Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
EU parlamentti äänesti ennallistamisasetuksen puolesta.
Sirpa Pietikäinen äänesti myös puolesta.
Tiirolan mukaan kompromississa on saatu paljon pehmennyksiä komission alkuperäiseen esitykseen verrattuna. Nyt hyväksytyssä mallissa esimerkiksi maatalouden turvemaiden vettäminen perustuu vapaaehtoisuuteen.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/afde33e0-9dee-4a58-a759-c1d3962ac448
– Tulkitsin parlamentin päätöksen niin, että ensisijaisesti pitäisi ennallistaa natura 2000 -alueilla. Muita alueita ei siis suoraan poisteta, mutta parlamentin kanta on epäselvä
EUn parlamentti äänestää ennallitamisasetuksesta homenna.
Kokoomuksen mepit äänestää vastaan.
Hyvä niin, että asetus kaatuisi. Jokainen maa hoitakoon itse oman luontonsa, jonka tuntevat parhaiten.
Mitä se EU:lle kuuluu?
Linkin kuvassa näkyy ennallistetun metsää suoksi.
Tässä tarkemmin.
Mänty kyllä kasvaa Susivaaran aurausalueilla, mutta se tyvitukki tahtoo olla huono. Samoin mitä minullakin oli noilla muokkausalueilla. Kunnes keksin kevyesti lannoittaa Rauta-PK:lla taimikot. Loppui latvanvaihdot ja juuriston kasvusta johtuvat lenkoudet.
Tässä omia kuvia Susivaaralta. Ensimmäinen kuva 280 m/mpy. Toinen vähän alempaa.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/posio-susivaara-osaran-aukea/
Ventojoki näkyy olevan mutkineen noin 20 km pitkä ja laskee Pieneen- Sulkavanjärveen. Levyttä muutama metri eli joki-sana on vähän liioittelua. Ventosuolta laskua järveen tulee 20 m, eli aika tasaista on maa joen koko matkalla ja virtaus verkkaista. Ventojoki on varmasti ollut ruskeavetinen aina, olisiko koskaan ollut kovin hyvä kalajoki ei nyt ainakaan lohijoki. Tuskimpa tuo tumma veden väri joelle on haitta, sillä roskakaloja se ei ainakaan haittaa. Hitaasti virtaavaan pieneen jokeen laskevissa ojissa voi tehdä monen laista kiintoaineen puhdistustoimia esim, keväisiä tulva-altaita kaivamalla ojia serpentiinille, että virtauksen hidastuessa vedet nousevat ojista tulvajärviksi, jossa virtaus pysähtyy ja kiintoaines painuu pohjalle. Erinomainen alue koko joen molemmin puolin alavilla tasangoilla puhdistaa ravinteita metsien kasvuun.
Metaania tulee muualtakin kuin soilta ja C-laskeumaa siis tulee kaikille maa-ja vesipinnoille linkin taulukon 1 mukaan 0,5 g/m3/v.
Samalla tässä löytyi uusi C-lähde metsien maaperän hiilensidontaan. Jos käyttäisi tuota 0,5 g-C/m2/v, niin Suomen kaikille metsämaille 21 milj.ha tulee CO2-nielua lisää 3,67*0,005*21= -0,38 Mtn.
Jota ilmeisesti ei ole laskelmissa mukana.
