Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Jos Matin maa on rautapitoista, se sotkee veden erittäin tehokkaasti.
Niinhän se varmasti tekee kaikkialla missä virtaava vesi kulkee rautapitoisella maalla ja sitä on paljon.
Suoseurassa on lakettu (Taulukko 1) suon kasvusta tuleva C-nielu + 0,1 COC-päästö +CH4-C-päästö- C-laskeuma kertaa 3,674 ilmasta C-laskeuma.
Taulukko 1:
– sara ja rimpinevat (1)—- (-15,5 g-C/m2/v – 0,1*9,5 g-C/m2/v-18 g-C/m2/v + 0,5 g-C/m2/v)*3,57= -124 g-C/m2/v.
Tuleehan ilmaan metaania muualtakin kuin soilta ja C-laskeumaa 0,5 g-C/m2/v siis tulee kaikille maa-ja vesipinnoille.
Linkissä on kyseessä luonnontilaiset metsät.
Talousmetsien maapohjaan tulee paljon nopeammin hiiltä ja se tulee hakkuukarikkeista. Ja silloin kun maanpäällinen puusto on kartuttanut hiilivarastoa 2-kertaiseksi, niin maaperään on tullut hiilivarastoa samassa suhteessa. Metsien runkopuuhakkuusäästö pitää kertoa 2,5:llä, että saadaan oikea metsän hiilensidonta.
Viime vuodelta hakkuusäästö runkopuuna ilmaistuna oli 22 milj.m3 ja sen CO2-sidonta oli 2,5*22= -55 Mtn.
blob:null/7b4d675b-c946-46a4-bee4-c966a76ee9d5
Näkyy olevan turvetuotantoaluetta ja kun on ilmeisesti liian matala turvekerros, niin ei kelpaa turvetuotantoon. Kunhan ojanpohjat vähän sammaloituvat,niin kiintoaineiden kulkeutuminen pysähtyy. Ravinteikkaita vesiä menee sitten johonkin puron kautta, jotka lannoittavat vain puron rannan metsiä.
Juuri näin pitää ennallistaa.
Taavi Siukolla ei ole ihan oikeat luvut käytössä. Etelä-Suomen suot kasvavt 1,5 mm kerroksia ja pohjoisen 0,5mm.
Näyttäisi olevan matala turpeinen suo, jos ymmärsin oikein, että tuo oja kuvassa olisi keskellä suota .
Erittäin hyvä suokohde saada metsä kasvuun ojituksella ja hyvin perusteltua vielä, kun se lisää metsämaata, jolla korvataan metsäkatoa.
Turvetta noin 0,5 m eli ikää ehkä alimmilla kerroksilla 1000 vuotta.
CO2-maapäästöt ovat n. +2,1 tn/ha/v (Luke arvioi Suomen kakkien ojitettujen metsää kasvavien turvemaiden 5 milj.ha maapäästöiksi +10,8 Mtn-ekv/v) , jotka eivät sinänsä aiheuta ilmastovaikutusta, kun turpeen CO2 on otettu nykyisen ilmaston ilmasta ja ovat vielä alle metaani-päästöjen, jotka nyt ojituksella lakkaavat.
Metaani-päästöluokaksi voi katsoa Luken luokan C (muut avoimet suot), joidenka CH4-päästö +4 tn-ekv/ha/v
Oikeudessa voi esittää nämä todisteet ja sanoa lopuksi ”tämän suon ojitus on suuri ilmastoteko”.
Suomi jo nyt Euroopan huonoimmassa tilanteessa.
Maankäyttösektorista ei taida olla missään EU-maassa apua korvaamaan muiden sektoreiden päästöjä.
Mitenkähän Suomi olisi huonoin, kun Saksassa maankäyttösektori on Suomen lailla ollut päästö parina viime vuonna ja Saksan päästöt ovat 700…800 Mtn-ekv ja Suomen n. 47 Mtn-ekv.
Lisäksi koko EU:ssa maataloustuottajia kuristetaan ilmastotavoitteilla.
