Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kurjelle tuosta raportista 3/2022. Siellä on laskettu 9 milj m3 hakkuusäästön vaikutus 100 vuodelle n 1800 milj tnco2.
Linkki: https://forest.fi/fi/tilastot/puuston-kasvu-ja-poistuma-vuosina-1920-2021/
Suomella on ollut jo 1970-luvulta lähtien 20…40 milj.m3 hakkuusäästö vuosittan ja nyt laskenut n. 15 milj.m3.
https://stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Ja tuolla valtavalla hakkuusäästöllä on saatu vain n. -280 Mtonnin CO2-nielu Luken mukaan.
Soimakallion kaksilla korteilla pelaaminen tulee nielulukujen käyttämisestä eri yhteyksissä. Hän hyväksyy Luken Metsämaan muuttumisen päästöksi 2023, jonka tarkoitus on pelotella ja kertoo toisaalla sitten hakkuusäästön mahtavasta vaikutuksesta tulevien vuosien CO2-nielun kasvuun porkkanana päättäjille ja kansalle. Tuo kerroin 2 voi ollakin lähellä oikeaa. mutta sitten pitäisi myös kertoa, että vuoden 2023 hakkuusäästön 17,2 Mm3 CO2-nielu olikin -34,2 Mtn ei Luken -13,2 Mtn.
Kertoimet olisivat Luke 0,77 , Soimakallio 2 ja Ruotsi 1,11 , jotka ovat suhde hakkuusäästön CO2-nielu per hakkuusäästö.
Soimakalliosta en ole varma.
Se pitää paikkansa, mitä Häkkinen toistaa, että maksimi kasvua voidaan pitää yllä vain, kun hakataan kaikki kasvu vuosittain ja hakkuusäästöä tästä syystä voi olla vain rajoitetun ajan, sillä se alkaa syödä maksimi kasvua metsien keski-iän noustessa ja maksimi kasvun heikentyessä.
Tuo hakkuiden ja poistuman linkki kertoo miksi Suomessa metsien kasvu ja hakkuusäästö 20..30 Mm3 ovat olleet mahdollisia samaan aikaan 1970-luvulta lähtien ja nyt kasvu on pysähtynyt. Hakkuusäästö on tullut soiden uudisojituksista ja metsämaapohjien kasvukyvyn parantamisesta ja nyt kun metsäpinta-alan kasvu on pysähtyt uudisojitusten loppussa metsien kokonaiskasvukin on pysähtynyt.
Pentti: Ilmastopaneeli on käyttänyt esim Ilmastopaneeli raportti 3/2022, luku 3.3 s 21/70.
Tässä tuo raportti. Missä tuo 2-kerroin ilmenee? Kopiotko kohdan tänne?
Imperiumin vastaisku.
Jo toinen kerta kun Paavo Ojanen osallistuu kirjoituksensa kommenttikeskusteluun. Osallistui tämän luonnon soiden päästöjen ja nielujen julkaistun tutkimuksen kommenttikenttään. Se vaatii rohkeutta.
Sitä toivoisi myös Sampo Soimakalliolta ja Markku Ollikaiseltakin.
Hakkuiden vähentämisen kustannukset on laskettu.
Nyt härnätään hallitusta ilmastolailla, kun se ei tee mitään.
Kannattaa muistaa, että hallitusta ei voi käskeä ja hallitus voi jättää ilmastolain vaikka huomiotta, jos se tulee liian kalliiksi.
Miksi pitäisi tarkistaa, kun Luke on laskenut, että vuoden 2023 hakkuusäästön 17,2 Mm3 CO2-nielu on -13,2 Mtn?
Lienee Soimakallion oma höyste lukijoille, kuinka hakkuiden vähentäminen lisääkin nielua.
Kertaatko Kurki vielä missä yhteydessä Soimakallio käytti muuntokerrointa 2? Kiitos!
Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa varten laatimien skenaarioiden mukaan 10 miljoonan kuutiometrin väheneminen metsien vuotuisissa hakkuissa kasvattaisi metsien vuotuista hiilinielua lähes 20 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Tällainen lisäys edesauttaisi Suomea merkittävästi EU:n asettamien ja kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/66e04d99-dad4-45b0-bcd7-edb89b00461b
Pitkämäki: ”On otettu tarkasteluun jokin pieni alue Suomesta ja sen mukaan päätetty, että metsä ei sidokaan hiiltä. Mielestäni se on aika lailla päinvastoin”, hän sanoo.
Tuohan on juuri sama kuin mitä nyt niin monet tutkijatkin ovat lausuneet maaperäpäästöistä esim Ilvesniemi ja Anna-Mari Laurenkin tuossa haastatelussa, ettei niistä turvemaiden CO2-päästöistä voi kukaan sanoa varmaa eli onko ne päästö vai nielu.
”Luonnonvarakeskus (Luke) kerää tietoa Suomen metsävaroista sadoilta näytealoilta ja käyttää lisäksi mallinnustietoa aiheesta. Kukaan ei ole päättänyt aiheesta mitään. Tutkijat ovat pelkästään raportoineet seurantojen tuloksia”, Halme sanoo.
Panu Halme siis uskoo Luken tutkimuksiin. Eihän hän ole maaperätutkija ja siksi johonkin on uskottava.
”Yhteen laskettuna Suomen metsiin – sekä talous- että suojelumetsiin – on viime vuosina sitoutunut vähemmän hiiltä kuin metsistä poistuu”, Soimakallio sanoo.
Nyt se Soimakallio unohti sen, kun vasta väitti, että 10 milj.m3 hakkuusäästö onkin -20 Mtonnin CO2-nielu ja tukee nyt tuota Luken laskelman kerointa 0,77, kun omansa ilmoitti olevan 2. Eli Luken hakkuusäästöstä 17,2 Mm3 vuonna 2023 laskema CO2-nielu -13,2 Mtn moninkertainen. Kun sen kertoo Soimakallion kertoimella 2, hakkuusäästön CO2.nielu on n. -35 Mtn. Tästä nielusta ei oikein uskalla vähentää enää niitä Luken turvemaa päästöjä +14 Mtn-ekv, sillä nehän nyt riitautettu.
Siis viimeinen tieto olisi, että Maankäyttösektorin Metsämaan CO2-nielu olisi tuo Ilmastopaneelin Soimakallion kertoimella laskettu -35 Mtn, joka alkaa olla samaa luokkaa kuin Ruotsissa.
On tämä hupaisaa seurattavaa.
Minunkin postaukset alkoivat tänään tulla hyväksytyksi. Eilen ei mennyt läpi yhtään ja tänään sitten kaikki.
https://www.hs.fi/suomi/art-2000011170715.html
Hesarin ilmastouutisia ei saakkaan enää kommentoida.
Olisin niin mielelläni ottanut tuon Soimakallion hiilinielulaskutavan esille, kuinka Suomi alkaa olla jo hiilinielu.
Säätöpadot voi korvata tiheällä matalalla naveromätästyksellä, jotka kuivattavat aluksi aluen metsän kasvulle riittäväksi ja sitten myöhemmin naverojen umpeuduttua puut haihduttaa. Laajemmat tasaiset alueet tarvinnee kuitenkin syvempääkin ojitusta.