Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kotiahon ajatus taitaa perustua pelkästään tieteeseen, se ei tunteile eikä laske lantteja.
Mitenkähän Kotiahon tiede selittää sen, kun tutkijat ovat havainneet Etelämantereen jäätiköiden alkaneen sulaa 1940-luvulla, jonka täytyy johtua luonnollisista tekijöistä, sillä aina 1920-luvulle saakka CO2-pitoisuus oli esiteollisella ajalla. Lisäksi maapallon lämpötila on vaihdellut suuresti tällä interglasiaalilla, vaikka CO2-pitoisuus on pysynyt samana. Viimeiset ovat olleet Pieni jääkausi, Keskiajan lämpökausi ja sitä ennen Roomalainen lämpökausi, joiden välillä oli taas erittäin lyhyt kylmäkausi. Oli jopa kylmempää kuin Pienellä jääkaudella. Nopeaa on ollut lämpötilan tulo alas ja sitten taas ylös.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010257797.html
Etelämanner alkoi sulaa, kun maapallon lämpötila hypähti 1930-luvulla, joka oli luonnollista lämpötilan nousua, kun ilman CO2-pitoisuus oli esiteollisen ajan tasoa 280 ppm aina 1920-luvulle saakka.
Tämä on huikea tieteellinen läpimurto ja todiste sille, että lämpötilan nousu oli vielä globaali ja palautumista Pienestä jääkaudesta ja se johtuikin luonnollisista tekijöistä.
Nyt näytteitä on louhittu meren pohjasta. Niiden perusteella vaikuttaa siltä, että jäätikkö alkoi vetäytyä voimakkaasti jo 1940-luvulla, eikä elpymistä ole tämän jälkeen tapahtunut.
Pelkkä nopea kasvu ei riitä lisäämään metsän hiilivarastoa, jos hakkuut kasvavat vielä enemmän. Hakkuussa metsästä otetusta hiilestä n. 80 % päätyy muutamassa vuodessa ilmakehään lämmittämään maapalloa.
Missä noin on tapahtunut?
Suomessa, joka on meitä lähinnä, ainakaan viimeiseen 50 vuoteen ei ole hakkuut olleet suuremmat kuin metsien kasvu. Metsien runkopuumäärä on noussut 1960-luvulta 1500 milj.m3:stä nykyiseen 2600 milj-m3:iin.
Tämä hiili neutraloituu vasta, kun metsän hiilivarasto on palautunut sille tasolle, jonka hakkaamatta jätetty metsä on tällä välin saavuttanut. Päätehakkuun jälkeen siihen menee helposti 100 vuotta.
Eikö johtopäätöksiä pitäisi tehdä kokonaisuudesta eikä yhdestä hehtaarista. Suomessa uudistetaan metsiä noin 1%:n vuosivauhtia, joten sadan vuoden päästä puuta on edelleen sama määrä puuta, jos kasvu pysyy ennallaan.
Asetuksen mukaan EU:n jäsenmaiden on vuoteen 2030 mennessä tehtävä ennallistamistoimia vähintään 20 prosentilla EU:n maa- ja merialueista sekä 30 prosentilla huonontuneista luontotyypeistä.
Tämän voisi juuri ymmärtää niin, kun AJ on sitä tarkentanut. Ennallistamispinta-alat jäisivät murto-osaan.
EU-maiden on tehtävä ennallistamistoimia ainakin 20 prosenttiin heikentyneistä maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä.
Hyvä niin, kun ennallistamissuunnitelmat tekee kukin maa itse.
Asetuksen mukaan EU-maiden on tehtävä ennallistamistoimia ainakin 20 prosenttiin maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä.
Tähän riittävät hyvin Suomen suojelualueet Natura 2000 5,0 milj.ha ja soiden suojelualueet 1,3 milj ha.
Mistä tulee ”heikentyneet” sana, joka tarkoittaisi sitten sitä, että heikentyneistä Natura alueista on tavoitteena 20% ennallistaminen vuoteen 2030 mennessä ja loput heikentyneet sitten vuoteen 2050 menessä.
Talousmetsiä ennallistaminen ei koskisi?
