Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Täysin ihmisen koskematonta metsää ei Suoimessa ole missään.
Ei ole eikä tarvita.
Keskitytään vain juhlimaan tätä Suomen nykyisten metsien monimuotoisuuden MM.
https://metsatieteenaikakauskirja.fi/article/10673/author/20745
Tämä Aakalan mielipidekirjoitus on ihan samasta asiasta kuin tuo Petri Keto-Tokoin mielipidekirjoitus Suomen metsätalouden myyteistä.
Näitä linkeistä herääkin epäilys, kun on tutustunut niihin, että luonnontilainen metsä onkin lajien monimuotoisudeltaan heikompi kuin nykyiset metsätalousmetsät, sillä lajisto painotuu suurelta osin vain lahopuulajeihin ja ovat sitten muille ei-lahopuulajeille vähemmän suotuisat.
Ja nuo myytit joita Keto-Tokoi yrittää murtaa, pitävät edelleen paikkaansa, sillä niille löytyy riittävät vastaavuudet myös luonnontilaista metsistä.
Aakalan ja Keto-Tokoin kertomusten pohjalta väittäisin, että luonnontilainen metsä ei olisikaan enää niin monimuotoinen lajien osalta kuin Suomen nykyiset ihmisen muokkaamat metsät.
Kuin mitä luulin.
Enkä usko, että luonnontilaisten metsien lajien elinvoimaisuus olisi 100%.
Olisiko edes nykyisten talousmetsien n. 95% luokkaakaan, kun jättää hoidetut lehdot (1..2% metsäpinta-alasta) pois.
Ja mikä tärkeintä: luonnonmetsä ei ole vähälajinen missään sukkession vaiheessa.
Noinhan se on, kun katsotaan metsän eri ikävaiheiden summaa, joka pätee myös talousmetsiin. Kovakuoriaislajit olisi aukolla kaikki, kun taas vanhoissa metsissä vain ne, jotka tarvitsevat lahopuuta. Siitosen tutkimuksessa metsistä löytyi n. 600 ja niistä vanhoissa metsistä enää n.200.Silloin 3000…7000 vuotta sitten luonnontilaissa metsistä olisi puuttuneet kaikki perinneympäritönkin lajit 650.
Ei kait siellä luonnontilaisissa metsissä ole ollut yhtään enempää lajeja kuin mitä nyt tiedetään olevan näissä nykyisissä talousmetsissä, joita on arvioitu 9500..10500.
Jos alkaa availemaan laji.fiissä näitä alla olevan linkin kadonneita lajeja, niin niissä luonnontilaisissa metsissä ei näyttäisi olevan näitä kadonneita lajeja montakaan, sillä tuo avointen alueiden sulkeutuminen ja toisenlaisen ilmaston lajit ovat runsaslukuisesti edustettuna jo ensimmäisellä sivulta, mitä availin.
Kaikki nuo hävinneet lajit ovat ainakin olleet näissä nykyisissä metsissä viimeisen 200 vuoden aikana.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomessa_h%C3%A4vinneist%C3%A4_el%C3%A4inlajeista
Linkki: https://suomenluonto.fi/uutiset/viisi-myyttia-luonnonmetsista-osa-5/
Tässä linkissä on yritetty murtaa 5 myyttiä Suomen metsistä.
Myytti 1: Luonnonmetsiä uudistavat voimakkaat metsäpalot ja avohakkuut jäljittelevät metsäpalojen vaikutuksia.
Tässä valokuva Muhoksen metsäpalosta pari vuotta sitten. Kaikki puut näkyy kuolleen eli vastaa avohakkuuta. Järeämmästä metsästä jää suurimmat puut eloon, joka sekin vastaa siemenpuu aukkohakkuuta tai jäävät vahingoittumattoksi saarekkeiksi
Myytti 2: Luonnonmetsät ovat palaneet kerran vuosisadassa.