Kirjoitus on selvää painostusta ja kun Suomen media ei kerro muiden maiden tilanteesta mitään, tottakai Suomi on suurin syyllinen.
Esimerkki pohjoinen suomalainen tuore kivennäismaa metsä.
Puun kasvu on 3,3 ..5 m3/ha/v.
Ensiharvennus 30 vuoden päästä ja runkopuuta 100m3/v, josta pois 30 m3 ja kasvamaan jää 70 m3/ha.Toinen harvennus 15 v päästä kasvulla 5 m3/ha/v ja puuta 45 vuoden ikäisenä on 145 m3/ha, josta hakataan pois toisessa harvennuksessa 45 m3 eli kasvamaan jää 100 m3 päätehakkuuseen 65 vuotta 5 m3/ha/v kasvulla eli päätehakkuussa on 180 m3/ha runkopuuta.Tarkastellaan puiden elävän biomassan hiiltä ja kuollutta hiiltä maaperässä kierron 65v aikana sekä kokonaishiiltä periaatteella 40/60. Puun karikkeen osat ovat: runkopuu 58%, (latvat+oksat+lehdet+neulaset) 20%, (kannot+juuret+muu elävä biomassa) 22%.
Aloitetaan päätehakkuulla:
Kuollutta hiiltä tulee aukolle maahan 180/0,58*0,22 /3,67= +18,6 tn.
Periaatteella 40/60 maaperän kokonais hiili on 1,5*180/3,67= -73,6 tn, josta vanhempaa kuollutta hiiltä 73,6-26,4= +47,2 tn.Metsä 30 vuotiaana on sitonut maapohjaan elävää hiiltä 100/0,58*0,22/3,67= -10,3 tn ja ensi harvennuksessa (30m3) jäisi hakkuusta kuollutta hiiltä (C) maapohjaan 30/0,58*0,22/3,67= +3,1 tn.
Metsä 45 vuotiaana on sitonut elävää hiiltä (C) maaperään 145/0,58*0,22/3,67= -15 tn ja toisessa harvennuksessa (45m3) jäisi hakkuusta kuollutta hiiltä maapohjaan 45/0,58*0,22/3,67=+4,7.
Metsä 65 vuotiaana on sitonut elävää hiiltä (C) maaperään 180/0,58*0,22/3,67= -18,8 tn.
Periaatteella 40/60 maaperässä pitäsi olla taas hiiltä (C) 1,5*180/3,67= -73,6 tn.Kierrosta 65 vuotta summaus:
– kuollutta hiiltä jäi maapohjaan hajoamaan +18,6(päätehakkuussa)+3.1 (1. harvennuksessa) +4,7 (2.harvennuksessa) yhteensä = +26,4 tnJotta kokonaishiilimäärä maapohjassa pysyisi 60% rajoitteen sisällä 1,5*180/3,67= -73,6 tn, niin maapohjasta palautuu ilmaan vanhimmasta päästä hiiltä (C) +26,4 tn 65 vuoden aikana keksimäärin +0,4 tn/v.
Lisäksi kuollut maapohjan hiili uusiutuu 73,6/26,4 *65vuotta=2.78*65= 181 vuodessa eli metsän vajaan 3 kierron aikana.
Lisäyksenä, että tätä kuollutta hiiltä +26,4 Mtn, mikä jää hakkuista 65 vuoden aikana maaperään, niin niiden päästö tässä yhteydessä on nolla, sillä päästö huomioidaan jo poistumassa hakkuusäästön nielua laskettaessa.
Tässä laskelmassa ei ole mukana puiden maanpäällisestä karikesyötöstä tulevaa hiilen lisäystä maapohjaan. On siis laskettu varman päälle. Jos siitä vaikka puolet ottetaisiin mukaan, niin maapohjan hiilen (C) uusiutuminen laskee runsaseen 100 vuoteen.
Lähes kaikki tämän esimerkin metsän maapohjan hiilestä (C) on peräisin puiden biomassasta.