Jos se menee näin, niin tämähän on helppo hyväksyä. Ojitettuissa suometsissä ei ojia tarvitse tukkia. Ne ovat talousmetsiä.
Maatalous jäi ennallistamisasetuksen ulkopuolelle ja metsien osalta ennallistaminen rajoittuu Natura alueisiin.
Metsien suojelualueita Suomessa on jo yli 20%, jonka voi laskea Naturasta 5 milj.ha, josta metsiä 3,75 milj.ha ja (loput vesialueita) plus kitumaat eli soidensuojelualueet 1,3 milj.ha yhteensä 5,05 milj.ha ja päälle vielä kaikki sertifikaattien rajoitukset kuten vesistöjen rantakaistat. Metsää ja kitumaita Suomessa on n. 23 milj.ha.Kurjen listaan. Lahopuulajien siirtäminen ymppäämällä toimii pysyvänä apukeinona vain jos metsiin saadaan muodostumaan lahopuujatkumo
Tuossa varmasti metsänomistajat olisivat innolla mukana.
Mutta olisi kauhuskemaario luontojärjestöille, kun uhanalaiset metsälajit voisi ostaa kaupasta eikä suojelualueille enää ole perusteita. Sitten uhanalaiset lajit olisivatkin elinvoimaisia talousmetsissä, mutta suojelualueilla uhanalaisia.
UPM ja Luke ovat jo tehneet istutuskokeita.
Muristo<p>Korjataan.</p><p>WWF: ”Liito-orava ja 831 muuta metsiemme lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon.”</p>
Muristo on asian ytimessä.
Metsien uhanalaisista lajeista 833 kpl on hakkuiden ulkopuolella suojeltuna Suomen luonnon hoteissa seuraavasti: lehdoissa 45,3%, harjumetsissä 9%, paahteisissa rinteissä 7%, paloalueilla 3% yhteensä 64,3 % ja loput talousmetsissä 35,7 % .Näillä pien alaisilla elinympäristöillä lehdot (1 % pinta-alasta), harjut, paahteiset ja paloalueet, uhanalaisia lajeja on yhteensä 0,643*833= 536 kpl.
Talousmetsissä, joihin vanhatkin metsät kuuluvat uhanalaisia lajeja on sitten 0,357*833= 297 kpl, joista suurin osa on lahopuulajeja, jotka ovat joko erilaisen ilmaston lajeja ja Suomen ankarassa ilmastossa sinnittelevät elinympäristönsä äärilaidalla koskaan runsastumatta tai ovat luonnostaan pienen populaation lajeja , joilla on suuret kannanvaihtelut ja voivat kadota pitkäksikin aikaa ja kun taas jostain tuntemattomasta syystä runsastuvat sen verran, niin muutama havainto tehdään.Punaisen kirjan 2019 sivu 42.
Pitäisikin MMM:tä vaatia suuntaamaan varoja käytettäväksi ensi tilassa ilmastomuutoksen aiheuttaman muutoksen tutkimukseen metsien monimuotoisuudessa ja lajien uhanalaisuudessa, sienet mukaan lukien.
Tarvinneeko noita sieniä tutkia enää, kun niistä elinvoimaisia on 95%. Ei kai luonto voi pystyä enää parempaan? Vain 5% uhanalaisia ja ovat joko erilaisen ilmaston lajeja tai luonnostaan pienen popun lajeja, jotka eivät koskaan runsasti millään lisäsuojelulla.
Keski-Euroopan paha metsätuholainen ja erittäin uhanalainen kaarnakuoriainen Pikakirjoittaja (EN), löydettiin Kuhmosta vasta ja on ollut kadoksissa jo 20 vuotta. Löydöstä oikein iloitaan.
Metsähallitus kuvailee Kuhmon havaintoa pikakirjoittajasta iloiseksi yllätykseksi.
Tosin Suomen ankara luonto ei sille tarjoa oikeaa elinympäristöä ja hyvä niin, sillä tarvitsemmeko metsätuholaisia monipuolistamaan Suomen luontoa.
Eikö tämä laji pitäsi hävittää heti kun se löydetään?