Myytti pitää paikkanssa. Tuntsan palo Suomen puolella oli 20 000 ha ja sitä yritettiin Suomen puolella sammuttaakin. Venäjän puolella paloalue oli 100 000 ha. Myyttiä yritetään murtaa sillä, ettei paloalue ole yleensä 100 ha suurempi eikä tuhansia vuosia sitten ollut ihmisiä sytyttämässä metsäpaloja salaman lisäksi. Suomessa on ollut kivikaudelta lähtien asutusta aina Lappia myöten metsäpaloja sytyttämässä, joten kyllä ihminen pitää laskea luontoon kuuluvaksi ainakin metsäpalojen sysyttäjänä siinä kuin salamakin.
Myytti 3: Metsät kehittyvät luontaisesti tasaikäisrakenteisiksi.
Luonnonmetsä voi kehittyä tasaikäisenä, jos esimerkiksi voimakas metsäpalo tappaa kaikki puut ja metsä uudistuu lyhyen ajan kuluessa.
Myyttiä murtava teksi sanoo, että metsä voi kehittyä tasaikäiseksikin. Tämäkään myytin murtaminen tuon myönnytyksen jälkeen ei enää ole kovin vaakuuttava.
Myytti 4: Metsän kehitys johtaa yhden puulajin metsiin.
Kalelan näkemys on pääosin oikea (että voi), mutta samalla myös ratkaisevasti puutteellinen.
Tämäkään myytti ei murtunut, vaan oli puutteellinen.Mitään uutta sekään ei ole ja puuttellisuus on aivan normaalia.
Myytit on palautettu ennalleen.
-metsäpalot jäljittelevät nykyisiä metsänkäsittelytapoja
– metsät ovat palaneet Suomessa noin 100 vuoden välein ihmisen ja salaman sytyttäminä jo kivikaudelta lähtien tuhansien vuosien ajan ja voivat olla laajuudeltaan kymmeniä tuhansia hehtaareita
– metsät kehittyvät yleensä luontaisesti tasaikäisiksi ensin pieneeripuulaji koivikoiksi ja kuuset koivikon alta kuusikoiksi ja kuivempien maiden kankaat männiköiksi.
Siitä huolimatta, että ”Rahaa on” puolue on velkaannuttanut ja köyhdyttänyt velalla Suomen tarkkailuluokalle, niin rahasta ei näy olevan puutetta.
”Rahaa on” puolue laittaisi rahaa metsien suojeluun ja suojakaistoihin, joilla yritetään parantaa jo maailman parhainta metsien ja vesien lajien monimuotoisuutta.
Käpysonnin linkista samasta aiheesta:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/820507b3-030d-4800-936b-ffba53885642
Tässä koemetsikössä luonnonperimää kantavat puut ovat kärsineet kolme kertaa useammin sienitaudeista kuin pluspuiden jälkeläiset.
Jalostettu mänty antaa 20% paremman kasvun ja on vielä taudeille vastustuskykyisempi kuin luonnon mänty.
Koivu lähenee eukan kasvupotentiaalia. Vuosikymmeniä sitten eukan vuosikasvuksi ilmoitettiin 20 m3/ha/v. Eukaakin on jalostettu tänä aikana ja kasvanee 30..40 m3/ha/v. Kasvumaapohja lannoitetaan syvältä. Kone nostaa puolen metrin maakerroksen kitaansa ja sekoittaa lannoitteet.
Koivulla päästäneen jo 20 m3/ha/v keskikasvuun?
Muhoksella Metlan Tahvolan tilalla on siperian lehtikuusen istutus, jossa on päästy 20 m3/ha/v kasvuun. En nyt ole varma onko vain hetkellinen kasvu vai keskikasvu. Kuution kokoon siellä parhaat puut ovat kasvaneet 35 vuodessa. Minulla on tuota samaa alkuperää mäntyistutusten joukossa ja kyllä s-lehtikkuusi kasvaa 2-kertaisesti ja nyt tosiaan 35 vuoden ikäisenä kuoren päältä rinnankorkeudelta on 35 cm. Pituutta ei ihan vielä ole 20m, että olisi noin kuution.
