksen ulkopuolinen Kalevi Sorsa oli vetämässa pelastupakettia (Yhteiskuntasopimus), jossa palkkoja yritettiin laskea?
Huvin vuoksiko? Vai yritettiinkö sillä estää devalvaatiota? Kun Sorsan sopimus raukesi Lundin, Mäen ja Aitamurron vastustukseen, saatiin sitten 40% devalvaatio, joka aiheutti pankkikriisin, kun valuuttavelat lähes 2-kertaistuivat eikä pankkien asiakkaat pystyneet niitä enää maksamaan pois. Palkat vientiteollisuudessa sitten nousivat 12% vuonna 1989.
Huvin vuoksiko Holkerin Hallituksen valtionvarainministeri Erkki Liikanen varasi ajan TV-iltauutisiin 1989 vedotakseen ay-liikeeseen, että Suomen talous ei kestä 10 % palkankorotuksia.
Entä Sipilän hallituksen Kikyn palkkojen alentaminen?
Beljakov vehkeili 1970 ay-liikkeen kanssa Kekkosen neuvottelemaa UKK sopimusta vastaan, jolla yritettiin pysäyttää palkkainflaatiosta aiheutuvaa viennin hintakilpailukyn rapautumista matalalla tulopoliittisella ratkaisulla.
Tietenkin vientiliitot metalli ja metsä jättäytyivät sopimuksen ulkopuolelle ja tottelivat Beljakovia.
Venäläistä hybridivaikuttamista.
Kukapa nyt korkeita palkankorotuksia vastustaisi?
Kommunistien valtapyrkimykset alkoivat näkyä syksyn mittaan yhä enemmän. Taustalla suurlähettiläs Beljakov oli ollut hyvin aktiivinen. Hän oli aloittanut vähemmistökommunistien näkyvän tukemisen. Hän antoi myös jatkuvasti yksityiskohtaisia neuvoja kommunisteille siitä, miten ajankohtaisiin poliittisiin asioihin tulisi suhtautua. Erityisesti työmarkkinakysymykset olivat kiinnostuksen kohteena, sillä vallitsevien vallankumousoppien mukaan yhteiskunnan sisäiset suhteet oli saatava kärjistymään äärimmilleen. Pyrkimyksenä oli vallanottamiselle otollisen yleislakkotilanteen aikaansaaminen.
Kehvelikin hoksasi miten yhdistää ryssien ja ammattiliittojen yhteinen tavoite;
Venäjä-kytkös on ollut jo iät ja ajat.
Suomen beljakovilainen ay-liike on Venäjän Suomen suurlähettilään Aleksei Beljakovin (1970..71) luomus, kuinka Suomen talous rommautetaan kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla tavotteiden saavuttamiseksi. Näin menee viennin kilpailukyky ja työttömyys nousee taivaisiin. Jos työnantajat eivät niihin suostu, niin AKT katkaisee viennin.
Kuulostaako tutulta?
Silloin tavoite oli epäonnistunut yhteiskuntajärjestemä kommunismi, jonka jäljiltä on 100 milj.viatonta uhria ja joka romahti omaan mahdottomuuteensa.
Nyt belajkovilaisella ay-liikkeellä on tavoite säilyttää tuo ikivanha valta tuhota Suomen taloutta ja hallita Suomen hallituksia.
Tämä beljakovilainen ay-liike on tehtaillut historiansa aikana Suomeen ”miljoonia työttömiä” kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla, joidenka jälkiä sitten on yrittetty korjailla ensin Kalevi Sorsa ja sitten Juha Sipilä sisäisellä devalvaatiolla eli palkkojen laskulla. Nämä kaksi yritystä palauttaa kansainvälistä kilpailukyä palkkoja laskemalla todistaa sen, että se oli mennytkin kilpaijamaita korkeammilla palkankorotuksilla. Nämä korjausyritykset epäonnistuivat beljakovilainen ay-liikkeen vastusutukseen aiheuttaen näin 1990-luvun alun ja finanssikriisin jälkeiset megalamat Suomeen ja massatyöttömyyden.
Nyt Suomen talous ei ole kasvanut 15 vuoteen, kun taas Ruotsin talous on kasvanut 25%. Ruotsissa riittää verotuloja menoihin.
Mutta ei Suomessa.
Kiitos beljakovilaisen ay-liikkeen.Noin tapahtuu niissä lukuisissa keskusteluissa, joissa ajatellaan, että koska uusi metsä kasvaa nopeammin kuin vanha, hakkuu lisää metsän hiilen sidontaa. Samalla sivuutetaan kokonaan se, että hakkuu johtaa suureen hiilen päästöön ko. metsikössä.
Hakkuut lisää tietenkin hiilen sidontaan silloin, kun maapohjaa uudelle puusukupolvelle parannetaan kasvamaan paremmin. Kun kasvu nousee, niin samalla hiilensodontakin paranee. Tätähän Suomen metsissä on harjoitettu jo viime sodista lähtien hyvin tuloksin. Muun muassa Mera-ohjelma oli tällainen. Nykyään metsiä uudistetaan muokkaamalla maapohja, laittamalla vesitalous kuntoon, jalostetut taimet istutetaan ja taimikoiden hoito päälle odottamaan ensiharvennusta.
Tässä taitaa olla sellainen karu suo-ojitus, jossa maapäästöt ovat neutraalit ja kasvua voisi lisätä kaivamalla vanhojen ojien väliin lisäojan.
Ikaalinen, Rytöneva.
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/ec32fba4-a12e-47cb-a25d-a0d581fe67ae
Asian tarkastelu olisi helpompaa jos puhuttaisiin vain metsien hiilivarastosta. Se ei saisi vähentyä, mieluimmin kasvaa. Mutta sekään ei voi loputtomasti kasvaa.
Jos ei pidetä metsän kehitysluokajakaumaa 25%-30%-30%-15% koko ajan yllä, joka tarkoittaa että hakataan kaikki kasvu ja nielu on nolla, niin päädytään melko pian metsän kasvun laskuun.
Ja nyt ollaan Suomessa siinä tilanteesssa. Kuta enemmän tavoitellaan hiilinielua eli hakkuusäätöjä, sitä nopeammin kasvu tulee alas. Sille kuinka pian Kotiahon vaatimuksen viidenneksen hakkuiden alentamisen, voitaneen jollain laskuesimerkillä saada aika laskettuakin. Ehkä 10 vuoden sisällä.
Metsien nielua voidaan vain lisätä metsien pinta-alaa lisäämäällä, parantamalla metsien kasvupohjia kasvamaan paremmin tai lannoituksilla.
Metsien pinta-alaa on kasvatettu soita ojittamalla viimeisten 60..70 vuoden aikan noin 5 miljoonalla hehtaarilla ja se on osaltaan taannut tämän jatkuvan metsien hiilivaraston kasvun.
https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/8079fb6c-889e-4bed-8196-a45f3584cfcb
Polaaripyörre hajoaa taas ja kylmää ilmaa navalta pääsee valumaan etelään. Nyt on ollut pari viikkoa lämpimämpää, kun polaaripyörre on pyörinyt vinhempaa pienemmällä alueella ja imenyt lämpimämpää ilmaa etelän leveysasteilta Suomen yllekkin.
Näin se aurinko säätelee Suomen säätä.
